Tuloeroista ja kannustinloukuista

Kukaan tuskin vastustaa sitä, että useampi suomalainen rikastuisi kovalla työllä ja yrittämisellä. Tästä Elina Lappalainen kirjoitti HS:n kolumnin. Jos tuloerot kasvaisivat sen takia, että Suomeen tulisi enemmän varakkaita ihmisiä, niin se olisi hyvä asia. Mutta jos tuloerot repeävät sen takia, että köyhistä tulee entistä köyhempiä, sitä tuskin kukaan terve ihminen haluaa. Eikä köyhien kurjistuminen ole hyväksi Suomen taloudellekaan, kuten Lappalainen kirjoittaa.

Riikka Purra kirjoitti blogissaan, että matalat tuloerot kielivät kannustinongelmista. "Liian alhaiset tuloerot kertovat myös kannustinongelmista. Matalilla palkkatasoilla työ ei kannusta sosiaaliturvaan nähden, ylemmillä lisätyön tekeminen tai yleneminen ei välttämättä houkuta verotuksellisista syistä." Purra toteaa, että työttömiltä leikkaaminen on ihan ok, koska työttömät voivat parantaa taloudellista tilannettaan menemällä töihin. Onkohan vain työllistyminen tässä surkeassa taloudellisessa tilanteessa ihan noin helppoa?  

Soininvaara on myös viime päivinä kirjoittanut tuloeroihin liittyvistä kannustinloukuista:

• Tuloerot ja kannustavuus hyvätuloisilla
• Kannustinongelmat lymyävät tuloasteikon alapäässä

Soininvaara kirjoittaa, että vaikka työttömälle tarjoutuisi mahdollisuus osa-aikaiseen työhön, ei sellainen useinkaan kannata taloudellisessa mielessä. "...köyhillä efektiivinen marginaalivero on usein yli 80 prosenttia, monella tasan sata prosenttia. Tämä on paljon pahempi kannustinongelma kuin rikkaiden kokema korkea marginaalivero ja se näkyy työllisyydessä." Toisessa kohtaa Soininvaara toteaa: "Nyt kyllä kannattaa ottaa vastaan kokopäivätyötä, jos sellaista sattui saamaan, mutta vastaavasti ei kannata ottaa vastaan osa-aikatyötä vaan jättäytyä ennemmin kokonaan työttömäksi."

Hesarissa on myös kirjoitettu paljon työttömiin kohdistuvista leikkauksista ja pohdittu sitä, miten hyvin nämä leikkaukset kannustavat hakemaan töihin. Esimerkiksi 15.1.2025 olleessa jutussa useita vuosia työelämän ulkopuolella ollut Jaakko Sundberg tuumailee seuraavaa:

”Leikkaukset perustuvat harhaiseen mielikuvaan siitä, että on olemassa jokin satojentuhansien perusterveiden mutta laiskojen työkykyisten porukka, jota pitäisi potkia ja rangaista”, Sundberg sanoo. Hänen käsityksensä mukaan: ”Todellisuudessa toimeentulotukea saavissa on paljon monisairaita ja pysyvästi työkyvyttömiä, jotka eivät tiukkojen Kelan tulkintojen takia pääse työkyvyttömyys-eläkkeelle, jonne he oikeasti kuuluisivat.”

Lähipiiristäni löytyy eräs tällainen, jota seuraava runo kuvaa osuvasti:

Harmaa aamu, ei unta taaskaan,
ajatus riekaleina yön mustassa maassa.
Kahvin kitkerä höyry täyttää keittiön,
ei leipää pöydällä, vain eilinen hiljaisuus.

Viisikymmentä vuotta, hartiat kumarassa,
elämä kulkenut ohi kuin oikoreittiä.
Ei koulua, ei työtä, vain katse maassa,
köyhyys painaa, eikä löydy kaidetta.

Ystäviä vähän, jos ketään enää,
sanojen virta kuivuu iltaan pimeään.
Parisuhde on sana, ei kokemus kantava,
yksinäisyys on kumppani ainainen.

Yhteiskunta huutaa: "Hae työtä, mies!"
Kirjeet patistaa, uhka käy selväksi.
Mutta miten etsiä, kun uni karttaa,
kun voimat on varjo, ja sydän harhailee?

Hän seisoo peilin edessä, tyhjä katse,
näkee vain kuoren, ei mitään sisällä.
Kuka auttaa, kuka kuuntelee?
Kun elämä ei enää kysy, vaan käskee.

Työttömyyden syitä selvittäneiden tutkimusten perusteella Sundberg on pitkälti oikeassa. Esimerkiksi vuonna 2021 kirjoitin siitä, mitä faktatietoa meillä on työttömyyden syistä. Erityisesti pidempään työttömänä olleiden kohdalla työttömyyden taustalla ovat yleensä terveysongelmat ja/tai puutteet koulutuksessa sekä osaamisessa. Työmotivaation puute on selvästi harvinaisempi syy työttömyyteen. Jos oma terveys ei kestä täysipäiväistä työskentelyä, eivät siinä kepit pahemmin auta. Ja vaikka työtön itse olisikin valmis tekemään täyttä työviikkoa, ovat sellaiset työnantajat harvassa, jotka uskaltavat ottaa riskin palkkaamalla pitkään työttömänä olleen täysipäiväiseen työsuhteeseen.

Paljon realistisempi polku takaisin työelämään kulkisi osa-aikaisen työn kautta. Vaikka työttömän terveys ja työkyky olisivatkin heikommalla tolalla, niin helpompi olisi selvitä esimerkiksi 15 työtunnin viikosta kuin tehdä täyttä työviikkoa. Olettaen, ettei työn esteenä olisi mitään liian vakavaa vaivaa, niin parin kuukautta osa-aikaista työtä lisäisi selvästi mahdollisuuksia päästä kokoaikaiseen työhön. Mutta nyt leikkaukset tekevät osa-aikaisen työnteon vastaanottamisen taloudellisesti kannattamattomaksi.

Suojaosien poistaminen on yksinkertaisesti typerää. Se on mielestäni myös moraalisesti väärin, mutta pelkästään kylmästi Suomen taloutta ajatellenkin, suojaosia ei pitäisi poistaa. Päinvastoin niitä olisi kannattanut kasvattaa tai yleensäkin työttömyysturvaa pitäisi reivata kohti perustuloa. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön voi ansaita ilman, että se vähentää etuuden määrää. Viime vuosina suojaosan suuruus oli 300 euroa sekä työttömyys- että asumistuessa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus suojaosien vaikutuksesta on tainnut jäädä hallituksen edustajilta tyystin lukematta. Tässä tutkimuksessa todetaan, että:

"Satunnaista ja osa-aikaista työtä tekevien työttömien osuus kasvoi huomattavasti, kun työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat otettiin käyttöön. Yksittäisillä aloilla, kuten palvelualoilla ja terveydenhuollossa, työttömyyden aikainen työskentely yleistyi selvästi."

Eivät suojaosat toki mikään ihmelääke olleet. Ne eivät lisänneet kokoaikaista työllistymistä. Mutta jos vaihtoehtona on, että henkilö joko työskentelee edes 15 - 20 tuntia viikossa tai sitten on kokonaan työttömänä, niin osa-aikainen työ on selvästi parempi vaihtoehto.

Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen on julkisuudessa tuonut esiin rakkauttaan suojaosiin. 

Vuonna 2023 annetussa haastattelussa Aaltonen totesi: ”Kyllä, rakastan suojaosia. Ajattelen, että ihminen motivoituu ja kiinnittyy paremmin työhön, kun tietty tulotaso työn alkuvaiheessa turvataan.” Hän ei uskonut, että suojaosan poistaminen johtaisi lisääntyneeseen kokoaikaiseen työskentelyyn: ”Minulle ei ole kyllä koskaan tullut pieneen mieleenkään, että suojaosa olisi sellainen, jonka takia jätetään menemättä työhön. Päinvastoin, suojaosa kannustaa kokeilemaan, jäämään ja luottamaan.” 

Sokeriveroa harkitaan taas

Kirjoitin vuonna 2021 terveysverosta, jonka seurauksena paljon sokeria, suolaa ja kovia rasvoja sisältävät elintarvikkeet kallistuisivat hiukan. Tuolloin totesin, että terveysverot kannattaisi ottaa käyttöön, sillä epäterveelliset ruokailu- ja juomistavat tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Kuten SOSTEn yhteiskuntasuhdepäällikkö kertoi mielipidekirjoituksessaan, esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 olivat 2,5 miljardia euroa. Kansalaisten ruokailutottumukset kaipaavat edelleen kannustusta terveellisempään suuntaan. Lisäksi valtio tarvitsee kipeästi lisää verotuloja, joten senkin takia kannatan terveysperustaisia veroja.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on suhtautunut järkevän positiivisesti terveysperusteisiin veroihin. Hän totesi, että terveysveroilla tai sokeriveroilla voisi olla oma roolinsa nikotiinituotteiden ja alkoholin verotuksen ohella. Purra sanoi: "Ottaen huomioon, että ihminen on käynyt kuussa, ei luulisi terveysverotuksen olevan täysin mahdoton toteutettava. Transrasvat, suolat ja lisätyt sokerit ovat liiallisesti käytettyinä verrattavissa alkoholiin ja tupakkaan."

Valtion alijäämä kuluvalta vuodelta on todennäköisesti yli 12 miljardia euroa, joten verojen korottaminen on välttämätöntä, jos velkaantumista halutaan saada kuriin. Jos pitää valita, nostetaanko esimerkiksi työn verotusta vai epäterveellisten ruokien verotusta, voittavat terveysverot selvästi.

Vuoden 2024 alussa julkaistiin UC Berkeleyn tutkimus sokeriverosta liittyen makeisiin juomiin. Tutkimus osoitti, että kun erittäin sokerisia juomia verotettiin kovemmin, niiden kulutus laski selvästi. Tutkimuksen perusteella terveysverot kuten sokerivero pystyvät ohjaamaan ihmisiä ostamaan terveellisempiä vaihtoehtoja. 

Enemmän sairaanhoitajia vai isommat voitot suuryrityksille

Suomalainen terveydenhoito on pahassa kriisissä ja yksi suurimmista syistä sille on, että meillä ei ole riittävästi sairaanhoitajia suhteessa hoidon tarpeeseen. Ja väestön ikääntyessä entisestään tarvittaisiin entistä enemmän sairaanhoitajia. Mutta tällä hetkellä suomalainen terveydenhoito on vaarallisen noidankehän vankina.

Noin 75 000 ihmistä työskentelee Suomessa sairaanhoitajina. Julkisella sektorilla yhden sairaanhoitajan palkkoihin kaikkine sivukuluineen jne. menee noin 60 000 € vuodessa. Tehdään pieni ajatusleikki siitä, mitä vaatisi lisätä sairaanhoitajien määrää 25%:lla, mikä jo parantaisi huomattavasti tarjolla olevan hoidon määrää ja laatua. Se vaatisi tietysti palkkojen korottamista nykyisestä, sillä nykyisellä palkkatasolla ei pystytä houkuttelemaan riittävästi hoitajia esimerkiksi ulkomailta. Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Tehdään seuraavat oletukset ja laskelmat:

• Nykyinen vuotuinen kustannus on 75 000 x 60 k€ = 4,5 miljardia euroa
• Julkisen sektorin sairaanhoitajien palkkoja pitäisi kasvattaa keskimäärin 20%:lla, jotta saadaan houkuteltua riittävästi hoitajia Suomeen. Tällöin yhden sairaanhoitajan vuotuinen kustannus olisi noston jälkeen 60 k€ x 1,2 = 72 k€
• Sairaanhoitajia olisi 25 %:n lisäyksen jälkeen 75 000 x 1,25 = 94 000
• Tällöin vuodessa julkisen sektorin pitäisi maksaa sairaanhoitajien pitämiseksi palkkalistoilla 94 000 x 72 k€ = 6,8 miljardia euroa
• Tämä tarkoittaisi (6,8 - 4,5) miljardin euron eli 2,3 miljardin euron vuotuista lisäystä julkisen sektorin menoihin sairaanhoitajien palkoista sivukuluineen

Eli jos löytäisimme jostain vuosittain 2,3 miljardia euroa lisää, voisimme tehdä merkittävän parannuksen Suomessa saatavaan hoivaan. Mistä tällaiset rahat sitten saataisiin? Vaatisivatko ne kovia veronkorotuksia tai mahdollisesti leikkauksia esimerkiksi työttömyystukiin tai eläkkeisiin? Eivät, jos uskomme Liberaalipuolueen Leikattavaa löytyy -kampanjan tuloksia.

Leikattavaa Löytyy -kampanjan mukaan pelkästään Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alalta löytyisi leikattavaa 2,9 miljardia euroa. Tämä riittäisi enemmän kuin hyvin kattamaan tämä sairaanhoitajien määrän lisäys. Mitä sitten leikattaisiin, jos mentäisiin liberaalien ehdotuksen mukaan? TEM:in alla on valtavasti yritystukia, jotka leikattaisiin kokonaan pois. Perusteluna tälle on, että rahoituksen hankkiminen on lähtökohtaisesti yksityisten yritysten vastuulla, eikä rahoitusriskiä tule siirtää veronmaksajille. Eli tämän seurauksena monien yritysten voitot pienenisivät hiukan ja esimerkiksi erilaisia yritysten tekemiä kehitysprojekteja varmasti karsittaisiin nykyisestä. Toisaalta tuntuisi luontevalta odottaa, että jos jokin kehitystoimenpide tai investointi vaikuttaa aidosti kannattavalta, niin sille pitäisi löytyä rahoitusta myös yksityiseltä sektorilta ilman, että yhteiskunnan tarvitsee sitä tukea. 

Lisäksi leikkaus sisältää TE-toimistojen menojen karsimista 90%, sillä perusteella, että nykyinen TE-toimistojen toiminta on lähinnä työttömien kyttäämistä ja tehotonta valvomista. Liberaalipuolueen ajattelun mukaan siirtymällä perustulon suuntaan, ei näitä TE-toimistojen toimintoja tarvittaisi enää.

Kumpi on sinulle tärkeämpää yhteiskunnan varojen käyttöä? Suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän pelastaminen ja hyvä hoidon takaaminen, vai yritysten tukeminen?

  

Kannabis lailliseksi

Kannabiksen laillistaminen näyttää saavan paljon puolestapuhujia. Sitä tukeva kansalaisaloite on kerännyt jo yli 21 000 kannatusilmoitusta. Saksa on laillistamassa kannabiksen viihdekäytön. Sveitsissä aloitettiin syksyllä kokeilu kannabiksen laillistamisesta. Ja Yhdysvalloissa yhä useampi osavaltio on tehnyt kannabiksen myymisestä täysin kunniallista ja laillista liiketoimintaa.

Kannabiksen laillistamisen terveysvaikutukset

Yksi syy vastustaa kannabiksen laillistamista ovat sen aiheuttamat terveyshaitat. Kannabis ei ole myrkyllistä suurinakaan annoksina. Kannabismyrkytykseen ei tiettävästi kukaan ole koskaan kuollut. Kannabis ei myöskään ole erityisen voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava. Esimerkiksi kuningas alkoholi aiheuttaa paljon herkemmin riippuvuutta.

Huumausaineen käytöllä on kuitenkin myös selviä terveydelle haitallisia vaikutuksia. Kannabista nauttinut henkilö on suuremmassa vaarassa joutua erilaisiin onnettomuuksiin, samaan tapaan kuin alkoholista juopuneet henkilöt. Lisäksi kannabiksen pitkäaikaisen käytön ja erilaisten mielenterveysongelmien välillä on selvä korrelaatio. Jos kannabista käyttää useita kertoja viikossa useiden vuosien ajan, sen on osoitettu heikentävän muistia ja ajattelua. Mutta tässäkin on hyvä verrata näitä vaikutuksia alkoholin käyttöön. Jos joku juo ankarasti useita kertoja viikossa useiden vuosien ajan, ovat alkoholin vaikutukset aivoihin paljon tuhoisammat. 

Useat tutkimukset ovat todenneet, että useimmille aikuisille kohtuullinen kannabiksen käyttö ei aiheuta terveysongelmia. Ei se toisaalta ole myöskään yleisesti terveyttä edistävä ainesosa, kuten jotkut marihuanan puolustajat väittävät. Se saattaa auttaa tiettyihin vaivoihin kuten epilepsiaan, mutta normaaleille terveille aikuisille ei siitä ole viihdearvoa suurempaa hyötyä.

Marihuanaa käytetään jo nyt laajasti Suomessa. Päihdetutkimuksen mukaan:

• noin 800 000 suomalaista on kokeillut kannabista.
• vuoden aikana kannabista käyttää noin 280 000 ja kuukauden aikana noin 100 000 suomalaista. 
• päivittäiskäyttäjiä on noin 10 000. 

Jos kannabis laillistettaisiin, lisäisi se todennäköisesti ainakin jossain määrin marihuanan käyttöä. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö on kasvanut noin 20% niissä osavaltioissa, joissa kannabis on laillistettu. Alla oleva kuvaaja näyttää, miten marihuanan käyttö on kehittynyt suhteessa siihen vuoteen, milloin se laillistettiin kyseisessä osavaltiossa.

Taloudelliset vaikutukset

Kaikkein merkittävin seuraus kannabiksen laillistamisesta Yhdysvaltojen tietyissä osavaltioissa on ollut sen vaikutus osavaltioiden verotuloihin. Ne ovat saaneet laillisen kannabiksen myynnistä merkittävän lisätulonlähteen. Esimerkiksi Colorado kerää noin 20 miljoonaa dollaria verotuloja kuukaudessa viihdekäyttöön tarkoitetusta kannabiksesta. Tämä tekee vuodessa noin 240 miljoonaa dollaria ja vastaa reilua puolta prosenttia koko osavaltion budjetista. 

Vaikutukset rikollisuuteen

Yhdysvalloista saatu data on osoittanut melko vakuuttavasti, että laillinen kannabis on syrjäyttänyt rikollisten pyörittämän kannabisbisneksen lähes kokonaan niissä osavaltioissa, joissa marihuana on laillistettu. Ei ole myöskään mitään näyttöä tukemaan vanhaa porttiteoriaa, ainakin laillisen kannabiksen kohdalla. Muiden huumeiden kuten kokaiinin käyttö ei näytä kasvaneen lainkaan marihuanan laillistamisen seurauksena. Yleensäkään muiden rikosten määrä ei näytä muuttuneen lainkaan kannabiksen laillistamisen seurauksena.

Tällä hetkellä poliisien resursseja tuhraantuu kannabiksen vastaiseen toimintaan. Lisäksi kannabis-viljelmiin voi törmätä mitä oudoimmissa paikoissa, kun sitä yritetään tehdä piilossa virkavallalta. 

Yhteenveto

En suosittele marihuanan käyttöä. Fakta kuitenkin on, että useat suomalaiset käyttävät jo tällä hetkellä kannabista siitä huolimatta, että se on laitonta. Olisin mielestäni paljon parempi, että kannabiskauppaa hoidettaisiin valvotusti ja laillisesti sen sijaan, että nyt siitä hyötyvät rikolliset. Kannatankin kannabiksen viihdekäytön laillistamista. Sen myyntiin tulee kuitenkin laittaa riittävän korkea haittavero, jotta valtiolle saadaan riittävästi verotuloja ja hinta pysyy sen verran korkeana, jotta käyttö pysyy vain satunnaisena.

Lisätietoja aiheesta

https://www.cato.org/policy-analysis/effect-state-marijuana-legalizations-2021-update

   

Kalifornialaisen kaupungin kokemuksia perustulosta

Hieman Espoota suuremmassa kalifornialaisessa Stocktonin kaupungissa on ollut meneillään pienimuotoinen perustulokokeilu. Siinä 125 sattumanvaraisesti valittua kaupungin asukasta valittiin ohjelmaan, jossa heille annetaan 500 dollaria kuukaudessa 24 kuukauden ajan. Tämän rahan saaminen ei vaikuttanut mitenkään heidän mahdollisiin muihin tuloihinsa, eikä sen saamiseksi ollut mitään edellytyksiä tai vaatimuksia. Ohjelmaan valittujen 125 ihmisen tuloksia verrattiin kontrolliryhmään perustulon vaikutusten selvittämiseksi.

Taustatietona on hyvä ymmärtää, että Stockton on selvästi köyhempi kuin tyypillinen kalifornialainen kaupunki. Stockton ajautui konkurssiin vuonna 2012 ja yli 20% kaupungin asukkaista on köyhiä. 

Perustulo paransi työllisyyttä

Ohjelman alkaessa siihen valituista 28% oli kokoaikaisessa työssä. Vuoden päästä perustuloa saaneista 40%:lla oli kokoaikainen työpaikka eli työllisyys parani 12 prosenttiyksikköä. Sen sijaan kontrolliryhmässä nähtiin selvästi pienempi täystyöllisyyden parantuminen. Kontrolliryhmässä työllisyys parani vain 5 prosenttiyksikköä eli perustuloa saaneiden osalla työllisyys parani 7 prosenttiyksikköä enemmän. 

Työllisyyden parantumista on selitetty sillä, että ylimääräinen raha antoi ihmisille paremman mahdollisuuden etsiä kokoaikaista työtä. Näin merkittävä työllisyyden parantuminen tarkoittaa sitä, että ohjelma voisi olla kokonaisuudessaan kannattava. Eli työllisyyden parantuminen voisi tuottaa enemmän taloudellista hyötyä kaupungille kuin mitä perustulosta tulisi kustannuksia. Tämä ei kuitenkaan ole vielä varmaa tämän kokeilun tähän saakka julkaistun datan perusteella.

Perustulo paransi henkistä hyvinvointia

Sekä perustuloa saaneiden että kontrolliryhmään kuuluvien henkistä hyvinvointia mitattiin kymmenen kysymyksen avulla. Tässä käytettiin Kesslerin kymmenkohtaista kyselypatteristoa.  Kysely on suunniteltu masentuneisuuden ja ahdistuksen mittaamiseen. Näiden kyselyiden perusteella perustulo paransi tilastollisesti merkittävästi sitä saaneiden henkistä hyvinvointia. 

Perustulon ansiosta ihmisten huoli taloudellisesta tilanteesta hälveni. Lisäksi heillä oli enemmän aikaa ja energiaa esimerkiksi mieluisiin harrastuksiin tai perheen kanssa olemiseen. Perustulo mahdollisti myös sen, että köyhimmätkin pystyivät pitämään parempaa huolta itsestään ja terveydestään.

Vertailua Suomen perustulokokeiluun

Näyttäisi siltä, että perustulo vaikuttaa hyvin samankaltaisesti niin suomalaisiin kuin kalifornialaisiinkin. Myös Suomessa perustulo paransi työllisyyttä sekä ihmisten hyvinvointia sekä onnellisuutta. Kuitenkin molempien kokeilujen ongelmana pidetään sitä, että ne kestivät vain pari vuotta. Tämän takia nämä kokeilut eivät kerro meille siitä, millaisia mahdollisia pidempiaikaisia vaikutuksia perustulolla olisi. Esimerkiksi jotkut perustulon vastustajat ovat sanoneet, että jos perustuloa saisi jatkuvasti, niin silloin se alkaisi heikentää työllisyyttä. Itse en tähän usko, jos perustulon suuruus pidetään riittävän pienenä. 

Aiempia kirjoituksiani perustulosta:

• http://politiikkaajarjella.blogspot.com/2017/01/reaktioita-suomen-perustulokokeiluun.html
• https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2021/02/mckinseyn-tiivistelma-suomen.html

Maailmankirjat ovat sekaisin, kun edes Vasemmistoliitto ei puolusta työntekijöiden oikeuksia

Kiistelty ja irvokkaasti nimetty potilasturvallisuuslaki meni läpi eduskunnassa. Hoitajien puolta pitivät ainoastaan perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Kaikista muista puolueista suurin osa edustajista äänesti hoitajia vastaan. Vasemmistoliiton kohdalla vain 5 edustajaa puolusti hoitajia, kun taas 7 oli sitä mieltä, että hoitajat eivät ansaitse mahdollisuutta puolustaa asemaansa. Voisi kuvitella, että työntekijöiden oikeudet olisivat tärkeitä tyypilliselle vasemmistoliiton äänestäjällä. Sen vuoksi suosittelen painamaan mieleen, ketkä pysyivät uskollisena tälle vasemmiston aatteelle.

 

Hoitajien lakko-oikeuden romuttamista vastaan äänestivät seuraavat vasemmistoliittolaiset: Katja Hänninen, Anna Kontula, Markus Mustajärvi, Jari Myllykoski ja Suldaan Said Ahmed. Anna Kontula on perustellut näin, miksi hän äänesti työtaisteluoikeutta rajoittavaa lakia vastaan. Pääpointti hänellä on, että kotihoidon lakoista ei koituisi sellaista välitöntä vaaraa verrattuna nykyiseen hoitajien krooniseen puutteeseen, jotta se riittäisi perustelemaan rajoitukset työtaisteluoikeuteen. Kontula kirjoittaa: "Emme ole tilanteessa, jossa vastakkain olisivat lakko-oikeus ja oikeus elämään, kuten lakiesitystä on perusteltu ja kuten alkujaan olikin. Vastakkain ovat lakko-oikeus ja raha."

Olen kirjoittanut aiemminkin hoitoalan työvoimapulan noidankehästä. Potilaat ja hoidettavat eivät tällä hetkellä saa riittävän hyvää hoitoa sen vuoksi, että hoitajia ei ole tarpeeksi suhteessa hoidettavien määrään. Ratkaistava ongelma on siis se, miten hoitajia saataisiin lisää. Ja tämän ratkaisemiseksi terveys- ja hoiva-alan houkuttelevuutta pitäisi merkittävästi parantaa. Tässä valossa tämä niin kutsuttu potilasturvallisuuslaki näyttääkin täysin absurdilta. Sillä mitä luulette, parantaako vai huonontaako tällainen laki hoivatöiden houkuttelevuutta? 

Terveydenhoidon noidankehä

Suomen terveydenhoito on joutunut vaarallisen noidankehän vangiksi. Havainnollistetaan tätä systeemidynamiikasta tuttujen syy- ja seuraus -kuvaajien avulla. Suomen väestö vanhenee kovaa tahtia ja sen seurauksena hoidettavia on yhä enemmän. Tälle ei valitettavasti pysty lyhyellä tähtäimellä tekemään mitään, jollei sitten sairaista ja vanhuksista huolehtimista päätetä jättää kokonaan retuperälle. Tuskin kukaan haluaa tällaista kauhumaailmaa, jossa vanhukset jätetään ilman hoitoa kärsimään ja kuolemaan ennen aikojaan.

Hoidettavien määrän kasvaessa lisääntyy hoitotyön kiire ja kuormittavuus. Nuolten päiden vieressä oleva plus-merkki tarkoittaa muutoksen suuntaa syyn ja seurauksen välillä. Vastaavasti siis jos hoidettavien määrä vähenisi, pienenisi samalla hoitotyön kiire ja kuormittavuus.

Mitä kiireisempää ja stressaavampaa hoitotöissä on, sitä useampi hoitaja uupuu töissään. Samalla kun kiireessä ei pysty antamaan niin hyvää hoitoa kuin itse haluaisi, vähenee työn sisäinen motivaatio. Tämän seurauksena hoitotyön houkuttelevuus vähenee. Eli nyt syy-seuraussuhteen suuntaa kuvaa miinus-merkki.

Alan houkuttelevuuteen vaikuttaa tietysti myös hoitajien palkkataso. Nyt palkkaus on erittäin surkea verrattuna muihin yhtä pitkää koulutusta vaativiin aloihin. Jos palkkaus nousisi, parantuisi myös hoitoalan houkuttelevuus.

Hoitoalan houkuttelevuus puolestaan vaikuttaa hoitajien määrään. Jos alan houkuttelevuus heikkenee, entistä harvempi uusi henkilö hakeutuu hoitajaksi. Samoin yhä useampi jo koulutettu hoitaja päättää vaihtaa alaa ja siirtyä muihin hommiin. Toisaalta jos alan houkuttelevuutta saataisiin parannettua, lisäisi se hoitajien määrää. 

Kun näin tarkastellaan tätä systeemiä kokonaisuutena, tulee vaarallinen noidankehä näkyviin. 

Jos mitään ei muuteta, niin hoitoalan houkuttelevuus jatkaa huononemistaan. Se taas vähentää alalla työskentelevien hoitajien määrää. Mikä taas puolestaan lisää hoitotyön kiirettä ja kuormittavuutta. Ja se taas heikentää entisestään ihmisten halua hakeutua tai pysyä hoitoalalla. Eli jos mitään ei tehdä, joutuu suomalainen terveydenhoito kammottavaan tilanteeseen. 

Toisaalta jos hoitajien palkkatasoa nostettaisiin selvästi, katkaisisi se tämän noidankehän. Jos hoitajien palkkataso nousisi merkittävästi, parantuisi samalla hoitoalan houkuttelevuus. Ja sen myötä hoitajien määrä kasvaisi. Se puolestaan vähentäisi hoitotöiden kiirettä ja kuormittavuutta. Minkä seurauksena alalla olisi huomattavasti mukavampaa työskennellä ja saataisiin lisää hoitajia. Sen jälkeen ala ei enää tarvitsisi niin merkittäviä palkankorotuksia tulevaisuudessa.

  

Aluevaalit 2022 tulossa ja ehdokas hukassa?

Ensimmäiset aluevaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. Vaalien läheisyydestä huolimatta hyvin harvalla näyttäisi vielä olevan ehdokasta selvillä. Yksi apukeino tähän ehdokkaan selvittämiseen ovat erilaiset vaalikoneet. Testasin muutaman tätä kirjoitusta varten.

Helsingin sanomien vaalikone löytyy täältä. Vaalikoneen kysymykset ovat erittäin hankalia vastata pelkästään yleissivistyksen pohjalta. Itse seuraan paljon politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua, mutta silti en osannut vastata vahvasti kuin muutamaan asiakysymykseen vaalikoneessa. Esimerkiksi yksi kysymys koskee paloasemien määrää seuraavan väittämän muodossa: "Kaikki paloasemat on säilytettävä." En todellakaan tiedä, onko kyseisellä alueella tällä hetkellä mahdollisesti liian paljon vaiko liian vähän paloasemia. 

Jotta vaalikoneeseen pystyisi vastaamaan järkevästi, pitäisi siis ensin perehtyä lukuisiin asioihin kuten vaikkapa oman hyvinvointialueen paloasemien sijainteihin, niiden nykyaikaisuuteen sekä yleensä paloturvallisuuden tarvittavaan tasoon. Tämän takia vaalikone ei auta löytämään helposti ja nopeasti hyviä ehdokkaita. Sen sijaan jos vaalikoneesta todella haluaa saada jotain hyödyllistä irti, suosittelen vastaamaan siihen useamman kerran. Ensimmäisellä vastauskerralla voi tyytyä käyttämään erittäin paljon "En osaa sanoa" vastausvaihtoehtoa. Ja sitten jokaisen vastauskerran jälkeen kannattaa lukea huolella, millaisia perusteluja vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat ovat antaneet omille vastauksilleen. Tämän kerätyn tiedon perusteella voit sitten vastata uudestaan vaalikoneeseen ja antaa nyt valveutuneempia vastauksia, jolloin saat myös parempia tuloksia.

Esimerkiksi kysymykseen "Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden." muutama eri ehdokas oli antanut tällaisia perusteluja omalle vastaukselleen:

• "Tämä parantaisi aluetoimijoiden vastuullisuutta päätöksenteossa. Verotusoikeus toisaalta voisi vaatia isompien hyvinvointialueiden muodostamista, jotta ne toimisivat järkevästi. "
• "Hyvinvointialueita tulee kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Koronan aiheuttama hoito- ja hyvinvointivelka on kuitenkin niin valtava, että sen korjaamiseen menee vuosia ellei vuosikymmeniä. Maakuntavero olisi keino riittävän rahoituksen ja itsehallinnon takaamiseksi. Maakuntaveron tulisi astua voimaan vaiheittain, jotta voidaan samalla huolehtia siitä, että kokonaisveroaste ei nouse."
• "Maakuntavero on myös tapa saattaa aluevaltuustot velvollisiksi tehtäviensä hoitamiseen hyvin. Mikäli aluevaltuustot eivät päätä soteen liittyvästä verotuksesta, eivät he ole käytännössä tilivelvollisia kenellekään ja sen sijaan valtio joutuu pahimmassa tapauksessa kiristämään kaikkien verotusta sen takia, että yksittäinen hyvinvointialue on hoitanut asiansa huonosti. Eli maakuntavero on mielestäni myös oivallinen keino kannustaa hyvinvointialueita huolehtimaan pitkän aikavälin kustannuksista."

Luettuani tällaisia perusteluja, osaan vastata seuraavalla kerralla valikoneen kysymykseen mielestäni paremmin. Ja näin saan taas seuraavalla iteraatiolla parempia suosituksia ehdokkaista.

Hesarin vaalikoneen lisäksi kannattaa kokeilla myös Ylen aluevaalikonetta. Siinä ei ole tarjolla "En osaa sanoa" vaihtoehtoa. Vaalikone kuitenkin pyrkii auttamaan käyttäjää vaikeissa kysymyksissä tarjoamalla lisätietoja kysymyksen aihepiiristä. Esimerkiksi kysymyksen "Hyvinvointialueille tulee antaa tulevaisuudessa verotusoikeus" kohdalla oleva "Mistä on kyse?" -infoikkuna antaa hyvin lisätietoja verotusoikeudesta. 

Ylen vaalikoneen kysymykset tuntuvat paremmin mietityiltä kuin Hesarin. Ne sisältävät enemmän yleisiä periaatteita tyyliin "Olen valmis tinkimään oman kotikuntani palveluista, jos se on koko hyvinvointialueen etu." verrattuna tarkkoihin nippelikysymyksiin. Mutta toki joukossa on myös ihan samoja kysymyksiä. Lisäksi Ylen vaalikoneessa on hienoja kysymyksiä, jotka pakottavat tekemään valintoja priorisoimalla vaihtoehtoja. 

Hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin valittavien tulee pystyä tekemään päätöksiä erittäin merkittäviin sosiaali- ja terveydenhoitoon liittyviin kysymyksiin. He esimerkiksi päättävät, millaiset sotepalvelut tulevissa sotekeskuksissa on. Tämän lisäksi valtuutetut päättävät, miten laaja terveyskeskusverkosto on. Valtuutettujen käsissä on se, miten moneen keskukseen hyvinvointialueen rahat jatkossa riittävät. Tämän takia ainakin itse suosisin sellaisia ehdokkaita, joilla on työhistoriansa tai koulutuksensa kautta jo valmiina ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhoidosta. 

Omikron on mukava joululahja

Korona-viruksen omikron-muunnos näyttää yhä enemmän ja enemmän joululahjalta, joka vapauttaa meidät pandemiasta. Tämänsuuntaisesti asiaa luonnehti epidemioiden asiantuntija, WHO:lle työskentelevä ja THL:stä virkavapaalla oleva Jussi Sane. Etelä-Afrikassa on kerätty valtavasti dataa marraskuun alussa löydetystä omikron-muunnoksesta. Ja tätä dataa ovat analysoineet tutkija-armeijat ympäri maailmaa. Ja kertyneen tiedon valossa näyttää yhä enemmän siltä, että omikron-muunnos auttaa meidät ulos pandemiasta.

Olen kirjoitellut koronasta aiemminkin. Jos aihe kiinnostaa, vilkaise nämä:

• Koronan kanssa elämiseen
• Katsaus Ison-Britannian koronatilanteeseen kolme kuukautta "Vapauden päivän" jälkeen
• Syyt olla ottamatta koronarokotusta
• Satanen käteen kun otat piikin kahdesti olkavarteen

Kuten Sane sanoo, tapausmääriä ja sairaalahoitoon joutuneita katsoessa nähdään, että kyseessä on viruksen lievempi versio kuin aikaisemmat. Tutkijat ovat laskeneet, että todennäköisyys saada vakava tauti omikronista on 70% pienempi kuin deltasta. Eli selvästi harvempi viruksen saaneista perusterveistä ihmisistä tarvitsee sairaalahoitoa. Useimmille tartunnan saaneille omikron aiheuttaa vain hyvin lieviä oireita tai ei oireita lainkaan. 

Toisaalta jotkut ovat varoitelleet, että Etelä-Afrikan hyvästä tilanteesta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä siihen, miten omikron tulisi vaikuttamaan muissa maissa, joissa on erilainen väestö. Tälle perusteluna olisi se, että Etelä-Afrikassa väestö on paljon nuorempaa kuin ikääntyneissä länsimaissa. Ja tämä varmasti pitääkin paikkansa siinä mielessä, että koronan kaikki muunnokset (samoin kuin perinteiset flunssat) ovat paljon vaarallisempia vanhemmille ihmisille. Toisaalta taas Suomessa yli 70-vuotiaista jo noin puolet ovat saaneet kolmannenkin rokotuksen. Eli meillä vanhukset ovat jo erittäin hyvin suojattuja rokotusten ansiosta. Niinpä vaikka afrikkalaiset ovat nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin, on meillä toisaalta rokotuksia jaettu paljon enemmän. 

Rokotuskattavuus Suomessa eri ikäluokissa:

Myös Isosta-Britanniasta kerätty data näyttää, että omikronista ei kannata olla liian huolissaan. Tutkimus, joka vertaili delta- ja omikron-muunnosten vaikutusta sairaalahoidon tarpeeseen, totesi, että omikronin kohdalla tarve sairaalahoidolle on laskenut kaksi-kolmasosaa verrattuna deltaan. Isossa-Britanniassakin on jo kymmeniä tuhansia varmistettuja omikron-tapauksia, joten tämäkin analyysi pohjautuu merkittävään datamäärään.

Eli onneksi näyttää yhä vahvemmin siltä, että omikron ei aiheuta merkittävää vaaraa perusterveille ihmisille eikä niille, joilla on rokotukset kunnossa. Kun tähän yhdistää sen, että omikron leviää paljon, paljon herkemmin kuin delta, johtaa se siihen, että virusmuunnos käy yhteiskunnan läpi varsin nopeasti. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa näyttää jo siltä, että aalto on laantumassa reilussa kuukaudessa. Sen jälkeen kun omikron on käynyt läpi lähes kaikki, ei enää pitäisi olla tarvetta rajoituksille. Sillä sitten myös rokottamattomat ovat saaneet suojan taudilta sairastetun koronan muodossa. Ja vapaus koittaa!

Näihin positiivisiin tunnelmiin on hyvä lopettaa ja valmistautua nauttimaan joulusta. Hyvää ja turvallista joulua kaikille!

Satanen käteen kun otat piikin kahdesti olkavarteen

Varoitus, tämä kirjoitus sisältää epämääräistä matematiikkaa. 

Sairaanhoito ei ole koskaan halpaa. Tehohoito on erityisen raskasta ja arvokasta. Koronapotilasta hoidetaan tehohoidossa keskimäärin 10 vuorokautta. Yksi koronapotilaan tehohoitopäivä maksaa 3 500 euroa. Eli yksi tehohoitoon päätynyt koronapotilas maksaa 35 000 euroa.

Kokonaan rokottamattomien todennäköisyys joutua tehohoitoon koronan takia on 33 kertaa niin suuri kuin tuplasti rokotetuilla. Tuplasti rokotetun henkilön todennäköisyys joutua sairaalaan koronan takia on erittäin alhainen, yhden löytämäni arvion perusteella todennäköisyys on 5 / 100 000 eli 0,00005. Kun tämä kerrotaan 33:lla, saadaan rokottamattoman henkilön todennäköisyys joutua sairaalaan. 

Eli henkilö, joka ei ole ottanut lainkaan korona-rokotteita, joutuu sairaalahoitoon todennäköisyydellä 33 x 0,00005 = 0,00165. Oiotaan nyt vähän mutkia suoraksi ja oletetaan, että puolet sairaalaan joutuneista joutuu tehohoitoon. Tämä siksi, että en löytänyt erikseen normaalien sairaalapäivien hintaa ja pidetään tämä vähän simppelimpänä. Tasapainon vuoksi jätetään pelkän tavallisen sairaalareissun eli muun kuin tehohoidon kustannukset pois tästä. Tällöin yhden rokottamattoman henkilön hoitokustannusten odotusarvo on:

• Todennäköisyys joutua tehohoitoon
• Kerrottuna keskimääräisellä tehohoitojakson kustannuksella

Eli saadaan laskemalla:

0,00165 x 0,5 x 35 000 euroa = 28,875 euroa. 

Kun taas tuplasti rokotetun henkilön hoitokustannusten odotusarvo on 1,75 euroa. Eli kokonaan rokottamattoman henkilön hoito maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 27 euroa enemmän.

Tällä yksinkertaistetulla tavalla laskettuna jokainen rokotus tuottaa yhteiskunnalle noin 30 euroa. Pitää myös huomioida, että jokainen rokotus myös: 

• Vähentää tarvetta yhteiskunnan rajoituksille
• Heikentää koronan leviämistä yhteiskunnassa
• Pelastaa ihmisiä kuolemalta ja vähentää kärsimystä

Näiden syiden takia yhden täysin rokotetun henkilön tuotto yhteiskunnalle olisi selvästi enemmän kuin 30 euroa, ehkäpä noin 100 euroa. Tämän takia olisi järkevää maksaa ihmisille puhdasta rahaa siitä, jos suostuvat ottamaan koronarokotuksen. Esimerkiksi satanen per tuplapiikki voisi jo toimia riittävänä motivaattorina. Tietysti koronapassin vaatiminen lähes kaikkialla on myös hyvä keino kannustaa ihmisiä ottamaan rokotuksia.

Terveysvero hillitsemään epäterveellisten ruokien ja juomien käyttöä

Ihmiskunta lihoo kovaa tahtia. Alla oleva kuvaaja näyttää niiden ihmisten osuuden, joiden painoindeksi on yli 30. Tämä on raja merkittävälle lihavuudelle.

Lihominen johtuu erityisesti ruokavaliosta. Entistä useammat nauttivat entistä enemmän elintarvikkeita, joissa on paljon sokeria, suolaa ja/tai rasvaa. 

SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry esittää terveysperusteista veroa, joka kohdistuisi laaja-alaisesti suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan. Lähes kaikki tuotteet sisältävät joko sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Siksi SOSTEn terveysveromallissa veron piiriin kuuluvat käytännössä kaikki tuotteet. Kaikista elintarvikkeista ei kuitenkaan makseta veroa, vaan verovelvollisuus riippuu tuotteen ravintoainepitoisuuksista. Kasvikset, hedelmät ja vihannekset ovat verottomia niiden edistäessä veron kansanterveydellisiä tavoitteita.

Tällä hetkellä suomalaiset saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa. Tällä on puolestaan vaikutuksia kansanterveyteen ja sairauksien hoidon kautta myös kansantalouteen.

Mikäli tuoteryhmässään epäterveellinen tuote maksaisi terveellisempää tuotetta enemmän, on kuluttajalla selkeä kannustin valita ruokakoriin terveellisempi vaihtoehto. Esimerkiksi tupakan ja alkoholin suhteen tiedetään, että hintaohjauksella on selkeä vaikutus ostopäätökseen.

Hallitus valmistelee terveysveron käyttöönottoa

Syksyn budjettiriihessä hallitus päätti ensivaiheessa muokata virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseksi ja valmistella sitten terveysveron laajentamista limpparisokerista muihin tuoteryhmiin. Tällä hetkellä virvoitusjuomaverossa on vain kaksi veroluokkaa sokeripitoisuuden mukaan. Sokeripitoisten vero on korkeampi kuin sokerittomien, mutta toisaalta sokeria sisältävien juomien välillä ei ole eroa sen suhteen, miten valtavasti tai vähän sokeria ne sisältävät. Ensimmäinen askel terveysverojen käyttöönotossa olisi muuttaa tätä niin, että mitä enemmän sokeria virvoitusjuoma sisältää, sitä korkeampi vero siitä pitäisi maksaa.

Kokemuksia ulkomailta vastaavista terveysveroista

Unkarissa verotetaan laajasti epäterveellisiä elintarvikkeita. WHO selvitti laajassa tutkimuksessa Unkarissa toteutetun epäterveellisten elintarvikkeiden verotuksen vaikutuksia. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %, ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että terveysveron on syytä nostaa epäterveellisen ruoan hintaa merkittävästi, mieluusti yli 25%, jotta toivottu vaikutus eli siirtyminen terveellisempään ruokaan syntyisi.

Isossa-Britannissa korkean sokeripitoisuuden virvoitusjuomista peritään terveysveroa. Siellä kokonaisuudessaan virvoitusjuomien kulutus ei vähentynyt, mutta ihmiset siirtyivät juomaan vähemmän sokeria sisältäviä juomia. Ostettujen virvoitusjuomien sisältämän sokerin määrä laski 10%. Eli terveysvero ohjasi ihmisiä ostamaan vähemmän haitallisia virvoitusjuomia ilman, että virvoitusjuomateollisuus olisi kokonaisuutena kärsinyt verosta.

Kalifornian Berkeley-nimisessä kaupungissa otettiin vuonna 2015 käyttöön sokeripitoisten juomien vero. Vuoden aikana verotettujen sokeripitoisten juomien kulutus laski Berkeleyssä 21%. Samaan aikaan vastaavien juomien kulutus kasvoi 4% niissä verrokki-kaupungeissa, joissa ei ollut vastaavanlaista veroa.

Yhteenvetoa ja pohdintaa

Hallitus on siis vielä varsin kaukana SOSTEn ajamasta laajasta kaikkia elintarvikkeita koskevasta terveysverosta. Tähän suuntaan olisi kuitenkin järkevää siirtyä, sillä epäterveelliset ruokailu- ja juomistavat tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Esimerkiksi Suomessa diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista vuonna 2011. Ja diabetes on vain yksi niistä sairauksista, joille epäterveellinen ruokavalio altistaa. 

Syyt olla ottamatta koronarokotusta

Yli 12-vuotiaista suomalaisista jo noin 80% on ottanut koronarokotteen kaksi annosta. Silti edelleen joukko ihmisiä ei halua ottaa rokotusta. Tässä pureudutaan tyypillisimpiin syihin, miksi joku kieltäytyy ottamasta koronarokotetta. Rokotteesta kieltäytyvä henkilö on yleensä tehnyt omasta mielestään järkevän analyysin, jossa hän on punninnut rokotteen hyötyjä ja haittoja. Ja tämän analyysin lopputulos on, että rokotetta ei kannata ottaa.

Tässä on yleisimpiä syitä sille, miksi joku päätyy siihen johtopäätökseen, ettei koronarokotetta kannata ottaa:

• Henkilö uskoo olevansa niin terve ja hyväkuntoinen, että vaikka hän saisikin koronan, niin sen vaikutukset jäisivät lieviksi. Tähän yhdistyvät ajatukset siitä, että itse ollaan keskimäärin paremmassa kunnossa kuin suomalaiset yleensä sekä käsitys siitä, että koronan vaarallisuutta yleisesti liioitellaan. 
• Yleinen epäluuloisuus poliittisia päättäjiä, viranomaisia, terveydenhoitoalan ammattilaisia ja lääketeollisuutta kohtaan
• Uskotaan, että nämä tahot vääristelevät sekä koronatautiin että koronarokotteisiin liittyviä tietoja
• Takin kääntäminen esimerkiksi kasvomaskien hyödyllisyydestä on vaikuttanut tähän. Kun ensin auktoriteetit sanoivat, ettei kasvomaskeista ole mitään hyötyä ja sitten taas myöhemmin niiden käyttöä vaadittiin, on se yksi esimerkki epäjohdonmukaisuudesta, joka nakertaa luotettavuutta. Jos kasvomaski-asiassa minulle syötettiin puppua, niin miksi luottaisin muihinkaan viesteihin.
• Huoli koronarokotteiden haittavaikutuksista. Tähän liittyy erityisesti epävarmuus rokotteiden vielä tuntemattomia haittavaikutuksia kohtaan, jotka tulevat esiin esimerkiksi vasta pidemmän ajan jälkeen. Tätä huolta vahvistaa käsitys siitä, ettei rokotteita ole testattu kunnolla, koska oli niin kova kiire saada rokotteet laajaan käyttöön. 
• Edelliseen vahvasti nivoutuu epäluulo mRNA-teknologian käytöstä koronarokotteissa. Sitä pidetään niin uudenlaisena ja erilaisena tapana kehittää rokotteita, että se herättää erityistä huolta. 
• Halu selvittää itse asioita ja tehdä itsenäiset päätökset saattaa myös ruokkia epäluuloa koronarokotteita kohtaan. Jo valmiiksi epäilevästi koronarokotteisiin suhtautuva etsii todennäköisemmin sellaista tietoa, joka vahvistaa tätä olettamusta. Esimerkiksi hakukoneilla haetaan tietoja hakusanoilla "koronarokotteiden vaarallisuus" tai "ovatko koronarokotteet haitallisia", jolloin saadaan tuloksiksi nimenomaan koronarokotteiden huonoja puolia korostavia tuloksia.
• Tapa miten joistakin koronarokotteiden haittavaikutuksista on myös uutisoitu, on varmasti lisännyt epäluuloa rokotteita kohtaan. Esimerkiksi Astra-Zenecan rokotteen veritulppariskistä oli yhdessä vaiheessa isoja otsikoita. Ihmiset eivät lue koko juttua tai hahmota riskien pienuutta, mutta heille jäävät otsikot mieleen.
• Nyt kun jo laajasti puhutaan kolmansista rokotuksista sekä siitä, että vaikka saavutetaan 80%:n rokotuskattavuus, niin mikään ei muutu, se aiheuttaa apatiaa. Miksi ottaa nyt rokote, jos silti sama pandemia vain jatkuu vain? Vaikka ottaisin nyt rokotteen, niin joudun silti jatkossa ottamaan yhä uusia rokotteita kun tulee uusia koronavariaatioita.

Nämä syyt kannattaisi pitää mielessä, kun esimerkiksi THL:ssä mietitään, miten koronasta ja koronarokotteista jatkossa viestitään. 

Katsaus Ison-Britannian koronatilanteeseen kolme kuukautta "Vapauden päivän" jälkeen

Kirjoitin elokuussa siitä, miten meidän tulisi oppia elämään koronaviruksen kanssa.  Tuolloin tarkastelin Ison-Britannian päätöstä luopua kaikista koronarajoituksista hyvänä oppina sille, mitä voisi seurata paluusta normaaliin elämään. Nyt on kulunut reilut kolme kuukautta tuosta "Vapauden päivästä" ja kesälomat ovat jo kaukainen muisto, joten nyt voidaan vetää vähän pidemmän tähtäimen johtopäätöksiä. 

Tarkastellaan ensin, miten täysin rokotettujen osuus koko väestöstä on kehittynyt kolmessa kuukaudessa. "Vapauden päivän" koittaessa vain 54% kaikista briteistä oli saanut täyden rokotussarjan. Reilussa kolmessa kuukaudessa tämä osuus on kasvanut niin, että nyt 68% väestöstä on täysin rokotettuja. Alla siis Ison-Britannian täysin rokotettujen osuus 19.7 ja 22.10. 

Suomessa suurimmasta osasta rajoituksista luovuttiin lokakuun alussa. Tuolloin meillä 63% koko väestöstä oli täysin rokotettuja. Britteihin vertailu johtaa kahteen huomioon:

1. Meillä täysin rokotettujen osuus oli lähes 10%-yksikköä parempi kuin briteissä siinä vaiheessa, kun rajoituksista luovuttiin.
2. Vaikuttaa äärimmäisen hankalalta saavuttaa 80% rokotuskattavuus koko väestöstä. Britit olivat eurooppalaisten kärkimaita rokotusten etenemisessä, eikä siellä olla vieläkään päästy edes 70% rokotuskattavuuteen.

Miten sitten sairaalahoidon tarve ja covidista aiheutuneet kuolemat ovat kehittyneet briteissä? Koronan takia sairaalassa olevien määrä on pysynyt viimeiset kolme kuukautta 6000 ja 8000 potilaan välillä. Potilaiden määrä kasvoi selvästi verrattuna siihen aikaan, kun koronarajoitukset olivat voimassa. Mutta rajoitusten purkamisen jälkeen tilanne ei kuitenkaan ole karannut käsistä. 

Alla oleva kuvaaja näyttää päivittäin sairaalassa koronan takia olevien määrän. Kuvaaja alkaa toukokuun alusta. Siinä näkyy selvä nousu heinäkuun aikana, mutta sitten nousu laantuu.

Koronasta johtuvat kuolemantapaukset ovat myös pysyneet melko pitkälti samalla tasolla viimeiset kolme kuukautta UK:ssa. Elokuun alussa keskimäärin 85 ihmistä kuoli koronaan päivittäin. Korkeimmillaan kuolleisuus oli syyskuun puolivälissä, jolloin kuoli keskimäärin 145 ihmistä päivässä. Ja nyt tämä luku on 130 kuolemaa per päivä.

Meillä koronakuolleisuus viimeisten kolmen kuukauden aikana on kehittynyt seuraavasti:

Elokuussa Suomessa kuoli keskimäärin 2 ihmistä päivässä koronaan. Rajoituksista luopumisen jälkeen kuolleisuus on meillä noussut keskimäärin reiluun kolmeen ihmiseen päivässä. Verrataanpa tätä influenssan aiheuttamaan kuolleisuuteen. Influenssa aiheutti Tilastokeskuksen peruskuolemansyytilaston mukaan vuonna 2018 yhteensä 436 kuolemaa. Eli vuonna 2018 kuoli keskimäärin 1.2 ihmistä päivässä influenssaan. Nyt rokotusten jälkeen koronakuolleisuus on siis vajaat kolme kertaa tuo.

Tuotantotalouden professori Paul Lillrank on laskenut, että koronapotilaan laatupainotettu elinvuosi on maksanut yli kaksi miljoonaa euroa eli lähes 50 kertaa enemmän kuin normaalisti kohtuullisena pidetty hinta. Laskelma perustuu Lillrankin arvioihin sulkutoimien haitoista euroissa, säästyneistä ihmishengistä, elinvuosista ja niiden elämänlaadusta.

Tärkeimmät johtopäätökset näistä vertailuista ovat:

• Vaikka yhteiskunta on täysin vapaa rajoituksista, pysyvät sairaalahoidon tarve sekä kuolleisuus kohtuullisissa rajoissa, JOS rokotuskattavuus on yli 60%.
• Suomessa ei suinkaan luovuttu koronarajoituksista liian aikaisin, vaan niin olisi itseasiassa voitu tehdä jo vähän aiemminkin.
• Brittien esimerkin valossa ei näytä siltä, että laajoihin koronarajoituksiin olisi tarvetta palata. Sen sijaan tehokkainta olisi kannustaa ihmisiä ottamaan rokotuksia esimerkiksi niin, että koronapassin käyttöä laajennettaisiin. 

Koronan kanssa elämiseen

Ison-Britannian päätös luopua kaikista koronarajoituksista 

Isossa-Britanniassa hallituksen päätöksellä lopetettiin kaikki yhteiskunnan vaatimat koronarajoitukset 19.7.2021. Tätä "Vapauden päivää" kritisoitiin rajusti ja monet asiantuntijat varoittivat sen aiheuttavan valtavasti sairastumisia ja kuolemia. Kuitenkin koronarajoituksista luopumisen jälkeen on varmennettu vähemmän koronatapauksia, ja mikä tärkeämpää, sairaalahoitoa tai kuolemia aiheuttavien koronatapausten ei ole kasvanut. 

Miksi pelättyjä sairaaloiden täyttymisiä ja ruumiskasojen kerääntymistä ei sitten tapahtunutkaan? Varmaan tärkein syy tälle on Ison-Britannian erittäin korkea rokotekattavuus: yli 70% aikuisista olivat saaneet kaksi rokotusta siinä vaiheessa, kun rajoituksista luovuttiin. Lisäksi myös monet niistä, jotka eivät olleet rokotuksia ottaneet, olivat jo saaneet suojan. Erityisesti Englannissa korona oli ennättänyt levitä aiemmissa aalloissa välillä erittäinkin laajalle, jolloin monella oli hyvä suoja uutta koronasairastumista vastaan aiemmin sairastetun taudin ansiosta. Kuten lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, annetut rokotukset suojaavat erittäin hyvin vakavalta koronataudilta.

Lisäksi elokuun alun tilannetta ovat helpottaneet lomakausi. Työpaikat ovat sen takia tyhjillään ja lapset ovat poissa kouluista. Lomalla ihmiset viettävät myös vapaa-ajallaan enemmän aikaa ulkona, missä koronalta on paljon paremmin turvassa kuin sisätiloissa. Lisäksi varmasti edelleen osa ihmisistä välttelee isoja kokoontumisia ihan omasta varovaisuudestaan.

Tärkein oppi Ison-Britannian "Vapauden päivän" jälkeisestä tilanteesta on se, että jos yli 70%:lla kansasta on joko rokottamalla tai aiemman sairastumisen kautta saatu suoja tautia vastaan, voidaan yhteiskuntaa avata ilman suurempaa vaaraa. Mitä pienempi osa kansasta on täysin välttynyt koronalta, sitä korkeampi rokotekattavuuden on oltava. 

Miten Suomessa tulisi toimia?

Alkuperäinen syy yhteiskunnan sulkemiselle ja rajoitustoimille oli taata terveydenhuollon kantokyky sekä välttää vakavia sairastumisia ja niistä aiheutuvia kuolemia. Nämä ovat edelleenkin hyviä tavoitteita. Kuitenkin jos tarkastellaan vaikkapa terveydenhuollon kuormitusta, niin viimeisin nousu koronatapauksissa ei ole nostanut sairaalahoidon tarvetta. Sen sijaan terveydenhuollon resursseja menee valtavasti koronatestaukseen sekä tartunnan saaneiden kanssa tekemisissä olleiden jäljittämiseen. Kaikki nämä resurssit ovat pois ihmisten hoitamisesta.

Suomessa noin 40% koko väestöstä on saanut kaksi rokotetta koronatautia vastaan. Vertailun vuoksi rokotusten mallimaassa Israelissa vastaava luku on 60%. Isossa-Britanniassa tämä luku oli 55% silloin, kun lopuistakin rajoituksista luovuttiin. Suomi on jo siis melko lähellä sitä rokotekattavuutta, jolla Iso-Britannia uskalsi luopua rajoituksista. Jos rokotustahti pysyy suunnilleen samanlaisena, meillä pitäisi päästä 60% rokotekattavuuteen noin kuukaudessa. Rokotusta täytyykin jatkaa niin tehokkaasti ja nopeasti kuin mahdollista, kunnes lähes kaikki vähintään 30 vuotiaat on rokotettu. Lasten rokottaminen on nykytiedon valossa turhaa, sillä lasten todennäköisyys saada vakava koronatauti on erittäin pieni. 

Tutkimuksista tiedämme, että edes täysi rokotesarja ei estä kantamasta koronaa tai tartuttamasta sitä muihin. Eli vaikka rokotekattavuus olisi täysi 100%, ei se silti estäisi koronatautia leviämästä. Vaikka kaikki olisivat täysin rokotettuja, tietyt ihmiset kantaisivat silti edelleen koronaa ja jos heitä testattaisiin, niin testien perusteella heillä todettaisiin olevan korona. Kuitenkaan tällaisessa täysin rokotetussa kansassa ei juuri kukaan sairastuisi vakavasti.

Suomessa pitäisikin julkisesti ja avoimesti myöntää, että koronan täydellinen tukahduttaminen ei ole mahdollista eikä se edes ole tarpeen. Eihän sillä ole mitään väliä, mitä jotkut testit sanovat, vaan sillä, miten hyvin ihmiset voivat. Korona tulee pyörimään keskuudessamme tästä hamaan ikuisuuteen. 

Laajamittainen testaaminen ja tartunnan jäljitys ovat jo turhia. Niistä pitäisi luopua, jotta terveydenhuollon resursseja saadaan parempaan käyttöön. Sen sijaan pitäisi keskittyä seuraamaan vakavien koronatapausten määrää. Jos se ei lähde kasvamaan, niin sitten yhteiskunnan täydellinen avautuminen tulisi tehdä, kun aikuisten rokotekattavuus molempien rokotteiden osalta saavuttaa 70%.