Näytetään tekstit, joissa on tunniste politiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste politiikka. Näytä kaikki tekstit

lauantai 29. maaliskuuta 2025

Tiivistelmät eri puolueiden kuntavaaliohjelmista

Tiivistelmä Kokoomuksen kuntavaaliohjelmasta

Kokoomuksen kuntavaaliohjelmassa korostetaan talouden tasapainottamista, yrittäjäystävällisyyttä ja laadukkaita peruspalveluja. Puolue haluaa kunnissa panostaa vastuulliseen taloudenpitoon, jotta tuleville sukupolville ei jätetä kestämätöntä velkataakkaa. Yrittäjyyttä ja työllisyyttä tuetaan sujuvoittamalla lupaprosesseja ja edistämällä elinvoimaista paikallistaloutta.

Ohjelmassa painotetaan myös yksilön valinnanvapautta ja tehokasta julkisten palvelujen järjestämistä. Terveydenhuollossa ja koulutuksessa halutaan lisätä vaihtoehtoja ja turvata palveluiden laatu. Digitalisaatiota hyödynnetään hallinnon tehostamiseksi, ja päätöksenteossa korostetaan avoimuutta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Tiivistelmä SDP:n kunta- ja aluevaaliohjelmasta

SDP haluaa rakentaa reilun yhteiskunnan, jossa hyvinvointivaltio säilyy vahvana ja kenenkään taakka ei kasva kohtuuttomaksi. Puolue pyrkii parantamaan hoitoon pääsyä kahden viikon hoitotakuulla ja omalääkäri-omahoitaja-mallilla. Se vastustaa julkisten terveyspalvelujen heikentämistä ja yksityisen terveysbisneksen tukemista. SDP haluaa vauhdittaa asuntorakentamista, jotta kohtuuhintaisia asuntoja olisi enemmän tarjolla. Työelämässä puolue painottaa neuvotteluita ja oikeudenmukaisia palkkoja kaikille työntekijäryhmille.

Koulutuksessa SDP haluaa pienempiä luokkakokoja, turvallisia oppimisympäristöjä ja parempia oppimistuloksia. Puolue korostaa kunnallisten päätösten merkitystä hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisessä, erityisesti aikana, jolloin julkinen talous on tiukalla. SDP kritisoi oikeistohallituksen politiikkaa ja uskoo, että päätökset voidaan tehdä reilummin ja viisaammin kaikkien suomalaisten hyväksi.

Tiivistelmä Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa painotetaan vastuullista taloudenhoitoa, julkisten menojen hillitsemistä ja keskittymistä kuntien ydintehtäviin. Ohjelmassa todetaan, että verotusta ei voida kiristää, joten palveluiden rahoitus on turvattava karsimalla vähemmän tärkeitä menoja ja edistämällä talouskasvua. Yrittämisen ja työnteon edellytyksiä halutaan parantaa purkamalla turhaa sääntelyä ja investoimalla kuntien vahvuuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu nähdään haasteena, joka vaatii rakenteellisia uudistuksia, sillä valtion ja hyvinvointialueiden budjetti ei kestä nykyistä menoautomaattia.

Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on ohjelmassa keskeinen tavoite, sillä hallitsemattoman maahanmuuton nähdään lisäävän syrjäytymistä ja sosiaalimenojen kasvua. Ohjelmassa korostetaan myös turvallisuutta, toimivia peruspalveluja ja tehokasta hallintoa, joissa teknologian ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen nähdään tärkeänä. Koulujen, infrastruktuurin ja terveydenhuollon kehittämisessä korostetaan laadun parantamista ilman resurssien tuhlausta. Kokonaisuudessaan ohjelma vaatii päätöksentekoon "rajoja ja rotia", jotta suomalaisten verorahat käytetään vastuullisesti ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta voidaan säilyttää.

Tiivistelmä Keskustan kuntavaaliohjelmasta

Keskustan kuntavaaliohjelmassa painotetaan perheiden hyvinvointia, laadukkaita peruspalveluja ja elinvoimaisia kuntia. Ohjelma korostaa kotitalousvähennyksen merkitystä yrittäjyyden ja ikäihmisten kotona pärjäämisen tukemisessa sekä lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen saavutettavuutta. Koulutuksen tasa-arvo on keskiössä: koulushoppailua vastustetaan, kieltenopiskelua halutaan edistää kaikkialla, ja suurten keskuskoulujen sijaan kannatetaan pienempiä kouluja. Lisäksi Keskusta korostaa turvallisia koulumatkoja suurpetoalueilla ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä elinikäisessä oppimisessa.

Alueiden kehittämisessä painotetaan työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien saatavuutta, kunnallisten palveluiden tehokkuutta sekä vastuullista asuntopolitiikkaa. Puhdas vesi ja luonnon monimuotoisuus nähdään kansallisina voimavaroina, joiden suojeluun sitoudutaan. Liikunta ja kulttuuri nähdään tärkeinä hyvinvoinnin lähteinä, ja kuntien työntekijöiden työoloihin halutaan panostaa. Keskusta haluaa myös edistää kansalaisten aktiivista osallistumista päätöksentekoon ja vastustaa kuntien pakkoliitoksia. Aluepolitiikassa painotetaan koko maan tasapuolista kehittämistä, ja esimerkiksi Turun tunnin juna halutaan hylätä alueellisen tasapainon vuoksi.

Tiivistelmä Vihreiden kuntavaaliohjelmasta

Vihreiden kuntavaaliohjelmassa korostetaan luonnon ja ilmaston hyvinvoinnin merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Kunnilla on keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja kestävän arjen mahdollistamisessa. Kaupunkisuunnittelussa painotetaan tiivistä ja saavutettavaa rakennetta, jossa palvelut ovat lähellä ja liikkuminen onnistuu pyörällä, kävellen tai joukkoliikenteellä. Energiantuotannon päästöjä vähennetään uusiutuvilla energialähteillä ja huoltovarmuudella. Kuntien rooli on keskeinen ilmastokriisin torjunnassa, erityisesti valtion hallituksen ympäristönsuojeluleikkausten aikana.

Koulutuksessa Vihreät panostavat laatuun, pienentämällä ryhmäkokoja ja vahvistamalla oppilashuoltoa. Kunnilla on tärkeä vastuu osaamisen kehittämisessä ja koulutuksen tasa-arvon turvaamisessa. Erityisesti peruskoulu tukee oppilaiden oppimista ja suuntautumista jatko-opintoihin. Elinikäinen oppiminen mahdollistetaan kirjastojen, kulttuuripalveluiden ja harrastustoiminnan kautta.

Tiivistelmä Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelmasta

Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma korostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantamista. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan henkilökunnan riittävyydestä ja panostetaan kunnalliseen tuotantoon. Perusopetuksessa tähdätään pienempiin ryhmäkokoihin, riittävään erityisopetukseen ja tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin. Kiusaamiseen ja väkivaltaan puututaan, ja koulut ovat turvallisia ja esteettömiä.

Lisäksi ohjelma painottaa taiteen perusopetuksen laajentamista, maksuttomia aamupaloja ja välipaloja kouluissa sekä sukupuolisensitiivistä seksuaalikasvatusta. Kunnat tukevat monikielisten oppilaiden äidinkielen opetusta ja varmistavat tasa-arvon kaikille oppilaille, riippumatta taustasta. Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma korostaa toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden turvaamista, oppilashuollon resursseja sekä opiskelijoiden pääsyä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät kunnille, jotka vastaavat tehokkaasti työllisyyspalveluiden, koulutuksen ja elinkeinopolitiikan yhteensovittamisesta, edistäen työttömien koulutukseen ohjautumista ja työllistymistä. Kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä alueensa koulutuksen, hyvinvointialueiden ja elinkeinoelämän kanssa, panostettava maahan muuttaneiden kotoutumiseen ja työllistymiseen, sekä tuettava erityisesti osatyökykyisten, vammaisten ja vähemmistöjen työllistymistä.

Tiivistelmä RKP:n kuntavaaliohjelmasta

RKP:n kuntavaaliohjelmassa korostetaan koulutuksen ja hyvinvoinnin tärkeyttä yhteiskunnan perustana, ja painotetaan tasa-arvoisten oppimisympäristöjen luomista kaikille lapsille ja nuorille varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Kunnissa on panostettava liikuntaan, kulttuuriin, yrittäjyyteen, työvoimapalveluihin ja maahanmuuton kotouttamiseen, samalla kun kunnallisten palvelujen ja asuinympäristöjen on tuettava monipuolisia elämäntapoja ja kestäviä investointeja.

Kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen, ja RKP haluaa Suomeen ilmastoneutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Kunnat voivat edistää kestävää kehitystä tarjoamalla ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja tukemalla kestäviä elinkeinoja, samalla huolehtien elinvoimaisista ja viihtyisistä asuinympäristöistä, joustavasta kaavoituksesta ja monipuolisista virkistysmahdollisuuksista.

Tiivistelmä Kristillisdemokraattien kuntavaaliohjelmasta

Kristillisdemokraatit haluavat rakentaa elinvoimaisia ja kestäviä kuntia, jotka hyödyntävät omia vahvuuksiaan ja reagoivat ketterästi muutoksiin. Puolue korostaa perheiden, ikäihmisten ja vammaisten hyvinvointia, talouden vastuullista hoitamista, lähipalveluja sekä kuntien itsehallintoa ja yhteistyötä alueen yritysten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on tasapainottaa kuntataloutta, vähentää velkaantumista ja luoda tehokkaita, kilpailukykyisiä palveluja, joissa huomioidaan asukkaiden tarpeet ja valinnanvapaus.

Kristillisdemokraatit painottavat, että perheille on tarjottava joustavia ja monipuolisia lastenhoitoratkaisuja, jotka tukevat perheiden omia päätöksiä. Uusien teknologioiden hyödyntäminen kuntalaisdemokratian ja -kuulemisen kehittämisessä nähdään tärkeänä, ja puoluetta huolestuttaa alhainen syntyvyys ja huoltosuhteen heikkeneminen. Kuntien elinvoiman ja kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää panostaa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön, henkilöstön hyvinvointiin sekä tehokkaaseen kilpailuun julkisten ja yksityisten palvelujen välillä.

Tiivistelmä Liberaalipuolueen kuntavaaliohjelmasta

Liberaalipuolue haluaa vähentää sääntelyä ja lisätä markkinaehtoisuutta kaupunkien ja maaseudun kehittämisessä. Kaavoituksen tulee mahdollistaa tiiviimpi rakentaminen kaupungeissa ja vapaampi rakentaminen maaseudulla. Liikenteessä puolue kannattaa joukkoliikenteen kehittämistä ilman autoilun rajoittamista sekä markkinaehtoista parkkipaikkapolitiikkaa. Kuntien talous on saatava kuntoon keskittymällä ydintehtäviin, karsimalla in-house-yhtiöitä ja hyödyntämällä tekoälyä.

Koulutuksen osalta puolue korostaa turvallisuutta, oppimista ja mahdollisuutta kännykkäkieltoon ilman lakimuutoksia. Kuntien elinvoimaisuutta vahvistetaan yhteistyöllä ja palveluiden yksityistämistä selvittämällä. Kulttuuri- ja liikuntasetelit halutaan käyttöön erityisesti nuorille. Ympäristönsuojelussa painotetaan luonnon monimuotoisuutta ja jätehuollon helppoutta. Palveluiden saavutettavuutta parannetaan tiedottamalla niistä aktiivisemmin ja osallisuutta lisäämällä.

lauantai 25. tammikuuta 2025

Ukrainan sota saattaa hyvinkin päättyä pian

Financial Timesin podcastissa Rachman Review haastateltiin presidenttiämme Alexander Stubbia. Stubb esitti optimistisen arvion, että Ukrainan sota voisi hyvinkin päättyä seuraavien 6 kuukauden sisällä. Perusteluina tälle Stubb esitti seuraavat syyt:

  • Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump todella haluaa saada rauhan aikaan nopeasti. Hän ei kuitenkaan missään nimessä halua tästä samanlaista fiaskoa kuin USA:n vetäytymisestä Afganistanista. Sen takia Trump ei tahdo saada aikaan sellaista rauhaa, joka nähtäisiin Venäjän voittona.
  • Ukrainan presidentti Zelensky uskoo myös rauhan mahdollisuuteen ja on siihen valmis
  • Vaikka Venäjällä olisi vielä mahdollisuus jatkaa sotaa pitkäänkin, aiheuttaa sodan jatkuminen kaikkine pakotteineen silti Venäjän taloudelle jatkuvasti entistä pahempia vaurioita.
  • Suurin osa Euroopan merkittävistä maista ovat edelleen valmiita painostamaan Venäjää rauhaan
Muutenkin Stubb oli podcastissa luottavainen siihen, että Eurooppa tulee pärjäämään Trumpin Yhdysvaltojen kanssa. Trump ei vie Yhdysvaltoja ulos Natosta, koska Natosta on USA:lle niin paljon hyötyä. Toisaalta se on vain hyvä asia, että Trump pakottaa myös eurooppalaiset Nato-maat satsaamaan enemmän omaan puolustukseensa ja ottamaan isomman roolin myös Ukrainan tukemisessa.

Saksassa valtaan nousee todennäköisesti keskusta-oikeistolainen CDU, jonka johtajasta Friedrich Merzistä tulisi Saksan liittokansleri. Venäjä-myönteinen natsipuolue AfD on toisena, mutta silti kaukana Merzin liittoumasta. 

CDU:n Friedrich Merz on sanonut, että oikeudenmukainen rauha Ukrainaan on yksi hänen tärkeimpiä tavoitteitaan. Kuten kirjoitin lokakuussa 2024, SPD:n Sholz on jatkuvasti ollut varovaisempi Ukrainan tukemisessa verrattuna CDU:hun. Merzin sanojen mukaan oikeudenmukainen rauha tarkoittaa, että Ukrainalle säilyy itsenäinen päätösvalta siitä, mihin liittoutumiin se haluaa jatkossa liittyä. Todennäköinen seuraava kansleri ei halua rauhaa, joka tarkoittaisi Venäjän vaatimuksiin suostumista. 

Ukrainaa auttaa Trumpin silmissä myös se, että Italian pääministeri Giorgia Meloni on ollut vankkumaton Ukrainan tukija. Ja Melonilla on hyvät välit Trumpiin. Tästä yhtenä esimerkkinä on se, että Meloni oli yksi harvoja eurooppalaisia johtajia, jotka saivat kutsun Trumpin virkaanastujaisiin. 

Putin on myös osoittanut viime aikoina merkkejä, että hän olisi aidosti valmis neuvottelemaan rauhasta. Trumpin uhkaukset kovemmista talouspakotteista sekä öljyn että kaasun hintojen tiputtaminen ovat ilmeisestikin pelästyttäneet Putinin. Toisaalta Putin luultavasti edelleen elättelee haaveita entisaikojen venäläisen imperiumin palauttamisesta. Mutta kuten kirjoitin joulukuussa 2024, iskemällä öljyn ja kaasun hintoihin USA pystyy todella kutistamaan Venäjän sotakassaa.

maanantai 6. tammikuuta 2025

YouTube-kanava Money & Macro vaikuttaa kiintoisalta

Talous ja politiikka kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Lähes kaikki yhteiskunnalliset ongelmat pahenevat, jos julkinen talous yskii. Myös kansainvälisessä politiikassa peli kovenee, jos yksittäisten maiden kansalaiset voivat taloudellisesti huonosti. Tämän takia onkin välttämätöntä ymmärtää taloustiedettä, jos tahtoo ymmärtää politiikkaa. Belgialainen Money & Macro -YouTube kanava vaikuttaa hyödylliseltä ja kiintoisalta tavalta lisätä tätä ymmärrystä.


Money & Macro -kanavan isäntä on kansantaloustieteen tohtori Joeri Schasfoort. Hän on väitellyt vuonna 2020 Groningenin yliopistosta ja toiminut opettajana samassa yliopistossa. Lisäksi hänellä on kokemusta erityisesti verkkokurssien kehittämisestä ja vetämisestä. YouTube-kanavalla on lähes puoli miljoonaa tilaajaa ja videoita löytyy vajaat 100 kappaletta.

Olen itse katsonut vasta muutaman Money & Macro -kanavan videon, mutta ainakin ne ovat olleet erittäin mielenkiintoisia ja selkeitä. Pidän Joerin selkeästä tyylistä esittää väitteensä ja sitten luetella dataan pohjautuvat perustelut niille. Esimerkiksi tuoreella videolla esitellään 5 ennustusta vuodelle 2025. Jokainen ennuste perustellaan hyvin, mutta parasta on, että videon lopussa Joeri muistuttaa, että kompleksisen systeemin tilan ennustaminen vuoden päähän on käytännössä mahdotonta. Joten hän varoittaa, että luultavasti hänen ennustuksensa tulevat menemään pieleen.

Toinen katsomani hyvä video kanavalta tarkastelee kriittisesti Peter Zeihanin väitettä, että Kiina tuhoutuu 10 vuoden aikana. Olen tästä Zeihanin väitteestä kirjoittanut itsekin. Joeri käy rauhallisesti läpi jokaisen Zeihanin neljästä pääväitteestä Kiinan luhistumiselle. Hän vertailee näitä muiden Kiina-asiantuntijoiden näkemyksiin sekä tarkastelee niitä käytettävissä olevan datan valossa. Lopputulos on, että Zeihan on monessa asiassa oikeilla linjoilla, mutta hän tuntuu sortuvan turhaan kärjistämiseen ja sensaatiohakuisuuteen. Kiinan talouskasvu tulee tosiaan olemaan vaarassa, mutta täydellinen luhistuminen on hyvin epätodennäköistä. 

Muita Money & Macro -kanavalla olevien videoiden aiheita ovat esimerkiksi:

  • Miten Trumpin suunnittelemat tullit tulevat vaikuttamaan maailmantalouteen
  • Venäjän talous ja sen selviäminen Ukrainan sodan seurauksena asetetuissa talouspakotteissa
  • Kuinka surkeassa jamassa Saksan talous todella onkaan
Aion itse katsoa videoita ainakin noista yllämainituista aiheista. Vaikka olen tosiaan vasta muutaman videon itse katsonut, uskallan silti suositella YouTube-kanavaa maailmantaloudesta, rahoituksesta ja kansainvälisestä kaupasta kiinnostuneille blogini lukijoille.      

keskiviikko 1. tammikuuta 2025

Politiikkaa järjellä blogin vuoden 2024 yhteenveto

Olemme siirtyneet Juokse tai kuole (The Running Man) -elokuvan ja kirjan vuoteen 2025. Kyseinen Stephen Kingin kirja on mielenkiintoinen dystopia myös yhteiskunnallisista ongelmista kiinnostuneiden kannalta. Arskan tähdittämä leffa viihdyttää myös. Ennen kuin valmistaudumme entistäkin hullumpien kisailuohjelmien tuloon, tehdään pieni katsaus menneeseen vuoteen 2024 tämän legendaarisen blogin osalta.

Edellisten vuosien yhteenvetoja löydät alta:

Juuri päättyneenä vuonna 2024 seuraavat blogikirjoitukseni keräsivät eniten lukukertoja. 

Eniten lukijoita saavutti huhtikuussa pettyneenä kirjoittamani juttu siitä, miten raukkamaisesti monet Euroopan maat ja näiden päättäjät olivat suhtautuneet Venäjän torjumiseen Ukrainan sodassa. Myös Jarkko Lauspalo kirjoitti samasta tärkeästä aiheesta omassa blogissaan, jossa hän viittasi allekirjoittaneen juttuun. Se varmasti osaltaan selittää kirjoitukseni suosiota suhteessa muihin vuoden 2024 juttuihini. Toisaalta aihe on myös erittäin tärkeä erityisesti kaikkien meidän Venäjän naapurissa elävien kannalta.

Toivon todella, ettei tämä pahin maalailemani vaihtoehto toteudu: "Pahimmassa tilanteessa vuosi 2025 tulee olemaan tappava. Tällöin Trump olisi Yhdysvaltojen presidentti ja kamalimmassa skenaariossa hän toteaa, että Natolla ei enää ole mitään merkitystä. Jos Trump toteaa, ettei hän lähetä amerikkalaisia sotilaita kuolemaan eurooppalaisten puolesta, vaikka Venäjä hyökkäisi Nato-maan kimppuun, olisi se Naton loppu. Tällöin Venäjällä olisi vapaat kädet lähteä valloittamaan Eurooppaa."

Vuonna 2024 pidettiin Euroopan parlamentin vaalit, joten tietysti kirjoitin myös niistä. Parlamentin eri ryhmät olivat ainakin itselleni hiukan vieraita, joten perehdyin niihin vuoden toiseksi eniten lukukertoja keränneessä kirjoituksessani. Esittelin muissa kirjoituksissa EU-vaaleihin liittyen myös mm. erilaisia vaalikoneita ja niiden minulle antamia tuloksia.

Kesän korvilla ennusteet Suomen talouden tulevaisuudesta synkkenivät entisestään. Syyskuussa pohdiskelin sitä, joutuuko Suomi-neito kadulle kerjäämään. Kirjoituksessa kauhistelin Suomen pitkään jatkuneita alijäämäisiä budjetteja, velkaantumista ja väestörakenteen aiheuttamia ongelmia. Toisaalta muistutin lukijoita siitä, että kaikesta synkistelystä huolimatta suomalaiset ovat keskimäärin edelleen maailman rikkaimpien joukossa. Taloudellinen tulevaisuutemme sisältää myös valopilkkuja esimerkiksi erilaisten hyvään kasvuun päässeiden uusien teknologiayritysten muodossa.

Nämä kolme kirjoitusta olivat suosituimmat vuodelta 2024. Mistä itse pidit eniten? 

sunnuntai 1. joulukuuta 2024

Javier Milei, pelastaja vai hullu?

Javier Milei stailattiin presidentinvaaleja varten muistuttamaan Etelä-Amerikkalaista sekoitusta Elvis Presleytä ja tappavaa mutanttia Wolverinea, jota Hugh Jackman on näytellyt useampia kertoja kuin kukaan jaksaa laskea. Kuten kaikkea leikkaavilla kynsillä varustettu Wolverine, myös Milei on valmis tarvittaessa tuhoamaan ja leikkaamaan raivokkaasti valtion osuutta. Hän nimittäin pitää valtiota rikollisjärjestönä, joka pitäisi saada eroon ihmisten elämästä. 

Milein vastustajat leimasivat hänet hulluksi. Ennen vaaleja julkaistu kirja Mileistä El Loco (hullu), esittää Javierin outona erakkona, joka kuuntelee poliittisia neuvoja koiriltaan. Maan talouden peloteltiin luhistuvan entistäkin huonompaan tilaan, jos Milei pääsee valtaan. Äänestäjät kuitenkin kaipasivat outoa uudistajaa, joka voisi tuhota vanhan korruptoituneen ja huonosti johdetun järjestelmän. 

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuosi sitten. Suurimmat syyt hänen voittoonsa olivat argentiinalaisten kyllästyminen korruptoituneisiin ammattipoliitikkoihin, joiden johdolla Argentiina oli vajonnut yhä huonompaan tilaan. Milei peri edellisiltä vallanpitäjiltä kammottavassa kunnossa olevan talouden. Argentiinan vuotuinen inflaatio oli vaalien alla reilut 200% ja köyhyysrajan alapuolella eläviä 45% kansasta. 

Milei lupasi kansalle kivuliaita lääkkeitä maan tilanteen parantamiseksi ja niitä hän on lähtenyt voimalla toteuttamaan. Presidentti on tosiaan iskenyt moottorisahalla julkiseen kulutukseen ja lopettanut setelikoneen laulattamisen. Hänen hallintonsa on onnistunut saamaan julkisen talouden ylijäämäiseksi, mitä ei oltu nähty lähes 15 vuoteen. Inflaatio on myös hidastunut, mutta se on edelleen erittäin korkea. Alla oleva kuvaaja näyttää Argentiinan inflaation kehityksen. Vaikka Milei nousi valtaan jo vuodenvaihteessa, hänen puolueensa ajamat inflaation taltuttamiskeinot hyväksyttiin vasta heinäkuussa 2024.  


Kovista leikkauksista huolimatta yllättäen Argentiinan talous on myös lähtenyt kasvuun loppuvuodesta 2024. Kasvu on vielä hyvin heikkoa, mutta talouskasvun uskotaan voimistuvan kunnolla vuonna 2025.

Argentiinan maa-riski sijoittajien silmissä on laskenut tuntuvasti sen jälkeen, kun Milei tuli valtaan. Alla oleva kuvaaja näyttää, miten sijoittajien vaatima riskipreemio Argentiinan osalta lähti laskuun Milein tultua presidentiksi. Muutenkin sijoittajat ovat saaneet uskoa siihen, että Argentiinan taloustilanne tulee kohenemaan ja maahan kannattaa sijoittaa.

Kivuliasta leikkauksista huolimatta Milein suosio kansan silmissä on pysynyt melko hyvänä. Tämä on yllättävää, sillä köyhien määrä on kasvanut ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne on huonontunut entisestään. Nyt jo yli puolet argentiinalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Joillakin köyhimmistä perheistä on vaikeuksia saada riittävästi ruokaa elääkseen. Osa kansasta osoittaakin mieltään kaduilla, mutta protestoijat ovat kuitenkin vain pieni osa argentiinalaisista. Valtaosa tuntuu ajattelevan, että leikkaukset julkisiin menoihin ja sosiaalisiin tukiin ovat tarpeen. Ja he ovat tyytyväisiä siihen, että inflaatiota ollaan saamassa kuriin.

Valitettavasti Javier Milein liberaalius ja vapauden kaipuu ei ulotu ihmisten yksityiselämän puolelle. Seksuaalivähemmistöjen osalta tilanne on mennyt surkeampaan suuntaan Milein tultua valtaan. Osana julkisen sektorin leikkauksia Milei on myös lopettanut tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukeneita ohjelmia. Valitettavasti naisasia ja muiden vähemmistöjen oikeudet eivät ole vain sivullisia uhreja osana julkisen sektorin leikkauksia, vaan Milei on täysin tarpeettomasti tarkoituksella heikentänyt esimerkiksi naisten asemaa. Presidentti myös julkisesti solvaa feministisiä liikkeitä ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavia aktivisteja. 

Yksi räikeä esimerkki naisvihamielisyydestä tapahtui kansainvälisenä naisten päivänä. Milei vaihtoi presidentinlinnan naisten salin nimen sankarien saliksi. Samalla hän korvasi salissa aiemmin olleiden naisjohtajien muotokuvat Argentiinan perustajien ja sotilaiden muotokuvilla, jotka ovat kaikki miehiä. Tämä oli symbolinen isku vasten naisten kasvoja, mutta konkreettista haittaa hän aiheuttaa esimerkiksi tuomitsemalla jyrkästi abortin murhana ja yrittämällä kieltää sen.

Milei muistuttaa muita oikeanlaidan johtajia myös siinä, että hän väittää ilmastonmuutoksen olevan huijausta. Argentiinan odotetaan irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta samaan aikaan kuin Trump irrottaa Yhdysvallat siitä. Milei onkin julkisuudessa usein puhunut ihaillen Trumpista. Ja esimerkiksi hänen suhtautumisensa vapaaseen lehdistöön ja kaikkiin vasemmistolaisiin ajatuksiin muistuttaa hyvin paljon Trumpia. Milei on useasti syyttänyt journalisteja valehtelijoiksi ja edellisten korruptoituneiden hallitusten äänitorviksi.

Onneksi kuitenkin suhtautumisessa vapaaseen kauppaan Milei eroaa jyrkästi Trumpista. Samalla kun Yhdysvaltojen tuleva presidentti kertoo rakastavansa tulleja, Milei haluaa poistaa kaupan esteitä. Kaveruus Trumpin kanssa tulee tarpeeseen, sillä Argentiinan presidentti toivoo saavansa aikaan vapaakauppasopimuksen USA:n kanssa. Milei pyrkii vapauttamaan kauppaa myös esimerkiksi Kiinan suuntaan.   

torstai 21. marraskuuta 2024

Haavoittunut ja vihainen lohikäärme on vaarallinen naapuri

Kirjoitin vuosi sitten Peter Zeihanin näkemyksestä, että Kiina on luhistumassa lähivuosina. Palaan nyt samaan aiheeseen eli Kiinan mahdin vähenemiseen. Tämä voi kuulostaa oudolta erityisesti siinä valossa, miten G20-maiden tapaamisessa muut johtajat ovat kilvan pyrkineet juttusille Kiinan Xin kanssa. Mutta kuten legendaarinen jääkiekkoilija Wayne Gretzky sanoi, kannattaa luistella sinne, minne kiekko on menossa. Ja Kiinan osalta kiekko voi hyvinkin olla matkalla huonoon suuntaan.

World Knowledge Forumin tilaisuudessa professori Michael Beckley perusteli näkemyksensä sille, miksi Kiina todellakin on luhistumassa. Ensiksi hän listasi ne tekijät, joiden ansiosta Kiina koki niin valtaisan nopean ja voimakkaan taloudellisen kasvun 1970 - 2010. Nämä olivat:

  • Poikkeuksellisen turvallinen sotilaallinen tilanne, sillä Nixonin myötä Yhdysvallat asettui tukemaan Kiinaa. USA auttoi Kiinaa integroitumaan maailman talouteen.
  • Maon jälkeen Kiinassa valtaan päässeet olivat enimmäkseen erittäin päteviä ja fiksuja johtajia, jotka myös halusivat varmistaa, ettei enää kukaan yksittäinen henkilö saisi samanlaista yksinvaltaa. Esimerkiksi Deng Xiaoping, joka johti Kiinaa 1978 - 1989, teki monia merkittäviä uudistuksia, joiden ansiosta Kiina vaurastui.
  • Vuosina 1970 - 2010 Kiinan väestörakenne tuki taloudellista kasvua. Tuona aikana vanhuksia ja lapsia oli vain vähän verrattuna työikäisiin aikuisiin.
  • Kiinalla oli vielä vähän aikaa sitten runsaasti luonnonvaroja ja se pystyi esimerkiksi kasvattamaan suuren osan tarvitsemistaan elintarvikkeista.
Nyt kuitenkin kaikki nämä neljä aiemmin positiivista tekijää ovatkin kääntyneet päälaelleen. 

Turvallisuustilanne on heikentynyt valtaisasti. Muut maat ovat huolissaan Kiinan kasvaneesta sotilaallisesta voimasta ja yleensäkin vaikutusvallasta, minkä takia ne pyrkivät rajoittamaan Kiinan vaikutusvaltaa. Ja kun ottaa huomioon Kiinan toimet viime vuosina, muiden maiden epäluuloinen suhtautuminen Kiinaan näyttäytyy täysin oikeutettuna. Kiina esimerkiksi uhkailee Taiwania, ahdistelee naapurimaitaan ja on liittoutunut kammottavaa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa.

Järkevästä ja maan etua ajattelevasta johdosta on jäljellä pelkkä muisto vain. Xi Jinping on kahminut valtaa itselleen siten, että hänestä on tullut uusi Mao. Lisäksi Xi on karkottanut kaikki vähänkään pätevät muut johtajat, minkä vuoksi häntä ympäröivät vain pelokkaat mielistelijät, jotka eivät edes uskalla kertoa johtajalleen maan todellista tilannetta.

Väestörakenne on kääntymässä katastrofaaliseksi. Yhden lapsen politiikan seurauksena työelämään siirtyvät sukupolvet ovat niin pieniä, että huoltosuhde työssäkäyvien ja elätettävien välillä käy kestämättömäksi. Lisäksi koska Kiina on kansalaisten oikeuksia polkeva poliisivaltio, ei muista maista olla kauhean innokkaasti muuttamassa Kiinaan töihin paikkaamaan työvoimapulaa.

Kiinalla toki on edelleen kallisarvoisia maametalleja, mutta monen muun luonnonvaran suhteen maa on köyhtynyt. Monissa paikoissa ympäristö on niin turmeltunutta, ettei minkään kasvattaminen onnistu. 

Muun maailman kannalta Kiinan vaurauden kääntyminen laskuun tarkoittaa erittäin vaarallista vuosikymmentä. Perinteisesti kun voimakas valtio huomaa mahtinsa heikkenevän, se turvautuu väkivaltaan pitääkseen kiinni aiemmasta vaikutusvallastaan. Onkin olemassa erittäin suuri riski sille, että lähivuosina Kiina ja Yhdysvallat joutuvat aseelliseen selkkaukseen ja jopa suursota on mahdollinen. Toivoa kuitenkin on. Nykyinen Kiinan diktaattori Xi on jo yli 70 vuotias. Jos hänen loppuvaltakautensa selvitään ilman sotaa, tulee Xin seuraaja toivottavasti noudattamaan erilaista politiikkaa.

maanantai 14. lokakuuta 2024

Onko Olaf Sholz este voimakkaammalle Ukrainan tuelle?

Kuten olen useasti aiemminkin kirjoittanut, meidän eurooppalaisten kannattaisi jo pelkästään oman itsemme takia tukea vieläkin voimakkaammin Ukrainaa. Huhtikuussa kritisoin sitä, miten vähän erityisesti Saksa on antanut tukea Ukrainalle. Kirjoitin tästä otsikolla "Eurooppa vapisee Venäjän sotilasmahdin edessä". Saksan sisälläkin arvostellaan samaan tapaan heidän liittokansleriaan Olaf Sholzia.


Tuoreessa The Rachman Review -podcastissa haastatellaan Saksan parlamentin jäsentä Norbert Röttgeniä, joka arvostelee erittäin voimakkaasti Sholzia. Röttgenin mukaan muut hallituspuolueet olisivat halukkaita antamaan Ukrainalle enemmän voimakkaita aseita, mutta tämä ei onnistu, koska liittokansleri Sholz haraa vastaan. Sholz on julkisesti sanonut pelkäävänsä, että Saksa vedettäisiin mukaan sotaan ja sota laajenisi, jos Saksa antaisi Ukrainan käyttöön voimakkaita pitkän kantaman Taurus-ohjuksia. Röttgen pitää tällaisia puheita typerinä, koska ne myötäilevät Putinin harjoittamaa pelottelua.

Jos Saksa ei ryhdistäydy Ukrainan tukemisessa, voi se hyvinkin johtaa kuukausien päästä tilanteeseen, jossa Ukrainan on pakko taipua Venäjälle mieluisiin rauhanehtoihin. Ja tämä taas vahvistaisi Putinia ja muita sellaisia venäläisiä, jotka ajattelevat sodan olevan hyödyllistä. Röttgenin mukaan epäonnistuminen Ukrainan tukemisessa voi hyvinkin johtaa siihen, että seuraavaksi joudumme tukemaan Baltian maita sodassa Venäjää vastaan. Ja siinä sodassa panokset tulisivat olemaan vielä paljon kovemmat, koska kyseessä ovat Nato-maat.

Röttgen on vakuuttunut siitä, että kaikista saksan sisäisistä ongelmista huolimatta, valtaosa saksalaisista olisivat halukkaita tukemaan voimakkaammin Ukrainaa. Toivon todella, että hän on oikeassa tässä. Pahoin kuitenkin pelkään, että jos Saksan talous lähtee sukeltamaan esimerkiksi saksalaisten autonvalmistajien vaikeuksien takia, niin työttömäksi jäävät saksalaiset eivät silloin enää jaksa välittää ukrainalaisista.

Mitä sitten kyselytutkimukset sanovat saksalaisten asenteista Venäjää ja Ukrainaa kohtaan? Institute for Strategic Dialogue on tutkinut asiaa kyselyillä tämän vuoden aikana ja saanut seuraavanlaiset tulokset:

  • 33% saksalaisista vastustaa Ukrainan tukemista
  • 19% ei ota kantaa tai ei osaa päättää
  • 49% kannattaa Ukrainan tukemista

Eli onneksi Röttgen on oikeassa sen suhteen, että suurempi joukko saksalaisista kannattaa edelleen Ukrainan aseapua kuin vastustaa. Saksalaiset ovat Ukrainan tukemisen suhteen suunnilleen keskitasoa, kun tätä mitataan sillä, miten tärkeäksi kansalaiset kokevat Ukrainan tukemisen. 


keskiviikko 10. heinäkuuta 2024

Politiikka duopolina joka kuristaa kilpailun

Kirjoitin pari vuotta sitten siitä, miten onnettomasti amerikkalaiset äänestäjät joutuvat jatkuvasti valitsemaan kahden surkean vaihtoehdon välillä. Ja samanlainen valinta kahden kauhean presidenttiehdokkaan välillä on heillä taas edessään muutaman kuukauden kuluttua, kun kansa joutuu valitsemaan ikälopun Bidenin tai moraalittoman huijarin Trumpin välillä. Tuntuu käsittämättömältä, ettei 330 miljoonan ihmisen valtiosta, joka on monella mittarilla maailman johtava, löydy tämän parempia ehdokkaita. Kuitenkin Yhdysvaltojen politiikan rakenteita tarkastelemalla selviää, että valinta kahden huonon vaihtoehdon välillä onkin itseasiassa tarkoituksella järjestetty lopputulos.

Freakonomics-podcast tarkastelee tätä jaksossaan 595. Why Don't We Have Better Candidates for President. Siinä hyödynnetään yritysstrategian peruskursseilta tutun Michael Porterin ajatuksia teollisuuden kilpailun kovuuden määräytymisestä. Tämä viitekehys tunnetaan nimellä Porterin viisi voimaa, jotka näkyvät alla olevassa kuvassa. 

Verrataanpa näiden viiden voiman perusteella USA:n ja Suomen poliittista "markkinaa" tai "teollisuutta" keskenään.

Aloitetaan keskeltä eli toimialan nykyisten toimijoiden keskinäisen kilpailun kovuudesta. Suomessa erilaisia eduskuntapuolueita on yhdeksän ja niistä kaikkein suosituimmankin kannatus pyörii vain 20 prosentin paikkeilla. Suhteellinen vaalitapa mahdollistaa sen, että myös pienet puolueet onnistuvat verrattain helposti saamaan kansanedustajia. Puolueiden suuri määrä takaa myös sen, että äänestäjillä on aidosti vaihtoehtoja, joista valita. Jos esimerkiksi äänestäjä ajattelee talouspoliittisesti vasemmistolaisesti ja hän pettyy vaikkapa vihreiden toimintaan, on hänen helppo vaihtaa seuraavissa vaaleissa vasemmistoliittoon. 

Yhdysvalloissa puolestaan sadan hengen senaatissa demokraateilla on 47 ja republikaaneilla 49 paikkaa. Eli yhteensä näillä kahdella puolueella on 96% senaatin paikoista. Kongressissa republikaaneilla on 51% ja demokraateilla 49% paikoista. Ja lisäksi todellista kilpailua näiden kahden valtapuolueen kesken on vain harvoissa paikoissa. Useimmat vaalipiirit on muodostettu niin, että toinen puolue voittaa niissä aina. Esimerkiksi talouskonservatiivisesti ajattelevalla äänestäjällä ei käytännössä ole useinkaan mitään valinnanvaraa Yhdysvalloissa. Hänelle on tarjolla vain yksi republikaanipuolueen kyseiseen vaalipiiriin valitsema ehdokas. Ja vaikka tämä olisi kuinka surkea tahansa, olisi äänestäjälle suuri kynnys loikata täysin toiseen laitaan ja äänestääkin demokraattia. Ja tietysti ihan sama toisinpäin äänestäjälle, joka esimerkiksi kannattaisi vähävaraisten tukea, ei ole kuin yksi ainoa äänestettävä tarjolla.

Tarkastellaan seuraavaksi uusien tulokkaiden muodostamaa uhkaa. Suomessa uusia puolueita on helppo muodostaa. Tarvitaan vähintään 5 000 äänioikeutetun henkilön antamaa kannatusilmoitusta (kannattajakorttia), joissa nämä ilmoittavat kannattavansa yhdistyksen merkitsemistä puoluerekisteriin. Meillä uudet puolueet saavat myös kohtuullisen hyvin näkyvyyttä mediassa, sillä esimerkiksi Yle kutsuu vaalien alla eduskunnan ulkopuoliset puolueet omaan vaalitenttiinsä. Uudet puolueet ovat myös onnistuneet saamaan kansanedustajia. Viimeisimpänä Liike Nyt sai yhden kansanedustajan vuoden 2019 vaaleissa. Ja puolueeksi kuitenkin verrattain nuori Perussuomalaiset on nykyään eduskunnan suurimpia puolueita.

Yhdysvalloissa puolestaan uusilla puolueilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia saada senaattoreita tai kongressin edustajia. Vaalitapa USA:ssa on sellainen, että tietystä vaalipiiristä vain voittaja valitaan. Eli jos vaikka uusi puolue onnistuisi jollain ihmeen konstilla saamaan tasaisesti 10% äänistä jokaisessa vaalipiirissä, ei se silti saisi yhtäkään edustajaa valituksi. Lisäksi USA:n media on lähes poikkeuksetta puolueellista ja nimenomaan niin, että jokainen merkittävä tiedonvälityslähde on joko republikaanien tai demokraattien puolella. Tällöin uuden puolueen on mahdotonta saada omia ajatuksiaan läpi suosituilla kanavilla, lehdissä tai nettijulkaisuissa.

En nyt jaksa käydä läpi muita Porterin viidestä voimasta, mutta saitte varmaan käsityksen tästä. Porterin teorian mukaan nämä viisi voimaa määrittävät sen, miten kovia voittoja toimialan nykyiset johtajat keräävät ja miten helppoa näillä on. Yhdysvalloissa, jossa vallitsee poliittinen duopoli, äänestäjät saavat surkeaa palvelua ja kaksi valtapuoluetta porskuttavat ilman sen suurempia ponnisteluja.  

lauantai 8. kesäkuuta 2024

Ukrainan sota ohjaa äänestyspäätöstäni EU-parlamenttivaaleissa

Kuten blogini uskolliset lukijat hyvin tietävät, olen erittäin huolestunut Ukrainan sodasta. Mikäli Venäjä saavuttaisi sodassa edes osittaisen voiton, tietäisi se entistä suurempia vaaroja Suomelle. Onnistunut sotaretki kannustaisi Venäjää turvautumaan jatkossakin aseisiin, kun se ajaisi omaa etuaan (tai ainakin johtajiensa etua) naapurimaidensa kustannuksella.


Ukrainan sodan suuresta merkityksestä olen kirjoittanut useasti aiemminkin. Alla linkkejä muutamaan tällaiseen kirjoitukseen:

Tämän takia nyt europarlamenttivaaleissa tärkeintä minulle äänestäjänä on varmistaa, että parlamenttiin saadaan sellaisia henkilöitä ja ryhmiä, jotka tekevät kaikkensa Ukrainan tukemiseksi. Valitettavasti läheskään kaikki parlamentin ryhmät eivät ole täysillä Ukrainan puolella ja Venäjää vastaan. Kuten eri eu-parlamentin ryhmiä esitellessäni toin esiin, osaan ryhmistä kuuluu Putinin kätyreitä tai sitten Putinille hyödyllisiä idiootteja. 

Suurin ryhmä EPP ja sen kärkiehdokas Ursula von Der Leyen ovat onneksi tukeneet voimakkaasti Ukrainaa koko ajan. Tämän takia voisin siis äänestää tähän ryhmään Suomesta kuuluvaa kokoomusta. Kokoomuksella onkin ehdolla turvallisuuspolitiikkaa hyvin ymmärtäviä ehdokkaita kuten Pekka Toveri ja Mika Aaltola. Sekä Toveri että Aaltola ovat molemmat kannattaneet vahvasti Ukrainan paljon suurempaa sotilaallista tukea.

Sosiaalidemokraattinen ryhmä on myös suoriutunut hyvin Ukrainan tukemisen saralla. Se myös ajaa vahvempaa Euroopan puolustusteollisuutta ja sotilaallisen yhteistyön lisäämistä. Kuitenkin minua tökkii se, että suomalaisen SDP:n kärkiehdokas näissä vaaleissa on Eero Heinäluoma. Heinäluoma on aikoinaan myötäillyt käsittämättömän paljon Venäjän etuja ja vähätellyt jatkuvasti Venäjän uhkaa. Esimerkiksi vuonna 2009 hän puolusti kärkkäästi hallituksen sallivaa Nord Stream -linjaa. Vielä vuonna 2021 Heinäluoma äänesti tyhjää, kun EU-parlamentti hyväksyi Venäjää rajusti kritisoivan päätöslausuman, jossa vaadittiin vähentämään riippuvuutta Venäjän öljystä ja kaasusta. Tämän takia en tahdo äänestää SDP:tä.

EU-parlamentin Renew olisi Ukrainan ja Venäjän suhteen minulle hyvin sopiva ryhmä. Esimerkiksi tammikuussa 2024 Renew kampanjoi voimakkaasti sen puolesta, että Eurooppa tukisi entistä vahvemmin aseellisesti Ukrainaa. Muutenkin minua miellyttää Renewn liberaali linja.

Euroopan vihreät ovat myös tukeneet sodan alusta saakka voimakkaasti Ukrainaa Venäjää vastaan. Vihreät tahtovat saada enemmistöpäätökset EU:ssa, jotta yksittäiset Putinin kätyrit kuten Orban eivät pystyisi jatkossa estämään Venäjää vastustavia päätöksiä. Vihreitä äänestämällä tulisi siis varmasti tuettua myös Ukrainaa. Vihreillä on Suomessa ehdokkaana Atte Harjanne, joka on hienosti ajanut voimakkaampaa aseellista apua Ukrainalle. Harjanne kampanjoi jo vuonna 2022 sen puolesta, että Euroopan pitäisi antaa Leopard-panssarivaunuja Ukrainalle.

ID on täysin Putinin talutusnuorassa, enkä missään nimessä ikinä voisi kuvitellakaan äänestäväni sitä. Onneksi Suomessa ei edes ole siihen kuuluvia eduskuntapuolueita. Eikä yksikään suomalainen eduskuntapuolue ole aikeissakaan tehdä yhteistyötä ID:n kanssa, joten sen suhteen ei ole huolta.

ECR ei onneksi ole samalla tavalla Venäjän puolella kuin toinen laitaoikeiston ryhmä ID. ECR:ään kuuluu Suomen perussuomalaisten tavoin puolueita, jotka ovat hienosti tukeneet Ukrainaa. Mutta ECR harkitsee ottavansa Unkarin Viktor Orbanin Fidez-puolueen jäsenekseen. Ja Orban on yksi suurimpia Putinin kätyreitä Euroopassa. Jo pelkästään se, että ECR edes harkitsee tätä, tekee minulle mahdottomaksi äänestää ECR:ää eli perussuomalaisia. Se on nimittäin merkki siitä, että ECR:ään kuuluu monia venäjämielisiä tahoja Euroopassa.

Vasemmistoa en myöskään pysty äänestämään, koska eurooppalaiseen vasemmistoryhmään kuuluu Venäjän ymmärtäjiä aivan liikaa. Osa vasemmistoryhmän mepeistä on äänestänyt Ukrainan sotilaallista apua sekä Venäjän pakotteita vastaan. Esimerkiksi päätöslauselmaa, jossa Venäjä tuomitaan terroristivaltioksi, kannatti sellaisenaan vasemmistoryhmästä Suomen Modigin lisäksi vain kolme muuta vasemmistoryhmän meppiä.

Näin siis minulle jäävät jäljelle Ukrainan sodan perusteella neljä mahdollista puoluetta: kokoomus, keskusta, vihreät ja RKP. 

 

keskiviikko 22. toukokuuta 2024

Lisää eurovaalikoneita

Aiemmassa kirjoituksessani testailin Iltalehden, Helsingin Sanomien sekä Ylen eurovaalikoneita. Jatkan tässä europarlamentti-vaaleihin valmistautumista kokeilemalla, millaisia tuloksia MTV:n, Ilta-Sanomien sekä Kauppalehden vaalikoneet antavat.

MTV Uutisten eurovaalikone

MTV:n eu-vaalikone löytyy osoitteesta: https://www.mtvuutiset.fi/vaalikone

Vaalikoneessa on 27 väittämää. Väittämät kuuluvat seuraaviin teemoihin:

  • Suhtautuminen EU:hun
  • Talous
  • Ilmasto ja luonto
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
  • Maahanmuutto
  • Päätöksenteko 

Vaalikone näyttää käyttäjälle jokaisen väittämän kohdalla lyhyen videon, jolla pitäisi avata väittämän taustoja. Kuitenkin joidenkin kysymysten kohdalla videoilla vain sanotaan ääneen sama väittämä, jonka pystyy myös lukemaan. Joten videoista ei ole joidenkin väittämien kohdalla mitään hyötyä. Niiden katsominen vain tuhlaa aikaa. Onneksi sentään useimpien väittämien kohdalla videoilla esitellään oikeasti lisätietoja. Silti samat lisätiedot olisi voinut yhtä hyvin esittää tekstinä.


MTV Uutisten vaalikoneen perusteella minulle sopivimmat puolueet ovat:

  1. Vihreät (ilmeisesti sopivuus noin 85%)
  2. Avoin puolue, 83%
  3. Liberaalipuolue, 82%
  4. Vasemmistoliitto, 81%
  5. SDP, 78%
Nämä MTV:n vaalikoneen minulle suosittelemat puolueet ovat pitkälti samat, joita myös HS:n vaalikone suositteli. Kuitenkin erojakin löytyy. Isoin yllätys oli, että Vasemmistoliitto pääsi näin korkealle sopivuudessa. Tämä kuitenkin on ihan ymmärrettävää, kun tarkastelee tarkemmin, millaisia talousaiheisia väittämiä koneessa on. MTV:n vaalikone ei esitä sellaisia väittämiä lainkaan, joilla tyypillisesti erotellaan vastaajia oikeisto-vasemmisto -akselilla. Mukana ei siis ole sellaisia kysymyksiä, jotka koskisivat esimerkiksi tulonjakoa köyhien ja rikkaiden välillä tai verotusta.

Jostain käsittämättömästä syystä MTV:n vaalikone näyttää kokonaisuudessaan parhaiten sopivat ehdokkaat vain parhaiten sopivimmasta puolueesta. Eli minun tapauksessani tuloksista on helposti katsottavissa vain se, ketkä vihreiden ehdokkaat sopisivat parhaiten. Kaikkien muiden puolueiden sopivimmat ehdokkaat listataan vain teemoittain. Oli siis ärsyttävän työlästä varmistaa, ketkä todella ovat top 5 ehdokasta. 

MTV:n vaalikoneen perusteella top 5 ehdokasta ovat:

  1. Tuire Kaimio, vihreät, 90%
  2. Nina Sneitz, Liberaalipuolue, 88%
  3. Inka Hopsu, vihreät, 85%
  4. Petrus Pennanen, Avoin Puolue, 85%
  5. Ari-Pekka Liukkonen, vihreät, 85%

Ilta-Sanomien eurovaalikone

Ilta-Sanomien europarlamenttivaalien vaalikone löytyy osoitteesta: https://www.is.fi/aihe/vaalikone/

Ilta-Sanomien vaalikoneesta löytyvät väittämät on ryhmitelty seuraaviin teemoihin:

  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
  • Ilmasto ja luonto
  • Talous
  • Päätöksenteko

Tässäkin vaalikoneessa pääsee ottamaan kantaa ärtymystä herättäneeseen pullonkortti-määräykseen.

IS:n vaalikone esittelee tulosten ehdolla sen, mihin eri europarlamentin ryhmiin suomalaiset puolueet kuuluvat. Lisäksi nämä ryhmät esitellään lyhyesti. Tämä on erittäin hyvä, sillä kuten huomasin kirjoittaessani juttua europarlamentin ryhmistä, ne ovat huonosti tunnettuja Suomessa.

IS:n vaalikone suosittelee minulle seuraavia puolueita:

  1. Avoin puolue, 81%
  2. Vihreät, 79%
  3. Liberaalipuolue, 78%
  4. Vasemmistoliitto, 78%
  5. SDP, 76%
Ehdokkaiden top 5 on:

  1. Atte Harjanne, vihreät, 83%
  2. Henna Virkkunen, kokoomus, 83%
  3. Lassi Kivinen, liberaalit, 82%
  4. Julia Sangervo, vihreät, 81%
  5. Tuire Kaimio, vihreät, 81%

Tuire Kaimio on tullut kärkeen nyt jo useammassakin vaalikoneessa. Henna Virkkunen nousi myös toisen iltapäivälehden vaalikoneen tuloksissa kärkikahinoihin.

Kauppalehden eurovaalikone

Kauppalehden eu-vaalikone löytyy osoitteesta: https://www.kauppalehti.fi/eurovaalikone2024#/

Kauppalehden vaalikoneessa on vähemmän kysymyksiä kuin muissa testaamissani.

Kauppalehden vaalikoneen perusteella minulle parhaiten sopivat puolueet ovat:

  1. Liberaalipuolue, 85 %
  2. Avoin Puolue, 76 %
  3. Kansallinen Kokoomus, 75 %
  4. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, 74 %
  5. Suomen ruotsalainen kansanpuolue, 74 %

Ehdokkaiden top 5:

  1. Henna Virkkunen, kokoomus, 85%
  2. Oona Hagman, Rkp, 83%
  3. Ari-Pekka Liukkonen, vihreät, 83%
  4. Petrus Pennanen, Avoin Puolue, 83%
  5. Maria Guzenina, SDP, 81%
Tämä oli jo kolmas vaalikone, jonka tuloksissa Henna Virkkunen nousi top viiteen. Samoin Ari-Pekka Liukkonen ja Petrus Pennanen ovat tulleet kärkeen useamman kerran. 

sunnuntai 19. toukokuuta 2024

Vaalikoneita eurovaaleja varten

Aiempia vaalikone-kokeiluja

Kirjoitin eduskuntavaalien yhteydessä vaalikoneista useamman jutun ja annoin myös vinkkejä, miten niitä kannattaa hyödyntää oman äänestyspäätöksen tueksi:

Eduskuntavaalien yhteydessä vaalikoneiden perusteella minulle parhaiten sopivat puolueet olivat:

  1. Liberaalipuolue
  2. Piraattipuolue
  3. Rkp
  4. Vihreät
  5. Avoin puolue
Mielenkiintoista nähdä, mitä puoluetta vaalikoneet minulle suosittelevat EU-vaaleja varten.

Iltalehden vaalikone EU-vaaleihin

Iltalehden vaalikone löytyy osoitteesta: https://www.iltalehti.fi/eurovaalit-2024/vaalikone#/

IL:n vaalikone ryhmittelee ehdolla olevat puolueet seuraavanlaiseen arvokarttaan.


Ruuhkaisessa oikeassa laidassa ovat päällekkäin eduskuntapuolueista kokoomus, keskusta ja liike nyt. Vasemmassa alakulmassa puolestaan vihreät ja vasemmistoliitto ovat päällekkäin.

Vaalikoneessa pääsee ottamaan kantaa esimerkiksi monet hermostuttaneeseen pullonkorkki-uudistukseen. Valitettavasti kuitenkin tulevan EU-parlamentin joihinkin isoihin päätöksiin liittyviä väittämiä ei ole lainkaan. Esimerkiksi vaalikoneessa ei oteta lainkaan kantaa siihen, pitäisikö EU:n sallia paljon entistä mittavammat yritystuet. Tämä kun on nyt kuuma kysymys ja erittäin tärkeä EU:n talouspolitiikan kannalta. 

Iltalehden vaalikoneen perusteella minulle sopivimmat puolueet ovat:

  1. Liberaalipuolue 83 %
  2. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 77 %
  3. Avoin Puolue 75 %
  4. Suomen ruotsalainen kansanpuolue 75 %
  5. Kansallinen Kokoomus 74 %
  6. Keskusta 72 %
  7. Liike Nyt 72 %
  8. Vihreät 71 %
  9. Vasemmistoliitto 71 %

Tämän jälkeen onkin sitten yli kymmenen prosenttiyksikön välimatka kymmenenneksi sopivimpaan puolueeseen, joka on siis jo kaukana omista vastauksistani.

Kuten uskolliset lukijani varmasti muistavat, olin viime eduskuntavaaleissa kovasti innostunut Liberaalipuolueesta. Kirjoitin tammikuussa 2023 ylistävään sävyyn liberaalien puolueohjelmasta. IL:n vaalikone tuntuu muutenkin osuvan aika hyvin suosittelemaan sellaisia puolueita, joiden linjasta olen muutenkin pitänyt.

Vaalikoneen perusteella top 5 ehdokasta ovat:

  1. Eero Heinäluoma, SDP, 80%
  2. Dimitri Qvintus, SDP, 80%
  3. Oona Hagman, RKP, 80%
  4. Henna Virkkunen, Kokoomus, 78%
  5. Maria Guzenina, SDP, 78%

Helsingin Sanomien EU-vaalikone

Helsingin Sanomien EU-vaalikone löytyy osoitteesta: https://www.vaalikone.fi/euro2024/hs

Hesarinkaan vaalikoneessa ei oteta lainkaan kantaa yritystukiin maataloustukia lukuunottamatta. Muutenkin talousosio on kovin lyhyt ja siinä on vain 4 kysymystä. Arvoihin sen sijaan panostetaan jopa 15 kysymyksen verran, mikä on suhteettoman paljon, kun muut osiot saivat vain 3 - 4 kysymystä per teema. 

Hesarin vaalikoneen perusteella eduskuntapuolueet asettuvat seuraavasti arvokartalle:

Kannattaa huomata, että HS:n ja IL:n vaalikoneissa on selviä eroja puolueiden asettumisessa. IL:n vaalikoneessa KD on perussuomalaisten kanssa samassa konservatiivien porukassa, kun taas HS laittaa kristillisdemokraatit samaan paikkaan kokoomuksen kanssa. Myös etäisyys SDP:n ja Rkp:n välillä eroaa selvästi eri koneiden välillä. HS:n koneen perusteella SDP ja Rkp eroavat toisistaan merkittävästi vasemmisto-oikeisto -akselilla, kun taas IL laittaa ne samaan kohtaan.

HS:n vaalikone suosittelee minulle seuraavia puolueita:

  1. Vihreät 78% (tämä on suurin ero IL:n vaalikoneen tuloksiin verrattuna)
  2. Liberaalipuolue 78%
  3. Rkp 76%
  4. SDP 76%
  5. Avoin puolue 74%
  6. Keskusta 70% (melko yllättävä tulos, sillä vastustan maataloustukia)
  7. Kokoomus 69%
HS:n vaalikoneen perusteella top 5 ehdokasta ovat: 

  1. Kalle Pusa, Rkp, 84%
  2. Unna Eteläinen, Vihreät, 81%
  3. Tommi Vihervaara, Liberaalipuolue, 81%
  4. Aki Kivirinta, Liberaalipuolue, 80%
  5. Pinja Perholehto, SDP, 80%

Ylen EU-vaalikone

Ylen eurovaalien vaalikone löytyy osoitteesta: https://vaalit.yle.fi/vaalikone/eurovaalit2024

Ylen vaalikoneessa kummastuttaa, että joihinkin väittämiin voi vastata vain kyllä- tai ei-vaihtoehdoilla.

Väittämät tässä vaalikoneessa ovat parempia kuin IL:n tai HS:n koneissa. Esimerkiksi nyt vihdoin voi ottaa kantaa yritystukiin, joka on todella tärkeä seuraavan europarlamentin päätös. Mutta on tässäkin vaalikoneessa myös outoja väittämiä. Esimerkiksi en oikein tiedä, mitä pitäisi vastata väittämään "Rasismi on merkittävä ongelma Suomessa". Vastustan jyrkästi rasismia, mutta mielestäni Suomessa ei kuitenkaan esiinny niin paljon rasismia, että se olisi merkittävä ongelma. Jos kuitenkin vastaan olevani eri mieltä, tulkitaanko se, että kannatan rasismia? Onneksi outoihin kysymyksiin voi myös jättää vastaamatta.

Tuloksia tarkastellessa Ylen vaalikone kuitenkin herättää eniten ihmetystä. Jostain ihmeen syystä tulokset eivät näytä, mitkä puolueet sopisivat parhaiten. Tuloksia voi tarkastella vain ehdokkaittain, mikä on todella typerää, sillä äänestämällä ehdokasta tuet aina myös puoluetta. Joten puolueen sopivuus on jopa merkittävämpää kuin yksittäisen ehdokkaan sopivuus. Paljon risuja Ylelle tästä hölmöydestä.

Ylen vaalikoneen perusteella top 5 ehdokasta ovat:

  1. Minna-Anniina Heiskanen, SDP, 87%
  2. Tommi Vihervaara, Liberaalipuolue, 83% (Tommi nousi korkealle myös HS:n vaalikoneessa)
  3. Timo Huhtamäki, Vihreät, 81%
  4. Tuire Kaimio, Vihreät, 81%
  5. Aki Kivirinta, Liberaalipuolue, 81% (Aki pärjäsi hyvin myös HS:n vaalikoneessa)

Yhteenvetoa vaalikoneiden tuloksista

Kannattaa käyttää useampaa eri vaalikonetta, sillä näin saat monipuolisemman kuvan siitä, mitkä ehdokkaat ja puolueet voisivat sinulle sopia. Eri koneiden antamissa tuloksissa on isojakin eroja, koska niihin valikoidut kysymykset eroavat toisistaan. Kaikista puolueista Liberaalipuolue olisi vaalikoneiden perusteella minulle sopivin puolue. Eduskuntapuolueista sopivimmat olisivat Rkp, SDP ja Vihreät.

lauantai 27. huhtikuuta 2024

Amerikkalaiset rientävät jälleen hätiin

 Amerikkalaiset ovat jälleen kerran pelastaneet meidät eurooppalaiset suuren hädän hetkellä.


Kuten kirjoitin aiemmin, Ukrainan puolustus on ollut suurissa vaikeuksissa. Ukrainan armeijalta olivat aseet ja ammukset pahasti loppumassa. Ja jos Ukrainan sotilaskyky romahtaisi, johtaisi se meidän muiden eurooppalaisten joutumiseen Putinin ja Venäjän tähtäimeen. Onneksi kuitenkin amerikkalaiset riensivät viime hetkellä hätiin.


Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi vihdoin ja viimein Ukrainan noin 60 miljardin dollarin tukipaketin. Ammuksia ja muuta materiaalia alkaa virrata Ukrainaan jo aivan lähiviikkoina. Tämän aivan valtavan tärkeän päätöksen seurauksena vältetään katastrofi sotarintamalla ja estetään Venäjän voittokulku. Meidän eurooppalaisten on syytä jälleen olla kiitollisia Yhdysvalloille, sillä amerikkalaiset ovat jälleen kerran pelastaneet meidät.


Eurooppa ei kuitenkaan voi tuudittautua siihen, että nyt homma on hoidossa. Yhdysvaltojen aseapu on erittäin tärkeä, mutta se yksinään ei suinkaan riitä Ukrainan voittoon. Aseavun ansiosta Ukraina saa lisäaikaa ja se pystyy pysäyttämään ainakin hetkellisesti Venäjän sotavoimien etenemisen. Eurooppalaisten täytyy kuitenkin ryhdistäytyä ja lisätä apua Ukrainalle. Ilman lisätoimia amerikkalaisten pelastusyritys vain lykkää tappiota. Meidän täytyy varautua siihen, että uusien aseapupakettien hyväksyminen Yhdysvalloissa muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi. Jos Trump voittaa marraskuussa presidentinvaalit, voi se hyvinkin tarkoittaa USA:n aseavun loppumista kokonaan.


Seuraava kuvaaja näyttää, mistä Ukraina on saanut absoluuttisesti eniten apua. Yhdysvallat ovat antaneet selvästi eniten apua. Erityisesti sotilaallisessa avussa USA on aivan omassa luokassaan. Ja tämä kuvaaja sisältää vain ennen helmikuuta 2024 annetut apupaketit, eli viimeisin 60 miljardin aseapu puuttuu tästä vielä.



Meidän suomalaisten ei onneksi tarvitse häpeillä antamamme avun määrää suhteessa taloutemme kokoon. Kun katsotaan annetun avun määrää suhteessa maan bruttokansantuotteeseen, Suomi komeilee kymmenen kärjessä.



Sen sijaan Euroopan suuret valtiot eivät ole tehneet velvollisuuttaan. Saksa on antanut apua vain 0,5% BKT:stä ja Ranska vain vaivaiset 0,3%. Isona Ukrainan tukijana esiintyvä Iso-Britanniakin on antanut apua vain 0,3% bruttokansantuotteestaan. Jos nämä kolme isoa eurooppalaista valtiota nostaisivat tukensa samalle tasolle Suomen kanssa, Ukrainalla olisi valtavan paljon paremmat mahdollisuudet voittaa Venäjä ja samalla pelastaa koko Eurooppa.

 

tiistai 23. huhtikuuta 2024

Kehysriihen ruotimista

Alkuun täytyy kehua Orpon hallitusta siitä, että se onnistui kehysriihen tavoitteessaan. Tehdyillä päätöksillä pitäisi kohentaa julkista taloutta yhteensä kolmella miljardilla eurolla per vuosi. Ja tämä on erinomaista. Kehysriihen tulosten ansiosta vältämme EU:n alijäämämenettelyn. Mutta vielä sitä paljon tärkeämpää on, että markkinoilla säilyy usko Suomen taloudenpitoon. Ilman tällaista markkinoiden luottamusta, meidän olisi paljon kalliimpaa hoitaa velkojamme, sillä joutuisimme maksamaan korkeampia korkoja. 

Kaikkein merkittävin riihen päätös oli nostaa arvonlisäveroa. Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1,5 prosenttiyksikköä niin, että jatkossa se on 24%:n sijasta 25,5%. Pelkästään tällä päätöksellä julkinen talous kohenee miljardilla eli alvin nostolla saavutettiin kolmasosa tavoitteesta. 

Kannattaa kuitenkin myös pohtia, mitkä kaikki jätettiin säästöjen ulkopuolelle. Räikein virhe on se, ettei yritystuista leikattu vieläkään. Ja tämä on aivan käsittämätöntä tilanteessa, jossa hallitus vakuuttaa kaikkien joutuvan osallistumaan säästötalkoisiin ja korostaa leikkausten välttämättömyyttä. Onko meillä muka todella tällaisessa talousahdingossa varaa tukea ruotsinristeilyä kymmenillä miljoonilla vuodessa? Alla oleva kuva näyttää suurimmat yritystukien saajat:


Pelkästään suoriin yritystukiin käytetään julkisia varoja vuosittain noin parin miljardin verran. Ja vielä enemmän rahaa tuhlataan erilaisiin yritysten verotukiin. Niiden takia menetetään useita miljardeja vuodessa. 

Suurin osa yritystuista on täysin hyödytöntä julkisten varojen tuhlausta ja monet tuista jopa aiheuttavat aktiivisesti haittaa taloudelle, sillä ne estävät tarpeellista talouden uudistumista. Myös Lukuisat talousasiantuntijat sekä valtiovarainministeriö ovat arvioineet, että yritystukia tulisi karsia erityisesti säilyttävien yritystukien osalta. Esimerkkinä säilyttävistä yritystuista oli muun muassa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki. Myös kauppa-alusten tukeen ministeriö ehdotti säästökeinoja. Silti mitään ei tehty näiden tukien leikkaamiseksi.

Kehysriihen päätösten jälkeen Orpon hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla julkisen talouden pitäisi kohentua yhteensä 9 miljardilla eurolla vuodessa. Ja nämä ovat olleet kovia päätöksiä, jotka sattuvat erityisesti moneen pienituloiseen. Lisäksi tiedetään varmasti, että arvonlisäveron nosto tulee näivettämään talouskasvua entisestään, sillä se on suoraan pois kotimaisesta kulutuksesta. Tämän takia tuntuukin järjettömältä, että näiden kipeiden leikkausten sijasta ei tohdittu leikata lainkaan yritystuista.

Eläkkeisiinkin kohdistettiin pienet säästötoimenpiteet siten, että yli 1 900 €/kk eläkettä nauttivien verotus kiristyy hiukan. Tällä tavalla saadaan noin 200 miljoonan euron säästöt. Tämä on oikeansuuntainen, mutta riittämätön toimenpide. Hyvätuloisia eläkeläisiä voitaisiin verottaa paljon enemmänkin. Veronmaksajien keskusliiton laskelman mukaan 2 000 euron keskieläkettä saavan verotus kiristyy 18 euroa vuodessa eli vaivaiset 1,5€ per kk. Tämähän on aivan mitätön leikkaus, jos sitä vertaa vaikkapa asumistukeen tehtäviin leikkauksiin. Esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajan menot kasvavat yli 150€ kuukaudessa asumistuen heikennysten takia. Asumistuen leikkaus sattuu siis noin 100 kertaa kovemmin pienituloiseen työssäkävijään kuin mitä eläkeläinen menettää verojen korotuksesta.

 

torstai 4. tammikuuta 2024

Katsaus blogin vuoteen 2023

Olen yleensä vuoden alussa tehnyt yhteenvedon edellisen vuoden suosituimmista ja/tai parhaista kirjoituksista blogissani. Tarkastelin näin vuoden 2022 suosituimpia kirjoituksia. Vuoden 2021 suosituimmat kirjoitukset löydät täältä. Ja blogin ensimmäisen kymmenen vuoden kohokohdat voit tarkastaa tästä.

Ja nyt on taas aika tehdä vastaavanlainen silmäys vuoteen 2023.


Politiikkaa järjellä -blogin suosituimmat kirjoitukset vuonna 2023

Seuraavat vuoden 2023 julkaisut keräsivät eniten lukukertoja. 

Eniten lukukertoja keräsi Presidenttiehdokkaiden mennyt suoriutuminen, osa 1. Tämä kirjoitus tutkii sitä, miten tärkeimmät presidenttiehdokkaat ovat vuosien saatossa suhtautuneet Venäjän aiheuttamaan uhkaan. 

Vuoden 2023 toiseksi suosituin kirjoitus on Eduskuntaan pyrkivät pienpuolueet. Tässä maaliskuussa 2023 eduskuntavaalien aikaan tehdyssä jutussa tarkasteltiin eduskunnan ulkopuolisia puolueita. Pienpuolueet ovat niin hyvässä kuin pahassakin usein paljon mielenkiintoisempia kuin vakiintuneet puolueet. Itse toivoin kovasti menestystä liberaalipuolueelle, mutta valitettavasti sekin jäi lopulta kaus eduskuntapaikasta.

Kolmanneksi suosituin kirjoitus ChatGPT:n vastauksia hallitustunnustelijan kysymyksiin puolestaan käsittelee eduskuntavaalien jälkimaininkeja. Se liittyy myös vuoden 2023 megailmiöön eli generatiiviseen tekoälyyn. Jutussa pyysin ChatGPT:tä vastaamaan kokoomuksen kysymyksiin potentiaalisille hallituskumppaneille. Valitettavasti Orpo tai Purra eivät pahemmin ottaneet opiksi näistä vastauksista. 

Neljänneksi tuli Eduskuntakauden tärkeimmät päätökset, jossa katsottiin vuosien 2019–2023 aikana eduskunnassa tehtyjä päätöksiä. Näistä kaikkein merkittävin oli päätös liittyä Natoon. 

Helmikuussa 2023 tuli kuluneeksi vuosi Venäjän suurhyökkäyksen aloituksesta. Viidenneksi suosituin kirjoitukseni Venäjä Putinin vallan päätyttyä, katseli jo optimistisesti Putinin jälkeiseen aikaan. Esittelen tuossa kaksi erilaista mahdollisuutta vallanvaihdolle. Ensimmäinen skenaario olisi Putinin vetäytyminen eläkkeelle ja vallan vaihto, joka pyrkii parantamaan välejä muuhun maailmaan. Valtaan valittaisiin sellainen henkilö, joka ei ole liian tahriintunut Ukrainan sodan takia. Toisessa, todennäköisemmässä vaihtoehdossa Venäjällä alkaisi verinen sisällissota, jossa aseiden avulla etsittäisiin Putinille seuraajaa.

Vähemmän lukukertoja keränneitä mutta silti erinomaisia kirjoituksia vuodelta 2023

Huhtikuussa listasin mielestäni järkeviä toimenpiteitä, joilla Suomen taloutta tulisi korjata. Siinä esittelemäni 7 keinoa eivät valitettavasti hallitukselle kelvanneet, vaan ne odottavat edelleen toteuttamista. Esimerkiksi yritystuista saisi helposti säästettyä ainakin 3 miljardia euroa vuosittain.

Olen myös ylpeä marraskuussa kirjoittamastani fiktiivisestä tarinasta Maailman parhaimmatkaan neuvot. Siinä tuskailen sitä, miten huonoja maailman johtajat ovat kuuntelemaan ja noudattamaan viisaampien antamia suosituksia. 

Mutta rakas lukijani, mitkä olivat omat suosikkisi vuoden 2023 osalta? Tai vastaavasti luitko jonkun kirjoitukseni, jota tekisi erityisesti mieli haukkua? Kaikenlainen palaute otetaan ilolla ja kunnoituksella vastaan.

sunnuntai 19. marraskuuta 2023

Maailman parhaimmatkaan neuvot

Jännitys tiivistyi YK:n päämajassa. Suuren neuvotteluhuoneen ikkunasta näkyi New Yorkin kaupunkimaisema pilvenpiirtäjineen. Tekoälytutkija Samuli Kaskinen kiinnitti katseensa noin 500 metrin päässä olevan Chrysler Buildingin terävään kärkeen ja pyrki hidastamaan hengitystään. Häntä jännitti todella paljon. Aivan hetken kuluttua  Kaskisen ja hänen tutkimusryhmänsä vuosien työn tulokset esiteltäisiin maailman tärkeimmille poliittisille johtajille. 


"It's showtime", Samulin vieressä istuva projektin amerikkalainen apulaisjohtaja mutisi ja nousi tuolistaan. Molemmat kääntyivät kohti neuvotteluhuoneen ovia seuratakseen sisääntulijoita. Ensimmäisenä huoneeseen asteli YK:n pääsihteeri kannustaen innokkaasti viittilöiden perässä tulijoita. Häntä seurasi vapaan maailman johtaja, Yhdysvaltojen presidentti, joka asteli määrätietoisesti pöydän päähän parhaalle paikalle. Kiinan pääsihteeri ja Venäjän presidentti puolestaan asettautuivat pöydän toiseen laitaan jättäen pitkän hajuraon amerikkalaiseen. Muut poliittiset päättäjät asettuivat diplomaattisia kuvioita noudattaen näiden suurvaltojen edustajien välimaastoon.

YK:n pääsihteeri rykäisi selvittäen kurkkuaan ja aloitti: "Hyvät naiset ja herrat, tervetuloa historialliseen tilaisuuteen. Pääsette todistamaan vuosien kehitystyön tuloksia, jotka toivoaksemme mullistavat kansainvälisen poliitikan tekoa. Ihmiskunta on vihdoinkin saanut avukseen jotain meitä itseämme viisaampaa, joka voi ohjata meidät kohti parempia ratkaisuja ongelmiin, joihin emme ole aiemmin onnistuneet löytämään ratkaisua. Kyseessä on mullistava keinoäly-ratkaisu, jota olemme opettaneet..."

Tässä vaiheessa Yhdysvaltojen presidentti keskeytti pääsihteerin töksäyttämällä: "Joo, joo, me kaikki tiedämme kuinka valtavasti rahaa olemme sysänneet tähän YK:n projektiin. Päästä jo propellipäät vauhtiin. Tahdomme vihdoinkin nähdä, mitä kaikilla rahoillamme on saatu aikaan."

Pääsihteeri oli selvästi hiukan näreissään keskeytyksestä, mutta hän totesi muiden jakavan amerikkalaisen kärsimättömyyden. Hän viittilöi kohti pöydän nurkassa odottanutta Kaskista aloittamaan. Tekoälytutkija nousi ylös ja aloitti selvästi hermostuneella äänellä komentamalla ison näyttötaulun päälle. Näytölle ilmestyi suuri kybersilmä, joka muodostui lukuisista neonvärisistä hiukkasista. "Saanko esitellä, tässä on Delfi. Se on luonnollisesti nimetty antiikin Kreikan Delfoin oraakkelin mukaan, joka sekin neuvoi ihmisiä suurissa kysymyksissä."   


Ennen kuin tutkija ennätti kertomaan tarkemmin siitä, miten valtava määrä laskentaytimiä ja parametrejä muodosti Delfin, kärsimättömään tapaansa Yhdysvaltojen presidentti pysäytti hänet. "Okei, näytä mihin tuo Delfi pystyy. Aloita vaikka jollain helpolla, kuten vaikkapa miten saadaan vihdoin ja viimein pysyvä rauha Lähi-Itään." 

Näytöllä suuri silmä vilkkui hetken aikaa eri väreissä. Sitten kaiuttimista kantautui naisen ääni, joka toi mieleen brittiläisen opettajattaren. "Paras tapa saavuttaa pysyvä rauha Lähi-Itään on ratkaista Israelin ja Palestiinan ongelma tavalla, jonka kanssa kaikki osapuolet voivat elää. Tätä varten nykyisen Israelin valtion alueelle tulee muodostaa kaksi erillistä valtiota, joilla on selvät rajat. Kansainvälisen yhteisön tulee tunnustaa nämä rajat ja turvata niiden koskemattomuus. Toinen valtioista on juutalaisille ja toinen palestiinalaisille. Tämä poistaa yhden merkittävistä konfliktien syistä, kun enää ei ole tarvetta kiistellä siitä, kenelle tietty maa-alue kuuluu."

"Lisäksi tällainen kahden valtion ratkaisu auttaa..."

Tässä vaiheessa Israelin pääministeri huudahti raivostuneena: "Eli pitäisikö meidän luovuttaa maata Hamasin kaltaisille terroristeille?" 

Nyt Delfi ei pysähtynyt miettimään vaan jatkoi heti äänellä, joka monista kuulijoista muistutti sitä, kuinka kärsivällinen opettaja yrittää saada tavallistakin typerämmän oppilaan tajuamaan. Delfi selitti, miten palestiinalaisille tulevan valtion alle tulevat alueet valittaisiin ja miten näillä alueilla nyt asuvien juutalaisten siirtokuntien asukkaiden täytyisi muuttaa muualle. Tätä kuunnellessaan Israelin pääministeri muuttui koko ajan punaisemmaksi ja punaisemmaksi, kunnes hän lopulta räjähti. "Ei ikinä! Me juutalaiset emme milloinkaan suostu moiseen ja taivu terroristien tahtoon."

Tähän Delfi vastasi tyynesti, että kahden valtion ratkaisun toteuttamiseksi riittää, että Israelin tärkein tukija eli Yhdysvallat asettuu päättäväisesti sen kannalle ja painostaa Israelin suostumaan siihen. Tämä hiljensi Israelin pääministerin ja sai kaikki katsomaan kysyvästi Yhdysvaltojen presidenttiä. Pelkkä ajatuskin siitä, että USA sanelisi, mitä Israelin tulisi tehdä, oli selvästi liikaa Israelin pääministerille. Tämä pomppasi pystyy ja marssi raivokkaasti tömistellen ulos neuvotteluhuoneesta.

Oven pamahdettua kiinni muut jatkoivat edelleen jenkkien presidentin katsomista. Tämä vaikutti selvästi kiusaantuneelta ja miettiväiseltä. Lopulta vapaan maailman johtaja totesi: "Äh, kyllähän te tiedätte, että hallintoni täytyy tukea Israelin johtoa. Se olisi poliittinen itsemurha Yhdysvalloissa, jos alkaisimme puoltamaan palestiinalaisia juutalaisten sijasta. Tuosta ei tule yhtään mitään."  

Ennen kuin tunnelma latistuisi liikaa, Samuli Kaskinen ehdotti jonkin toisen ongelman kokeilemista. Seuraavaksi Delfin apua pyydettiin globaalin ilmastonmuutoksen torjumiseen. Sekään ei kuitenkaan mennyt juurikaan paremmin. Delfi ehdotti, että länsimaat keräisivät hiiliveroilla noin 2% bruttokansantuotteestaan. Sitten nämä rahat ohjattaisiin kehittyvien maiden teollisuuden kehitykseen, jotta ne voisivat harpata yli pahiten saastuttavan vaiheen kehityksessään. Tämä ei lainkaan kelvannut Yhdysvaltojen presidentille tai Iso-Britannian pääministerille. Monet EU-maiden johtajat näyttivät myös hyvin nyrpeiltä tämän kuullessaan.

Lopulta yritettiin vielä kysyä Delfin neuvoa Eurooppaa uhkaavaan pakolaiskriisiin. Tekoäly ei kuitenkaan päässyt kovinkaan pitkälle, kun lukuisat eurooppalaiset johtajat huudahtivat ärtyneinä ja vannoivat, että ainakaan heidän maansa ei osallistuisi eurollakaan mihinkään lisäkuluihin. 

Loppujen lopuksi Samuli Kaskinen joutui todistamaan, kuinka hänen vuosien työnsä valui täysin hukkaan.