Ukrainan sota saattaa hyvinkin päättyä pian

Financial Timesin podcastissa Rachman Review haastateltiin presidenttiämme Alexander Stubbia. Stubb esitti optimistisen arvion, että Ukrainan sota voisi hyvinkin päättyä seuraavien 6 kuukauden sisällä. Perusteluina tälle Stubb esitti seuraavat syyt:

• Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump todella haluaa saada rauhan aikaan nopeasti. Hän ei kuitenkaan missään nimessä halua tästä samanlaista fiaskoa kuin USA:n vetäytymisestä Afganistanista. Sen takia Trump ei tahdo saada aikaan sellaista rauhaa, joka nähtäisiin Venäjän voittona.
• Ukrainan presidentti Zelensky uskoo myös rauhan mahdollisuuteen ja on siihen valmis
• Vaikka Venäjällä olisi vielä mahdollisuus jatkaa sotaa pitkäänkin, aiheuttaa sodan jatkuminen kaikkine pakotteineen silti Venäjän taloudelle jatkuvasti entistä pahempia vaurioita.
• Suurin osa Euroopan merkittävistä maista ovat edelleen valmiita painostamaan Venäjää rauhaan

Muutenkin Stubb oli podcastissa luottavainen siihen, että Eurooppa tulee pärjäämään Trumpin Yhdysvaltojen kanssa. Trump ei vie Yhdysvaltoja ulos Natosta, koska Natosta on USA:lle niin paljon hyötyä. Toisaalta se on vain hyvä asia, että Trump pakottaa myös eurooppalaiset Nato-maat satsaamaan enemmän omaan puolustukseensa ja ottamaan isomman roolin myös Ukrainan tukemisessa.

Saksassa valtaan nousee todennäköisesti keskusta-oikeistolainen CDU, jonka johtajasta Friedrich Merzistä tulisi Saksan liittokansleri. Venäjä-myönteinen natsipuolue AfD on toisena, mutta silti kaukana Merzin liittoumasta. 

CDU:n Friedrich Merz on sanonut, että oikeudenmukainen rauha Ukrainaan on yksi hänen tärkeimpiä tavoitteitaan. Kuten kirjoitin lokakuussa 2024, SPD:n Sholz on jatkuvasti ollut varovaisempi Ukrainan tukemisessa verrattuna CDU:hun. Merzin sanojen mukaan oikeudenmukainen rauha tarkoittaa, että Ukrainalle säilyy itsenäinen päätösvalta siitä, mihin liittoutumiin se haluaa jatkossa liittyä. Todennäköinen seuraava kansleri ei halua rauhaa, joka tarkoittaisi Venäjän vaatimuksiin suostumista. 

Ukrainaa auttaa Trumpin silmissä myös se, että Italian pääministeri Giorgia Meloni on ollut vankkumaton Ukrainan tukija. Ja Melonilla on hyvät välit Trumpiin. Tästä yhtenä esimerkkinä on se, että Meloni oli yksi harvoja eurooppalaisia johtajia, jotka saivat kutsun Trumpin virkaanastujaisiin. 

Putin on myös osoittanut viime aikoina merkkejä, että hän olisi aidosti valmis neuvottelemaan rauhasta. Trumpin uhkaukset kovemmista talouspakotteista sekä öljyn että kaasun hintojen tiputtaminen ovat ilmeisestikin pelästyttäneet Putinin. Toisaalta Putin luultavasti edelleen elättelee haaveita entisaikojen venäläisen imperiumin palauttamisesta. Mutta kuten kirjoitin joulukuussa 2024, iskemällä öljyn ja kaasun hintoihin USA pystyy todella kutistamaan Venäjän sotakassaa.

Miten öljytankkerin pysäyttäminen vaikuttaa Venäjään

Joulukuun lopulla Suomi pysäytti ja takavarikoi öljytankkerin Eagle S dramaattisessa operaatiossa, joka sai myös paljon kansainvälistä julkisuutta. Napattua öljytankkeria epäillään merikaapelien tahallisesta vahingoittamisesta. Suomen toimintaa on kehuttu suuresti Nato-maissa, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaisesta sabotaasista näyttäisi seuraavan edes jotain rangaistuksia. Mutta kuinka paljon öljytankkerin pysäyttäminen ja mahdollinen takavarikointi todella vaikuttaa Venäjään?

Öljytankkeri Eagle S on lähes 230 metriä pitkä ja pystyy kuljettamaan 74 000 tonnia. Se on osa Venäjän varjolaivastoa, jonka avulla Venäjä kiertää öljynkuljetuksiin liittyviä rajoitteita. Tämän varjolaivaston tarkkaa kokoa ei tiedetä, mutta sitä on pyritty arvioimaan. Nämä arviot laivaston koosta vaihtelevat 400 ja 600 tankkerin välillä. Kokonaisuudessaan tämä varjolaivasto kuljettaa yli 4 miljoonaa tynnyriä öljyä keskimäärin joka päivä.

Takavarikoitu Eagle S kuljetti 35 000 tonnia öljyä. Öljytynnyreissä tämä määrä on 262 150 tynnyriä. Tämän perusteella voimme laskea, kuinka iso menetys Venäjän varjolaivastolle ja sen öljynkuljetuskapasiteetille Eagle S -laivan sekä sen lastin menetys olisi. Jos Eagle S poistuisi kokonaan Venäjän käytöstä, tarkoittaisi se varjolaivaston pienentymistä noin 1/500 osalla eli 0,2%:lla. Laivan lastina ollut öljymäärä puolestaan vastaa 6,5 prosenttia koko varjolaivaston päivittäisestä öljylastista. Suhteutettuna koko varjolaivaston kokoon ja toimintaan, Eagle S:n menetys ei siis vielä tee isoa lovea Venäjän öljykauppaan. 

Takavarikoitua öljytankkeria vastaavan käytetyn laivan saisi ostettua noin 25 - 50 miljoonalla dollarilla. Tämä ei ole mikään pikkusumma, mutta verrattuna niillä kuljetettavien öljymäärien arvoon, laivat ovat halpoja. Esimerkiksi Eagle S:n lastina ollut 262 150 tynnyriä maksaa: 

60 dollaria per tynnyri x 262 150 tynnyriä = 15 729 000 dollaria 

Lastin arvo on siis noin 60% sen kuljettamiseen käytetyn öljytankkerin arvosta.

Vaikka koko Venäjän varjolaivaston mittakaavassa Eagle S:n takavarikko on vain pieni takaisku, niin se lähettää silti selvän viestin Venäjälle. Merikaapeleita ei voi jatkossa katkoa täysin ilman minkäänlaisia seuraamuksia. Sen takia uskallankin toivoa, että Suomen päättäväinen toiminta laivan takavarikossa tulee hillitsemään haluja tehdä sabotaasitoimintoja jatkossa. Toivottavasti myös muut Nato-kumppanimme seuraavat Suomen rohkeaa esimerkkiä ja nekin iskevät kovemmin Venäjän varjolaivaston kimppuun.