Kehysriihen ruotimista

Alkuun täytyy kehua Orpon hallitusta siitä, että se onnistui kehysriihen tavoitteessaan. Tehdyillä päätöksillä pitäisi kohentaa julkista taloutta yhteensä kolmella miljardilla eurolla per vuosi. Ja tämä on erinomaista. Kehysriihen tulosten ansiosta vältämme EU:n alijäämämenettelyn. Mutta vielä sitä paljon tärkeämpää on, että markkinoilla säilyy usko Suomen taloudenpitoon. Ilman tällaista markkinoiden luottamusta, meidän olisi paljon kalliimpaa hoitaa velkojamme, sillä joutuisimme maksamaan korkeampia korkoja. 

Kaikkein merkittävin riihen päätös oli nostaa arvonlisäveroa. Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1,5 prosenttiyksikköä niin, että jatkossa se on 24%:n sijasta 25,5%. Pelkästään tällä päätöksellä julkinen talous kohenee miljardilla eli alvin nostolla saavutettiin kolmasosa tavoitteesta. 

Kannattaa kuitenkin myös pohtia, mitkä kaikki jätettiin säästöjen ulkopuolelle. Räikein virhe on se, ettei yritystuista leikattu vieläkään. Ja tämä on aivan käsittämätöntä tilanteessa, jossa hallitus vakuuttaa kaikkien joutuvan osallistumaan säästötalkoisiin ja korostaa leikkausten välttämättömyyttä. Onko meillä muka todella tällaisessa talousahdingossa varaa tukea ruotsinristeilyä kymmenillä miljoonilla vuodessa? Alla oleva kuva näyttää suurimmat yritystukien saajat:

Pelkästään suoriin yritystukiin käytetään julkisia varoja vuosittain noin parin miljardin verran. Ja vielä enemmän rahaa tuhlataan erilaisiin yritysten verotukiin. Niiden takia menetetään useita miljardeja vuodessa. 

Suurin osa yritystuista on täysin hyödytöntä julkisten varojen tuhlausta ja monet tuista jopa aiheuttavat aktiivisesti haittaa taloudelle, sillä ne estävät tarpeellista talouden uudistumista. Myös Lukuisat talousasiantuntijat sekä valtiovarainministeriö ovat arvioineet, että yritystukia tulisi karsia erityisesti säilyttävien yritystukien osalta. Esimerkkinä säilyttävistä yritystuista oli muun muassa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki. Myös kauppa-alusten tukeen ministeriö ehdotti säästökeinoja. Silti mitään ei tehty näiden tukien leikkaamiseksi.

Kehysriihen päätösten jälkeen Orpon hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla julkisen talouden pitäisi kohentua yhteensä 9 miljardilla eurolla vuodessa. Ja nämä ovat olleet kovia päätöksiä, jotka sattuvat erityisesti moneen pienituloiseen. Lisäksi tiedetään varmasti, että arvonlisäveron nosto tulee näivettämään talouskasvua entisestään, sillä se on suoraan pois kotimaisesta kulutuksesta. Tämän takia tuntuukin järjettömältä, että näiden kipeiden leikkausten sijasta ei tohdittu leikata lainkaan yritystuista.

Eläkkeisiinkin kohdistettiin pienet säästötoimenpiteet siten, että yli 1 900 €/kk eläkettä nauttivien verotus kiristyy hiukan. Tällä tavalla saadaan noin 200 miljoonan euron säästöt. Tämä on oikeansuuntainen, mutta riittämätön toimenpide. Hyvätuloisia eläkeläisiä voitaisiin verottaa paljon enemmänkin. Veronmaksajien keskusliiton laskelman mukaan 2 000 euron keskieläkettä saavan verotus kiristyy 18 euroa vuodessa eli vaivaiset 1,5€ per kk. Tämähän on aivan mitätön leikkaus, jos sitä vertaa vaikkapa asumistukeen tehtäviin leikkauksiin. Esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajan menot kasvavat yli 150€ kuukaudessa asumistuen heikennysten takia. Asumistuen leikkaus sattuu siis noin 100 kertaa kovemmin pienituloiseen työssäkävijään kuin mitä eläkeläinen menettää verojen korotuksesta.

 

Vihdoinkin eläkevarojen sijoitustuottoja aiotaan parantaa

Kirjoitin kaksi vuotta sitten, että eläkevarojen kanssa pitäisi ottaa enemmän riskiä. Sillä kun sijoitushorisontti on yli 20 vuotta, osakkeet kannattavat selvästi enemmän kuin mitkään muut sijoitukset. Nyt uusi hallitus suunnittelee eläkejärjestelmän uudistusta, jossa toivottavasti mennään juuri tähän suuntaan.

Tällä hetkellä eläkeyhtiöiden sijoitusvarojen riskinottoa rajoitetaan vakavaraisuussäännöksillä. Nämä säädökset estävät lisäämästä osakkeiden osuutta kaikista sijoituksista yli 50 prosentin. Tämän takia eläkevarat tuottavat huonommin, kuin mitä ne voisivat tuottaa suuremmalla osakepainotuksella. Vertailun vuoksi esimerkiksi Norjan Valtion kansainvälisen eläkerahaston sijoituksista 70 prosenttia on osakkeina ja Ruotsin lakisääteisen puskurirahaston AP6:n kaikki sijoitukset ovat osakkeina.

Julkisen sektorin työeläke­vakuuttajan Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kiander on arvioinut, että sijoitus­tuottojen parantaminen yksinään osakkeiden osuutta lisäämässä voisi jo riittää eläke­paineiden hanskaamiseen. Tämä olisi selvästi paras vaihtoehto turvata eläkejärjestelmän kestävyys. Jos typeristä vakavaraisuussäännöksistä pidettäisiin kiinni, pitäisi joko nostaa eläkemaksujen suuruutta, leikata eläkkeitä tai lykätä taas eläkkeelle pääsyä myöhemmäksi. Nämä ovat kaikki paljon ikävämpiä vaihtoehtoja verrattuna osakkeiden osuuden lisäämiseen, josta on lähes pelkästään hyötyä.

Eläketurvakeskus on tehnyt jo pitkään vertailua eri maiden eläkerahastojen tuotoista. Kun tuottoja tarkastellaan 15 vuoden ajanjaksolla, selvästi parhaiten on tuottanut pelkästään osakkeisiin sijoittava Ruotsin lakisääteinen puskurirahasto AP6. Vertailusta nähdään, että pitkällä ajanjaksolla tuotto on sitä parempaa, mitä suurempi osuus sijoituksista on osakkeissa.

Kun vertaillaan, miten työeläkeyhtiöiden eri sijoituslajit ovat tuottaneet 10 vuoden aikajaksolla 2013 - 2022, saadaan seuraavat tulokset:

• Osakkeet 10 %
• Kiinteistösijoitukset 5,2 %
• Muut sijoitukset 4,6 %
• Korkosijoitukset vajaat 2 %

Eli tässäkin vain 10 vuoden vertailussa osakkeet ovat tuottaneet selvästi parhaiten. Ja mitä pidempää ajanjaksoa tarkastellaan, sitä paremmin osakkeet pärjäävät.

Konkretiaa Kokoomuksen vaihtoehtobudjetista

Kokoomus julkaisi 29.11.2022 vaihtoehtobudjettinsa vuodelle 2023. Lukaisin sen läpi ja poimin tähän joitakin mielenkiintoisimpia konkreettisia ehdotuksia. Kannattaa kuitenkin huomata, että erilaiset toiveet talouskasvun kiihdyttämisestä tai esimerkiksi työllisyysasteen nostamisesta eivät ole mitään konkreettisia toimenpiteitä. Ne ovat hienoja tavoitteita, joita luonnollisesti jokainen puolue haluaisi Suomelle.

Isoin teema Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on julkisen talouden velkaantumisen hidastaminen. Tämä tavoite on linjassa muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) näkemysten kanssa. Samoin valtiovarainministeriön virkamiesten 8.12.2022 julkaisema raportti suorastaan vaatii Suomen seuraavia hallituksia tekemään miljardien leikkauksia sekä veronkorotuksia. Muuten valtion velka kasvaa hallitsemattoman suureksi. Kokoomus esittääkin tämän mukaisesti, että velkaantumista on vähennettävä vähintään miljardilla joka vuosi kahden vaalikauden ajan.

Nostan hattua Kokoomukselle näinkin yksityiskohtaisen leikkauslistan tekemisestä. Osoittaa rohkeutta ja suoraselkäisyyttä tuoda julkisen arvostelun kohteeksi kipeää tekevät leikkaukset näin lähellä vaaleja ja tilanteessa, jossa Kokoomus paistattelee suosituimpana puolueena. Toivottavasti muutkin puolueet ottavat mallia tästä ja vaalikeskusteluissa päästään aidosti keskustelemaan konkreettisista ratkaisuista. 

Kokoomus on mielestäni leikkaamassa myös pääasiassa ihan oikeista asioista. Isoimmat leikkaukset he kohdistaisivat asumistukiin sekä yritystukiin. Sekä asumisen että yritysten tukia leikattaisiin molempia reilut 400 miljoonaa eli yhteensä tästä tulisi säästöä vuodessa 850 miljoonaa. Asumistukia on kuitenkin monenlaisia. Esimerkiksi VATTin tutkimukset ovat todenneet, että merkittävä osa Ara-asuntojen tuesta kohdistuu keski- ja suurituloisille. Siitä olisikin siis hyvä leikata merkittävästi pois, sillä valtion on tärkeämpi kohdistaa tukensa niille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat. Kokoomus kuitenkin leikkaisi myös kaikkein köyhimmiltä suorien asumistukien saajilta. 

Yritystukien leikkaaminen on mielestäni pelkästään positiivista. Olisi toki ollut vielä parempi, jos Kokoomus esittäisi vielä paljon suurempiakin leikkauksia yritystukiin, mutta nämä vajaan puolen miljardin säästöt ovat sentään hyvä alku. Eniten leikattaisiin yritystukia seuraavista:

Leikataan kivihiiltä korvaavien investointien energiatukea -60 milj.

Leikataan viihdemerenkulun miehistötukea (säilytetään rahtiliikenteen huoltovarmuusosuus) -77,2 milj.

Verojen kohdalla Kokoomuksen logiikka kuitenkin heittää häränpyllyä. Jos kerta isona tavoitteena on vähentää valtion velkaantumista, miten ihmeessä Kokoomus voi samalla ehdottaa merkittäviä veronalennuksia? Kokoomus kohdentaisi tasaisesti kaikille tuloluokille veronkevennyksiä miljardi euroa. Lisäksi Kokoomus ehdottaa kotitalousvähennyksen pysyvää vahvistamista sekä ikäihmisille parannettua kotitalousvähennystä. Vertailun vuoksi nämä veronkevennykset aiheuttavat isomman loven valtion budjettiin kuin mitä kaikille Kokoomuksen esittämillä asumis- ja yritystukien leikkauksilla säästettäisiin. Ymmärtäisin jos töihin kannustavuuden nimissä matalia palkkoja tienaavien ansiotuloveroja kevennettäisiin, mutta on täyttä typeryyttä leikata keski- ja suurituloisten veroja. Puhumattakaan eläkeläisten verotuksen leikkaamisesta, sillä hehän eivät töitä enää tee kuitenkaan.

Samalla tavalla valtion budjetin tasapainottamisen kannalta aivan väärään suuntaan veisi ehdotettu kotitalousvähennyksen nostaminen pysyvästi 3 500 euroon. Kotitalousvähennyksestä hyötyvät pääasiassa hyvätuloiset, joten tällä tavalla valtio vain tukisi varakkaita. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei lisää työpaikkoja palvelualoilla eikä myöskään merkittävästi vähennä veronkiertoa. Eli se on pääasiassa täysin hyödytöntä koko Suomen kannalta.

Kokoomus haluaa siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittäjyyden verotuksesta kohti kulutus- ja haittaveroja. Tämä tarkoittaa myös siirtymistä progressiivisesta verotuksesta kohti tasaverotusta. Uutena veron muotona Kokoomus ehdottaa terveysperustaista veroa. Tämä kulutusvero kohdennettaisiin sellaisiin tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Tämä on mielestäni hyvä idea ja olenkin aiemmin blogissani kannattanut tätä. Tällaisella epäterveellisten tuotteiden lisäverolla Kokoomus tavoittelee 300 miljoonan euron verokertymän kasvua.

Kokoomus esittää merkittäviä muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ensinnäkin he porrastaisivat työttömyysturvaa siten, että ansiosidonnainen työttömyysturva olisi työttömyyden alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Lisäksi Kokoomuksen mielestä työttömyysturvan kestoa tulee rajata 200 päivään. Nämäkin ovat mielestäni fiksuja ehdotuksia, sillä nykyinen 400 päivää ansiosidonnaista on aivan tarpeettoman pitkä aika. Jos aihe kiinnostaa enemmän, olen kirjoittanut ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta aiemmin näin.

Ansiosidonnaisen lyhentämisen ja porrastamisen lisäksi Kokoomus laajentaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille, jotka täyttävät sen ehdot. Tämä kasvattaisi työttömyysturvamenoja 195 miljoonaa euroa, mutta olisi ehdottomasti reilua ja oikein. Nykyjärjestelmä, jossa kaikki maksavat ansiosidonnaisesta, mutta vain työttömyyskassan jäsenet saavat sitä, on kieltämättä epäoikeudenmukainen.

Vaihtoehtobudjetissa on paljon muitakin mielenkiintoisia ehdotuksia, joita luettelen alla:

• Kokoomus vapauttaisi viinien myynnin ruokakauppoihin ja kioskeille. Samalla viinin vahvuisten alkoholijuomien verotusta kiristettäisiin niin, että valtion verotulot samalla kasvaisivat 200 miljoonalla eurolla. Hyvä!

• Jokaiselle vastasyntyneelle avattaisiin osakesäästötili, jonne valtio tekee 500 euron talletuksen. Huono idea. Kannatan osakesäästämisen laajentamisesta noin yleisesti, mutta mielestäni valtion ei ole syytä tuhlata yhteisiä rahoja keskituloisten ja rikkaiden lasten säästöjen tukemiseen. Meillä ei ole varaa tuollaiseen. 

• Perhevapaajärjestelmää on kehitettävä siten, että tavoitteet tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä parantavasta uudistuksesta aidosti toteutuvat. Hyvä!

• Suomalaisesta korkeakoulusta valmistuvalle ulkomaan kansalaiselle on myönnettävä automaattinen oleskelulupa. Todella hyvä! Nyt on aivan järjetöntä, että Suomi kouluttaa yhteisillä verorahoilla ulkomaisia, mutta sitten potkii nämä pois Suomesta valmistumisen jälkeen. Meidän tulee tehdä paljon enemmän, jotta osaavat ja koulutetut ihmiset jäävät Suomeen työskentelemään.

• EU:n päästökauppamekanismia vahvistetaan ja laajennetaan. Hyvä! Päästökaupan on todettu olevan kustannustehokkain tapa hillitä kasvihuonekaasuja.

• Miljardi vauhdittamaan asuntotuotantoa edistäviä liikennehankkeita. Esimerkiksi Espoon kaupunkirata, Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen (2. vaihe), Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen ja Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu. Pääomitetaan raidehankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten perustettuja hankeyhtiöitä kahdella miljardilla eurolla.

• Tämä on hankalampi arvioida. Toisaalta valtion kannattaa mielestäni tukea yhteistä infraa ja erityisesti raideliikennettä. Sillä tätä eivät markkinat ikinä hoida. Mutta tässä tilanteessa, jossa pitäisi epätoivoisesti etsiä säästöjä valtion menoihin ja toisaalta yritetään hillitä inflaatiota, ei näin isoja lisäinvestointeja ehkä kannata tehdä.

• Kokoomus esittää ammattiliikenteelle kevyemmin verotettua dieselpolttoainetta, eli ns. ammattidieseliä. Typerä idea! Tämä olisi vain jälleen yksi uusi tehoton yritystuki, josta ei sitten ikinä päästäisi eroon. Ylipäätään fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen on typerää.

• Asetetaan sähkölle EU-laajuinen kattohinta. Idioottimainen ajatus, enkä ymmärrä, miten ihmeessä markkinataloutta kannattava puolue kehtaa edes esittää tällaista. Jos ja kun sähköstä on pulaa, niin tällainen kattohinta vain johtaisi sähkökatkoihin.

• Pääomitetaan korkeakouluja 1 000 miljoonalla eurolla vahvistaen niiden autonomiaa ja omaa rahoitusasemaa. Hyvä idea! Yhteisen infran lisäksi tutkimuksen ja koulutuksen tukeminen ovat järkeviä investointeja tulevaisuuteen.

• Luovutaan Veikkauksen monopolista ja siirrytään uuteen rahapelien lisenssijärjestelmään. Hyvä idea!

• Turvataan maanpuolustuksen määrärahat Naton tavoitteen mukaisesti vähintään 2%:n tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hyvä! Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa meidän on valitettavasti pakko pitää yllä uskottavaa maanpuolustuskykyä. 

Eläkkeet turvatuiksi isommalla riskinotolla

Osakkeiden tuotto hyvin pitkällä aikavälillä

Kun tarkastellaan osakkeiden historiallista arvonnousua viimeisten sadan vuoden osalta, havaitaan että keskimääräinen vuotuinen tuotto on ollut noin 9%. Yksittäisten vuosien kohdalla tuotto vaihtelee ennustamattomasti, mutta keskimäärin nousua on jatkuvasti enemmän kuin laskua. Näihin sataan vuoteen sisältyy monia nousuja ja laskuja, mutta pidemmällä aikavälillä yksittäisten vuosien heilahtelut eivät juurikaan vaikuta. Esimerkiksi alla on USA:n Dow Jones -indeksin kehitys välillä 1900 - 2020. Kannattaa huomata, että kuvaaja on logaritmisellä asteikolla. 

Eli jos sijoitushorisontti on yli 20 vuotta, niin silloin osakemarkkinat tuottavat lähes varmasti paremmin kuin mikään muu sijoitus. Sen sijaan jos rahat ehdottomasti tarvitsee ennen kuin 5 vuotta on kulunut sijoittamisesta, silloin osakkeisiin liittyy jo kohtuullisia riskejä. Ja jos rahat on pakko saada käyttöön vuoden kuluttua sijoittamisesta, silloin kannattaa pysyä poissa osakemarkkinoilta.  

Selvä, sait minut vakuuttumaan pitkäaikaisen osakesijoittamisen järkevyydestä. Mutta mitä tekemistä tällä on politiikan kanssa?

Erinomainen kysymys, johon vastaan siirtymällä tarkastelemaan Suomen eläkejärjestelmää.

Suomen eläkejärjestelmän toimivuus

Eläketurvakeskus tilaa säännöllisesti taloustieteen neropattien arvioita Suomen eläkejärjestelmän toimivuudesta. Tänä vuonna taloustieteen professori Torben M. Andersen totesi tällaisen selvityksen jälkeen, että rahoitus ei kestävällä pohjalla. Hänen mukaansa rahoitus saataisiin paremmalle tolalle uudistamalla sijoitustoiminnan ja vakavaraisuuden sääntelyä. Suomessa tämä vakavaraisuussääntely rajoittaa eläkevarojen sijoittamista osakkeisiin, koska niissä myös riski on korkein verrattuna muihin sijoitusmuotoihin.  

Suomalaisten eläkesijoittajien viimeisen kymmenen vuoden sijoitustuotot ovatkin jääneet jälkeen, kun niitä verrataan sellaisiin ulkomaisiin eläkesijoittajiin, joilla ei ole vastaavia rajoituksia. Keskimäärin tuotot ovat jääneet noin prosenttiyksikön verran vuositasolla.Sehän ei kuulosta kauhealta tuolla tavalla sanottuna, mutta jos Suomen yksityisalojen 140 miljardin euron sijoitusvarallisuudella menettää prosentin tuotoista vuodessa, tarkoittaa se 1,4 miljardin menetystä. Ja kymmenessä vuodessa tästä tulee jo 32 miljardin euron tappio korkoa korolle ilmiön takia. 

Eli ehdotatko siis, että lähtisimme uhkapelaamaan eläkkeillä?

En tietenkään, ja jos todella kysyt tuollaista, niin silloin et tajua osakemarkkinoita lainkaan. Kuten tämän blogikirjoituksen alussa selitin, osakkeisiin liittyy suuria riskejä silloin, jos sijoittaa alle 10 vuoden ajalle. Mutta eläkejärjestelmämme tähtää vuosikymmenien päähän. Tällaisellä sijoitushorisontilla on pelkästään hölmöä olla sijoittamatta osakkeisiin, jotka kiistatta tuottavat yli 10 vuoden aikajänteellä paremmin kuin mikään muu sijoitusmuoto.

Jos emme vapauta eläkevarojen sijoittamista osakkeisiin, tarkoittaa se entistä enemmän jotain seuraavista epämiellyttävistä vaihtoehdoista:

• Leikkaamme eläkkeitä eli yhä useampi vanhus joutuisi köyhyyteen
• Nostamme eläkeikää entisestään, jolloin töissä täytyisi jatkaa entistäkin pidempään
• Nostamme eläkemaksuja, jolloin työssäkäynti muuttuisi vähemmän kannattavaksi