Yhdysvaltojen dollarin arvo heikkeni Trumpin huhtikuun isojen tulli-ilmoitusten myötä. Se oli merkki siitä, että sijoittajat eivät enää luottaneet Yhdysvaltojen talouteen kuten ne yleensä aina aiemmin olivat tehneet taloudellisen epävarmuuden vallitessa. Tätä lisääntynyttä epäluottamusta Yhdysvaltojen kykyyn maksaa takaisin velkansa kuvastaa hyvin se, että Moody's laski Yhdysvaltojen luottoluokitusta.
Viimeisten 20 vuoden ajan Yhdysvaltojen budjetti on ollut alijäämäinen. Eli tulot eivät ole riittäneet kattamaan menoja, jolloin näiden erotus on täytynyt kuroa ottamalla lisää velkaa.
Yhdysvaltojen budjetista 14% käytetään aiemmin otettujen velkojen korkojen maksuun. Korkojen maksuun käytettiin siis enemmän rahaa kuin valtiolliseen puolustukseen, johon siihenkin USA käyttää valtavasti rahaa.
Missä sitten menee raja, jonka jälkeen valtion velkaa on yksinkertaisesti liikaa? Joku voisi väittää, että Yhdysvallat on jo saavuttanut tämän rajan. Tokihan noin biljoonalle dollarille eli tuhannelle miljardille olisi parempaakin käyttöä. Toisaalta maailman suurin talous pystyy vielä jatkamaan velan ottamista eli siinä mielessä kriittiseen rajaan on vielä matkaa.
Kreikan velkakriisi toimii hyvänä esimerkkinä siitä, milloin ainakin pienellä valtiolla on selvästi liikaa velkaa. Kreikalle tämä kriittinen raja tuli vastaan vuoden 2010 velkakriisin aikoihin. Tuolloin Kreikan valtion velan osuus bruttokansantuotteesta oli 125 prosenttia. Suomen tilanne on vielä tuohon Kreikan kriisiin verrattuna erittäin hyvä ja parempi myös Yhdysvaltojen velkatilanteeseen verrattuna. Suomen valtionvelka oli vuoden 2024 lopussa "vain" 61% suhteessa BKT:hen.
Velkavuoren suuruuden lisäksi velan vaarallisuuteen vaikuttaa oleellisesti se, miten kovaa korkoa valtion velkoihin sijoittavat tahot vaativat. Alla kuvaaja näyttää, millaista tuottoa eli korkoa Yhdysvaltojen 10-vuotisista lainapapereista on saatu viimeisten reilun 40 vuoden aikana. Ja tämän verran USA joutuu siis maksamaan korkoa ottaessaan uutta lainaa. Kuvaajasta nähdään, että vuosina 2012 - 2021 Yhdysvallat sai erittäin edullisesti lainaa. Mutta näin ei ole aina ollut. Esimerkiksi 80-luvulla Yhdysvaltojen valtionlainojen hinta oli yli 10%.
Ja jos potentiaaliset lainojen antajat alkavat epäilemään valtion kykyä maksaa velkansa takaisin, tarkoittaa tämä valtion lainoista vaadittavan koron nousua. Sillä rahoittajat haluavat saada korvauksen kasvaneelle riskilleen. Tämä näkyi hyvin Kreikan velkakriisin aikaan. Esimerkiksi toukokuussa 2010 Kreikan valtionlainojen kustannukset nousivat lähes 8 prosenttiin. Sen jälkeen Kreikka on saanut taloutensa paljon parempaan kuntoon ja myös valtionlainojen kustannukset laskivat pitkään. Ihan viime vuosina ne ovat taas hiukan nousseet.
Suomen valtionlainojen kustannukset ovat kehittyneet seuraavasti:
Me siis saimme lähes ilmaiseksi lainaa 2016 - 2021. Ja edelleenkin valtionlainojemme hinta (noin 3%) on hiukan alhaisempi kuin Kreikalla (reilut 3%) tai Yhdysvalloilla (reilut 4%). Suomen valtion budjetissa vuoden 2025 korkomenot olivat 3,19 miljardia euroa ja niiden osuus koko budjetista oli onneksi vain noin 3,5%. Suomen osalta velan kanssa ei siis ole vielä mitään välitöntä hätää. Olisi kuitenkin vaarallista tuudittautua turvallisuuden tunteeseen ja jatkaa velan ottamista täysin huolettomasti. Velkaantumisen kanssa vaanii vaarallinen noidankehä, joka lähtee ruokkimaan itse itseään kun kriittinen raja saavutetaan. Jos velkaantuminen jatkuu näin kovaan tahtiin, saatamme yllätävänkin nopeasti löytää itsemme velkakriisistä. Sillä kun potentiaalisten lainoittajien usko lähtee horjumaan, on jo liian myöhäistä korjata tilannetta ilman suurta tuskaa tavallisille kansalaisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti