perjantai 3. maaliskuuta 2017

PISA-testeissä pärjääminen ja maan varallisuus

Minulle tuli yllätyksenä, että Ruotsi on menestynyt huonosti koululaisten osaamista mittaavissa PISA-testeissä. Jotenkin ajattelin, että koulutusta arvostavana pohjoismaisena hyvinvointivaltiona myös läntisessä naapurissamme olisi aina pärjätty hyvin PISA-testeissä. Näin ei kuitenkaan ole. Viimeisimmässä mittauksessa Ruotsi kohensi tulostaan, mutta sitä ennen tulokset olivat menneet huonompaan suuntaan.

Alla olevassa kuvassa on verrattu Suomen ja Ruotsin tuloksia PISA-testeissä. Ruotsi on sinisellä ja Suomi oranssilla.



Sekä Suomen että Ruotsin varallisuus pohjautuu pitkälti työvoiman osaamiseen. Sen vuoksi voisi olettaa molempien maiden talouden kärsivän siitä, jos peruskoulunsa päättäneiden osaamistaso on laskenut selvästi vuodesta 2006. PISA-tulosten yhteyttä maan varallisuuteen mitattuna bruttokansantuotteella onkin tutkittu ja näiden kahden välillä on selvä korrelaatio. Yleensä siis ne maat, joiden bruttokansantuote henkeä kohden on suuri, ovat pärjänneet myös hyvin PISA-testeissä. Esimerkiksi alla yhden tutkimuksen kuvaajia.



Mutta onko maan koulumenestyksen ja taloudellisen hyvinvoinnin välillä myös syy-seuraussuhde? Useiden tutkijoiden mielestä on ja vieläpä niin, että oppilaiden hyvä koulumenestys johtaa kansalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. Esimerkiksi tämän tutkimuksen mukaan viidenkymmenen tutkimuksessa mukana olleen maan talouden kasvuvauhdista välillä 1960 - 2009 suuri osa selittyy maiden menestyksellä PISA-testien kaltaisissa koululaisten oppimistuloksia vertailevissa testeissä. Eli jos maan koululaiset pärjäävät hyvin, niin sitten maan talous kasvaa nopeammin.

Tämän seurauksena Suomen tulisi olla erittäin huolissaan PISA-tulosten jatkuvasta tippumisesta. Tässä valossa onkin aivan järjetöntä, että Suomessa on säästetty koulutuksesta leikkaamalla. Se tulee pidemmän päälle erittäin kalliiksi.