keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 suosituimmat kirjoitukset Politiikkaa järjellä -blogissa

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen innostuin viime vuonna eli 2021 kirjoittamaan aktiivisesti blogiani Politiikkaa järjellä. Kirjoitinkin peräti 37 juttua eli keskimäärin 3 kirjoitusta kuukaudessa. Tämä on mielestäni hyvä tahti ja tähtään samaan noin kolmeen juttuun per kuukausi myös tänä vuonna 2022. 


Vuonna 2021 Politiikkaa järjellä -blogin jutuista eniten lukukertoja keräsivät nämä viisi:

  1. Kymmenen älykkäintä suomalaista poliitikkoa 
  2. Alustatalouden ahertajat, miten heidän asemaansa tulisi suhtautua
  3. Miten saada talouskasvua Suomeen, osa 2
  4. Kirja-arvostelussa Hyvän historia
  5. Maahanmuuton vaikutus maan vaurauteen

Täytyy tunnustaa, etten ole yhtään yllättynyt suosituimmasta jutusta. Ihmiset ovat yleisesti kiinnostuneita erilaisista top -listauksista ja poliitikkojemme älykkyys tai sen puute herättää voimakkaita tunteita. Käytin tuon jutun kirjoittamiseen useamman päivän kun hain tietoja useista eri poliitikoista, joiden pohjalta sitten lopulta päädyin top ten -listaukseeni. Ja sitä ennen vielä tutkin melko paljon eri lähteistä sitä, miten julkisuuden henkilöiden älykkyyttä ylipäätään voi arvioida ilman, että pääsee tekemään näille älykkyystestejä. Eli mukavaa että juttu myös herätti mielenkiintoa.

Joko olet lukenut kaikki viisi suosituinta kirjoitusta? Oliko joku vuoden 2021 jutuista mielestäsi näitä parempi?

 

tiistai 4. tammikuuta 2022

Aluevaalit 2022 tulossa ja ehdokas hukassa?

Ensimmäiset aluevaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. Vaalien läheisyydestä huolimatta hyvin harvalla näyttäisi vielä olevan ehdokasta selvillä. Yksi apukeino tähän ehdokkaan selvittämiseen ovat erilaiset vaalikoneet. Testasin muutaman tätä kirjoitusta varten.

Helsingin sanomien vaalikone löytyy täältä. Vaalikoneen kysymykset ovat erittäin hankalia vastata pelkästään yleissivistyksen pohjalta. Itse seuraan paljon politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua, mutta silti en osannut vastata vahvasti kuin muutamaan asiakysymykseen vaalikoneessa. Esimerkiksi yksi kysymys koskee paloasemien määrää seuraavan väittämän muodossa: "Kaikki paloasemat on säilytettävä." En todellakaan tiedä, onko kyseisellä alueella tällä hetkellä mahdollisesti liian paljon vaiko liian vähän paloasemia. 


Jotta vaalikoneeseen pystyisi vastaamaan järkevästi, pitäisi siis ensin perehtyä lukuisiin asioihin kuten vaikkapa oman hyvinvointialueen paloasemien sijainteihin, niiden nykyaikaisuuteen sekä yleensä paloturvallisuuden tarvittavaan tasoon. Tämän takia vaalikone ei auta löytämään helposti ja nopeasti hyviä ehdokkaita. Sen sijaan jos vaalikoneesta todella haluaa saada jotain hyödyllistä irti, suosittelen vastaamaan siihen useamman kerran. Ensimmäisellä vastauskerralla voi tyytyä käyttämään erittäin paljon "En osaa sanoa" vastausvaihtoehtoa. Ja sitten jokaisen vastauskerran jälkeen kannattaa lukea huolella, millaisia perusteluja vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat ovat antaneet omille vastauksilleen. Tämän kerätyn tiedon perusteella voit sitten vastata uudestaan vaalikoneeseen ja antaa nyt valveutuneempia vastauksia, jolloin saat myös parempia tuloksia.

Esimerkiksi kysymykseen "Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden." muutama eri ehdokas oli antanut tällaisia perusteluja omalle vastaukselleen:

  • "Tämä parantaisi aluetoimijoiden vastuullisuutta päätöksenteossa. Verotusoikeus toisaalta voisi vaatia isompien hyvinvointialueiden muodostamista, jotta ne toimisivat järkevästi. "
  • "Hyvinvointialueita tulee kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Koronan aiheuttama hoito- ja hyvinvointivelka on kuitenkin niin valtava, että sen korjaamiseen menee vuosia ellei vuosikymmeniä. Maakuntavero olisi keino riittävän rahoituksen ja itsehallinnon takaamiseksi. Maakuntaveron tulisi astua voimaan vaiheittain, jotta voidaan samalla huolehtia siitä, että kokonaisveroaste ei nouse."
  • "Maakuntavero on myös tapa saattaa aluevaltuustot velvollisiksi tehtäviensä hoitamiseen hyvin. Mikäli aluevaltuustot eivät päätä soteen liittyvästä verotuksesta, eivät he ole käytännössä tilivelvollisia kenellekään ja sen sijaan valtio joutuu pahimmassa tapauksessa kiristämään kaikkien verotusta sen takia, että yksittäinen hyvinvointialue on hoitanut asiansa huonosti. Eli maakuntavero on mielestäni myös oivallinen keino kannustaa hyvinvointialueita huolehtimaan pitkän aikavälin kustannuksista."

Luettuani tällaisia perusteluja, osaan vastata seuraavalla kerralla valikoneen kysymykseen mielestäni paremmin. Ja näin saan taas seuraavalla iteraatiolla parempia suosituksia ehdokkaista.

Hesarin vaalikoneen lisäksi kannattaa kokeilla myös Ylen aluevaalikonetta. Siinä ei ole tarjolla "En osaa sanoa" vaihtoehtoa. Vaalikone kuitenkin pyrkii auttamaan käyttäjää vaikeissa kysymyksissä tarjoamalla lisätietoja kysymyksen aihepiiristä. Esimerkiksi kysymyksen "Hyvinvointialueille tulee antaa tulevaisuudessa verotusoikeus" kohdalla oleva "Mistä on kyse?" -infoikkuna antaa hyvin lisätietoja verotusoikeudesta. 

Ylen vaalikoneen kysymykset tuntuvat paremmin mietityiltä kuin Hesarin. Ne sisältävät enemmän yleisiä periaatteita tyyliin "Olen valmis tinkimään oman kotikuntani palveluista, jos se on koko hyvinvointialueen etu." verrattuna tarkkoihin nippelikysymyksiin. Mutta toki joukossa on myös ihan samoja kysymyksiä. Lisäksi Ylen vaalikoneessa on hienoja kysymyksiä, jotka pakottavat tekemään valintoja priorisoimalla vaihtoehtoja. 



Hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin valittavien tulee pystyä tekemään päätöksiä erittäin merkittäviin sosiaali- ja terveydenhoitoon liittyviin kysymyksiin. He esimerkiksi päättävät, millaiset sotepalvelut tulevissa sotekeskuksissa on. Tämän lisäksi valtuutetut päättävät, miten laaja terveyskeskusverkosto on. Valtuutettujen käsissä on se, miten moneen keskukseen hyvinvointialueen rahat jatkossa riittävät. Tämän takia ainakin itse suosisin sellaisia ehdokkaita, joilla on työhistoriansa tai koulutuksensa kautta jo valmiina ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhoidosta.