lauantai 18. maaliskuuta 2023

Eduskuntaan pyrkivät pienpuolueet

Torstaina nähtiin näiden eduskuntavaalien luultavasti mielenkiintoisin vaalitentti, kun eduskuntaan pyrkivät 13 pienpuoluetta pääsivät esiintymään televisiossa. Tentin voi katsoa Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-64958651

Pienpuolueiden ansiosta jokaisella äänestäjälle luulisi löytyvän sopiva puolue, sillä ne kattavat niin laajasti erilaisia näkemyksiä laidasta laitaan. Alla oleva puolueiden arvokartta kiteyttää hyvin eri puolueiden painotukset:


Esimerkiksi jos joku kaipaa vasemmistolaista talouspolitiikkaa ja haluaa suojella luontoa voimakkaasti, mutta ei voi sietää maahanmuuttajia, niin tällaiselle löytyy luultavasti sopiva ehdokas Sinimustan liikkeen natsien joukosta. Vastakkaisesta kulmasta puolestaan löytyy Liberaalipuolue niille, jotka haluavat oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa, mutta ovat arvoliberaaleja. 

Osa pienpuolueista edustaa toki aivan kammottavia ideologioita ja valitettavan moni niistä näyttää olevan joko typeryyttään tai ostettuna Kremlin puolella. Kolmestatoista pienpuolueesta esimerkiksi vain seuraavat kannattavat Ukrainan aseellista tukemista taistelussa Venäjää vastaan: eläinoikeuspuolue, avoin puolue, feministinen puolue, korjausliike, piraattipuolue, liberaalipuolue ja sinimusta liike. Kaikkein selvimmin Kremlin taskussa on Valta kuuluu kansalle -puolue, johon kuuluvat mm. sellaiset Venäjän ystävät kuin Ano Turtiainen ja Johan Bäckman.

Onneksi pienpuoluetentissä kuultiin myös järjen ääntä. Oma suosikkini oli luonnollisesti Liberaalipuolueen puheenjohtaja Lassi Kivinen. Hän toi mielestäni hyvin esiin puolueensa leikkauslistaa samalla korostaen, että valtion ydintehtävistä kuten perusturvasta, terveydestä, puolustuksesta ja koulutuksesta ei leikattaisi. Pääpaino leikkauksista kohdistuisi yritystukiin sekä aluetukiin, jotka tutkitusti ovat pääasiassa rahan tuhlausta. Liberaalipuoluetta olen kehunut aiemmin näissä kirjoituksissani: 

Samoin Piraattipuolueen, Eläinoikeuspuolueen ja Korjausliikkeen kommentit olivat pääasiassa ihan fiksuja. Avoimen puolueen Petrus Pennasen vastauksia myös kuunteli mielellään, sillä hän esiintyi hyvin ja erittäin värikkäästi. Toki osa Avoimen puolueen  ideoista tuntui tahallisen liioitelluilta ja utopistisiltä, mutta välillä kaivataan villejäkin ideoita. Oli Pennaselle myös helpommin toteutettavia hyviä ehdotuksia. Esimerkiksi kannabiksen laillistaminen olisi erittäin järkevä muutos.

Tietyllä tapaa pelottavin ja erikoisin puhuja oli Sinimustan liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru. Hän nimittäin esiintyi loogisesti järkevästi ja osasi perustella kantansa johdonmukaisesti tukeutuen liikkeen fasistiseen sekä äärimmäisen rasistiseen ideologiaan. Esimerkiksi on loogisesti järkevää suojella voimakkaammin suomalaista luontoa, jos ajaa omavaraisuuden lisäämistä ja haluaa suomalaisten pärjäävän vielä sadankin vuoden päästä luonnon varassa. Olen siis monesta asiasta täysin eri mieltä näiden natsien kanssa, mutta Tuukka Kurun kaltaisen johtajan avulla pelkään heidän voivan saada jopa jonkinverran kannatusta. Muut kammotuspuolueet kuten Kristallipuolue taas vaikuttavat niin sekopäisiltä ja harhaisilta, että ne tuskin saavat ääniä. 

Pienpuolueiden tenttiä katsoi mieluummin kuin isojen puolueiden paristakin syystä. Osallistujat uskalsivat rohkeasti kertoa, mitä mieltä he ja heidän puolueensa todella ovat. Isojen puolueiden kohdalla puheenjohtajat ovat päinvastoin usein äärimmäisen varovaisia ja ympäripyöreitä tenttivastauksissaan. Toisekseen pienpuoluetentissä kukin odotti kiltisti vuoroaan ja antoivat toisten puhua loppuun ilman päälle huutelua. Tentin juontaja Marja Sannikka teki erinomaista työtä ja samanlaista jämäkkyyttä toivottaisiin myös isojen puolueiden tenteissä.    

torstai 9. maaliskuuta 2023

Lisää vaalikoneita ja yhteenveto niiden suosituksista

Kirjoitin helmikuussa useista eri vaalikoneista ja niiden antamista tuloksista. Tässä kirjoituksessa jatkan vaalikoneiden testaamista sekä esittelen yhteenvedon niiden antamista suosituksista.

Ylen vaalikone

Ylen vaalikone löytyy osoitteesta: https://vaalit.yle.fi/vaalikone/eduskuntavaalit2023

Pelkkien tyypillisten vaalikonetulosten ja ehdokkaiden vastausten lisäksi Ylen koneesta löytyvät ehdokkaiden videoesittelyt sekä erillinen puoluekone. Tässä puoluekoneessa yllättävää ja erilaista on, että kysymyksiin tarjotaan vain kaksi vaihtoehtoa: kyllä tai ei. En muista, että olisin ikinä aiemmin käyttänyt vaalikonetta, joka ei tarjoaisi vastausvaihtoehtoja liukumolla täysin eri mieltä laidasta siihen, että olisi täysin samaa mieltä.

Ylen vaalikoneen puolueita koskeva osuus eli puoluekone, suositteli minulle seuraavia puolueita:

  1. Avoin puolue, sopivuus 86%
  2. Liberaalipuolue, sopivuus 71%
  3. Sosiaalidemokraatit, sopivuus 71%
  4. Eläinoikeuspuolue, sopivuus 64%
  5. Feministinen puolue, sopivuus 64%

Yksittäisten ehdokkaiden vastauksiin perustuva vaalikone tarjoaa perinteiseen tapaan mahdollisuuden vastata kysymyksiin liukumolla. 


En oikein pidä siitä, että Ylen vaalikone ei anna selkeästi tuttuun tapaan sopivimpia puolueita ehdokkaiden vastausten perusteella. Toki sopivimmat puolueet esitetään edelleen, mutta ne esitetään useammalla eri tavalla. Ylen vaalikone antaa eduskunnan paikkajaon jollain epämääräisellä logiikalla vastausten perusteella.


Kyllähän tästä puolueiden keskinäinen järjestys selviää, mutta miten sitä pitäisi verrata esimerkiksi puoluekoneen antamiin sopivuusprosentteihin. Tämän perusteella sopivimmat puolueet myös eroavat suuresti puoluekoneen suosituksiin verrattuna. Esimerkiksi tässä normaalissa ehdokkaiden vastausten mukaisessa tuloksessa ylivoimaisesti parhaiten sopiva puolue Vihreät ei päässyt puoluekone-osiossa edes viiden kärkeen. Ja puoluekoneen mukaan mukamas sopivin Avoin puolue on tässä aivan häntäpäässä.

Viisi tämän eduskuntajaon mukaan (ilmeisesti?) parhaiten minulle sopivaa puoluetta:

  1. Vihreät, 90 ehdokasta
  2. Liberaalipuolue, 43 ehdokasta
  3. Sosiaalidemokraatit, 16 ehdokasta
  4. Kokoomus, 15 ehdokasta
  5. Piraatit, 8 ehdokasta

Vaalikoneen mukaan esimerkiksi Vihreän liiton ehdokkaat ovat keskimäärin 74 % samaa mieltä kanssani. Tätä ei kuitenkaan esitetä mitenkään kovin selkeästi. Ja miksi ihmeessä vaalikone sitten antaa "minun eduskuntaani" Vihreille ylivoimaisesti eniten paikkoja, vaikka he eivät kuitenkaan ole kaikkein sopivin puolue? Vai onko se sittenkin?

Viisi minulle parhaiten sopivaa puoluetta niiden ehdokkaiden vastausten sopivuuden perusteella (tämän tulkitsen vahvimmaksi sopivuuden mittariksi):

  1. Liberaalipuolue, ehdokkaat ovat keskimäärin 80 % samaa mieltä kanssani
  2. Avoin puolue, 79% samaa mieltä kanssani
  3. Suomen ruotsalainen kansanpuolue eli Rkp, 75% samaa mieltä kanssani
  4. Piraattipuolue, 75% samaa mieltä kanssani
  5. Vihreä liitto, 74% samaa mieltä kanssani

Ylen puolue- sekä vaalikoneen antamien tulosten sekavuus sekä keskinäinen ristiriitaisuus ärsyttävät. Mutta kysymykset olivat pääasiassa ihan järkeviä ja jos vain keskittyy tässä viimeisenä esitettyihin tuloksiin, niin silloin ne tuntuvat osuvan ihan hyvin kohdilleen.

MTV:n vaalikone

MTV:n vaalikone löytyy osoitteesta: https://www.mtvuutiset.fi/vaalikone#/

Erilaista tässä vaalikoneessa on se, että jokaisessa väittämässä on mukana video, jossa juontajat avaavat sen taustoja. Tämä helpottaa joidenkin monitulkintaisten kysymysten tai itselle vieraampien aiheiden ymmärtämisessä, vaikkakaan videoita ei jaksa läheskään jokaisen kysymyksen kohdalla katsoa. 

MTV:n vaalikone antoi minulle kaikista vaalikoneista parhaiten osuvat suositukset. Muutenkin kysymykset olivat pääasiassa oikein hyviä. Muutama arvoihin liittyvä kysymys oli vähän huteja, mutta kaiken kaikkiaan oikein hyvä vaalikone. Sen mukaan minulle sopivimmat puolueet ovat:


Vaalikoneen mukaan minulle parhaiten sopivien 10 ehdokkaan joukosta löytyi 5 sellaista, joita olin jo aiemminkin harkinnut äänestäväni. Kolmanneksi parhaiten sopivaa ehdokasta tulen myös mitä luultavammin äänestämään. 

Eläinpoliittinen vaalikone

Animalian ja SEY Suomen eläinsuojelun Eläinpoliittisessa vaalikoneessa keskitytään kysymyksiin, jotka koskevat eläinten kohtelua ja oikeuksia.

https://animalia.fi/vaalikone/#/

Tulokset:


Valitettavasti aika harva ehdokas näyttää vastanneen eläinpoliittiseen vaalikoneeseen. Luulen, että vihreät ovat kaikista puolueista innokkaimpia vastaamaan tähän vaalikoneeseen. Ja heistäkin Helsingistä vain 12 on täyttänyt koneen. Kaikenkaikkiaan vihreillä on Helsingissä 23 ehdokasta eli vain reilu puolet on vastannut Eläinpoliittiseen vaalikoneeseen. 

Äänestyspäätöstä ei missään nimessä kannata tehdä pelkästään tämän vaalikoneen tulosten perusteella, jolleivat sitten ainoat itselle tärkeät asiat kosketa eläinten oikeuksia. Koska tämä vaalikone on niin äärimmäisen keskittynyt vain yhteen teemaan, se tuskin riittää suurimmalle osalle äänestäjistä. Esimerkiksi minulle ykköseksi tullut Vapauden liitto on lähes kaikilla muilla mahdollisilla mittareilla erittäin huonosti sopiva puolue. 

Yhteenvetoa vaalikoneiden testailusta

Käytin yhteensä kahdeksaa erilaista vaalikonetta. Mielestäni kolme parasta ovat:

  1. MTV:n vaalikone
  2. Helsingin Sanomien vaalikone (testauksen tulokset täältä)
  3. Ylen vaalikone, vaikkakin tuloksia pitää vähän tulkita

Kolmen parhaimman vaalikoneen mukaan minulle sopivimpia puolueita ovat:


Olen aiemmin useasti äänestänyt vihreitä ja tänä vuonna aion äänestää Liberaalipuoluetta, joten vaalikoneiden antamat suositukset osuvat hyvin maaliinsa. Olen myös aiemmin harkinnut Rkp:tä, mutta koska en erityisemmin pidä pakkoruotsista ja vastustan voimakkaasti turkistarhausta, en ole kuitenkaan ikinä puoluetta äänestänyt.


sunnuntai 5. maaliskuuta 2023

Eduskuntakauden tärkeimmät päätökset

Eduskuntakauden 2019–2023 viimeinen täysistunto oli perjantaina 3. maaliskuuta. Nyt onkin hyvä aika tarkastella, millaisia päätöksiä tämä eduskunta on tehnyt. Kansanedustajat ovat joutuneet ottamaan kantaa monenlaisiin järisyttäviin kriiseihin. 

Nato-jäsenyys

Ensin toukokuussa 2022 syntyi päätös Nato-hakemuksen jättämisestä murskaavalla enemmistöllä äänin 188-8. Sitten 1.3.2023 eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden äänin 184–7. Natoon liittymistä vastustivat Veronika Honkasalo (vas), Katja Hänninen (vas), Anna Kontula (vas), Markus Mustajärvi (vas), Matti Semi (vas), Johannes Yrttiaho (vas) ja Ano Turtiainen (vkk). Tyhjää äänesti Mika Niikko (ps).

Itse en vielä vielä tammikuussa 2022 kannattanut Natoon liittymistä. Kirjoitin tästä pohdinnasta tuolloin näin. Muutin kuitenkin kantani heti Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Maaliskuussa 2022 kannatin jo täysillä Natoon liittymistä sekä Ukrainan voimakasta aseellista tukemista.

Muutokset rajavartiolakiin sekä valmiuslakiin

Rajavartiolain muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että Venäjän vastainen itäraja voitaisiin tarvittaessa sulkea kokonaan turvapaikanhaulta, mikäli esimerkiksi Venäjä ryhtyisi masinoimaan rajalle turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisoperaationa. Myös valmiuslain poikkeusolojen määritelmää täydennetään niin, että siinä otetaan nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat. Rajan sulkemista käsiteltäessä selvisi, että se oli erityisesti vihreille sekä vasemmistoliitolle hankala paikka. Näiden puolueiden edustajat halusivat varmistaa, että sääntelyllä ei estettäisi oikeutta hakea kansainvälistä suojelua Suomesta, koska tähän velvoittavat esimerkiksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset.

Ukrainan tukeminen

Helmikuuhun 2023 mennessä Suomi on tukenut Ukrainaa yhteensä noin 930 miljoonalla eurolla. Tästä kokonaisuudesta noin 140 miljoonaa euroa on humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea ja noin 760 miljoonaa euroa puolustustarvikkeita ja muuta materiaalitukea. Verrattaessa Suomen antamaa tukea muiden maiden Ukrainan tukipaketteihin, Suomi mahtuu top 20 eniten apua antaneiden maiden joukkoon, kun tuen suuruutta verrataan maiden bruttokansantuotteeseen.

Kymmenen eniten Ukrainaa tukenutta maata on esitetty alla, kun tuen suuruutta verrataan maiden talouksien kokoon.


Suomi löytyy sijalta 17. Olemme tukemisessa lähes tasoissa Saksan ja Espanjan kanssa. 

Viime kuukausina Ukrainan aseelliselle tukemiselle on ollut hyvin laaja kannatus eduskunnassa, mutta heti Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen helmikuussa 2022 tilanne oli hyvin erilainen. Tuolloin pääministeripuolue SDP, vasemmistoliitto ja VKK olivat vankimmin sen kannalla, että asevientiä Ukrainaan ei tulisi edes harkita. Sen sijaan seuraavat puolueet kannattivat jo heti sodan alussa aseavun viemistä Ukrainaan:

  • Kokoomus
  • Keskusta
  • Vihreät
  • Liike nyt
  • Kristillisdemokraatit
  • Rkp

Perussuomalaiset ei vielä helmikuussa 2022 osannut sanoa kantaansa asepuun.

Sähkötuet

Sähkötuet ovat yksi tämän nyt päättyneen eduskuntakauden typerimpiä päätöksiä. Niihin kuuluvat mm. sähkön arvonlisäveron väliaikainen laskeminen, Kelan myöntämä sähkötuki ja verottajalta haettava sähkön verovähennys sekä tuoreimpana automaattisesti takautuvasti maksettava kertakorvaus talvikuukausien sähkölaskusta. Olen haukkunut niitä aiemmin tässä kirjoituksessa. Sähkötukea on hyvin perustellusti kritisoitu esimerkiksi siitä, että hyvätuloiset hyötyvät siitä eniten. Talousvaliokuntakin kiinnitti huomiota siihen, että jopa viidennes sähköhyvityksestä päätyy hyvätuloiselle kymmenykselle. Ratkaisua sen välttämiseksi ei kuitenkaan saatu aikaan.

Maataloudelle ja hyvinvointialueille lisärahoitusta

Keskustan kädenjälki näkyy tässä erityisen selvästi. Maataloutta on tuettu tällä hallituskaudella historiallisen paljon. Jokainen maatila, joka saa tukea pelloilleen, maksaa sähköstä, ja jolla on kiinteistöjä ja eläimiä, on saanut tukea. Maatalouden maksettu tukipaketti vuonna 2022 oli kooltaan yli puolet maatalouden yrittäjätulosta. Lisäksi eduskunta päätti juuri helmikuussa uudesta tukipaketista ruoantuotannon turvaamiseksi. Tällä tuella korvataan sähkön ja lannoitteiden hinnannousun kuluja.

Tammikuun 2023 lopussa valtiovarainministeri kertoi, että hyvinvointialueet saavat uutta rahaa 350 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin maksaa aikaistettuna 150 miljoonaa euroa, jonka alueet olisivat joka tapauksessa saaneet ensi vuonna. Alun perin sosiaali- ja terveysministeriö, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johdolla, esitti hyvinvointialueille lisärahoitusta 700 miljoonaa euroa.

Koronaan liittyvät päätökset

Vuoden 2020 alussa koronan esitettiin romahduttavan maailmantalouden. Samalla vaadittiin armeijaa kadulle ja eduskunnassa esitettiin vakavissaan ulkonaliikkumiskieltoja. Onneksi lopputulos ei ollut läheskään näin paha. Ylipäätään Suomessa koronasta selvittiin melko hyvin. Poliitikot kuitenkin monesti halusivat tiukempia toimia kuin terveysviranomaiset ja asiantuntijat suosittelivat. Itse kannatin yhteiskunnan nopeampaa avaamista sen jälkeen, kun riskiryhmät olivat saaneet koronarokotukset. 

Hallitus totesi 13.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja päätyi ottamaan valmiuslain käyttöön. Hallitus teki keväällä 2020 useita rajoittamistoimenpiteitä koskevia linjauksia ja antoi eduskunnalle valmiuslain  käyttöönottoasetuksia ja soveltamisasetuksia, sekä näiden kumoamisasetuksia. 15.6.2020 valtioneuvosto antoi valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja totesi, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot.

Kesällä 2020 koronatilanne helpottui, mutta paheni jälleen syksyllä, jolloin Suomenkin osalta päädyttiin tartuntataudin ns. toiseen aaltoon. Vuoden 2021 alussa tilanne oli aluksi vakaa, mutta helmikuun lopussa tartuntatautitilanteen uudelleen pahentuessa, hallitus joutui toteamaan tarpeen tiukemmista toimenpiteistä. Hallitus totesikin yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan jälleen poikkeusoloissa koronatilanteen vuoksi. Poikkeusolot tulivat voimaan 1.3.2021 ja valmiuslaki otettiin uudelleen käyttöön.

Vuonna 2022 julkaistussa analyysissä COVID-19 -kriisin yhteiskunnallisista vaikutuksista Suomelle, todetaan seuraavaa:

Epidemiologisesti Suomi on kansainvälisesti verraten selvinnyt kriisistä varsin hyvin, mihin on osaltaan vaikuttanut luottamus viranomaisiin ja viranomaisviestintään. Myös talous vaikuttaisi toipuvan kriisistä yleisesti ottaen hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa syntynyt hoitovelka sen sijaan antaa aiheita huoleen. Huolestuttavaa on erityisesti se, että kriisin haitat vaikuttavat kasautuneen ennestään haavoittuvassa asemassa oleville kasvattaen näin yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kaiken kaikkiaan korona-ajan kielteiset vaikutukset ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti oli kyse sitten toimialoista, väestöryhmistä tai alueista. Kriisillä voi myös olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.

40 miljardia lisää velkaa

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on ottanut 40 miljardia euroa lisää velkaa, eikä ole pystynyt karsimaan muista menoista. Suurin osa tästä velasta aiheutui kalliista toimenpiteistä koronan haittojen torjumiseksi sekä Ukrainan sodan aiheuttamilla kustannuksilla. Kuitenkin valtiovarainsministeri Saarikon mukaan hallitus on toteuttanut noin 12 miljardilla eurolla menoja, jotka eivät selity kriiseillä, kuten koronapandemialla ja Ukrainan sodalla. Noin kaksi miljardia siitä on kuitattu valtion omaisuustuloilla, jolloin velasta noin 10 miljardia euroa on kriisien ulkopuolista velkaa.