Tiivistelmät eri puolueiden kuntavaaliohjelmista

Tiivistelmä Kokoomuksen kuntavaaliohjelmasta

Kokoomuksen kuntavaaliohjelmassa korostetaan talouden tasapainottamista, yrittäjäystävällisyyttä ja laadukkaita peruspalveluja. Puolue haluaa kunnissa panostaa vastuulliseen taloudenpitoon, jotta tuleville sukupolville ei jätetä kestämätöntä velkataakkaa. Yrittäjyyttä ja työllisyyttä tuetaan sujuvoittamalla lupaprosesseja ja edistämällä elinvoimaista paikallistaloutta.

Ohjelmassa painotetaan myös yksilön valinnanvapautta ja tehokasta julkisten palvelujen järjestämistä. Terveydenhuollossa ja koulutuksessa halutaan lisätä vaihtoehtoja ja turvata palveluiden laatu. Digitalisaatiota hyödynnetään hallinnon tehostamiseksi, ja päätöksenteossa korostetaan avoimuutta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Tiivistelmä SDP:n kunta- ja aluevaaliohjelmasta

SDP haluaa rakentaa reilun yhteiskunnan, jossa hyvinvointivaltio säilyy vahvana ja kenenkään taakka ei kasva kohtuuttomaksi. Puolue pyrkii parantamaan hoitoon pääsyä kahden viikon hoitotakuulla ja omalääkäri-omahoitaja-mallilla. Se vastustaa julkisten terveyspalvelujen heikentämistä ja yksityisen terveysbisneksen tukemista. SDP haluaa vauhdittaa asuntorakentamista, jotta kohtuuhintaisia asuntoja olisi enemmän tarjolla. Työelämässä puolue painottaa neuvotteluita ja oikeudenmukaisia palkkoja kaikille työntekijäryhmille.

Koulutuksessa SDP haluaa pienempiä luokkakokoja, turvallisia oppimisympäristöjä ja parempia oppimistuloksia. Puolue korostaa kunnallisten päätösten merkitystä hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisessä, erityisesti aikana, jolloin julkinen talous on tiukalla. SDP kritisoi oikeistohallituksen politiikkaa ja uskoo, että päätökset voidaan tehdä reilummin ja viisaammin kaikkien suomalaisten hyväksi.

Tiivistelmä Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa painotetaan vastuullista taloudenhoitoa, julkisten menojen hillitsemistä ja keskittymistä kuntien ydintehtäviin. Ohjelmassa todetaan, että verotusta ei voida kiristää, joten palveluiden rahoitus on turvattava karsimalla vähemmän tärkeitä menoja ja edistämällä talouskasvua. Yrittämisen ja työnteon edellytyksiä halutaan parantaa purkamalla turhaa sääntelyä ja investoimalla kuntien vahvuuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu nähdään haasteena, joka vaatii rakenteellisia uudistuksia, sillä valtion ja hyvinvointialueiden budjetti ei kestä nykyistä menoautomaattia.

Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on ohjelmassa keskeinen tavoite, sillä hallitsemattoman maahanmuuton nähdään lisäävän syrjäytymistä ja sosiaalimenojen kasvua. Ohjelmassa korostetaan myös turvallisuutta, toimivia peruspalveluja ja tehokasta hallintoa, joissa teknologian ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen nähdään tärkeänä. Koulujen, infrastruktuurin ja terveydenhuollon kehittämisessä korostetaan laadun parantamista ilman resurssien tuhlausta. Kokonaisuudessaan ohjelma vaatii päätöksentekoon "rajoja ja rotia", jotta suomalaisten verorahat käytetään vastuullisesti ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta voidaan säilyttää.

Tiivistelmä Keskustan kuntavaaliohjelmasta

Keskustan kuntavaaliohjelmassa painotetaan perheiden hyvinvointia, laadukkaita peruspalveluja ja elinvoimaisia kuntia. Ohjelma korostaa kotitalousvähennyksen merkitystä yrittäjyyden ja ikäihmisten kotona pärjäämisen tukemisessa sekä lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen saavutettavuutta. Koulutuksen tasa-arvo on keskiössä: koulushoppailua vastustetaan, kieltenopiskelua halutaan edistää kaikkialla, ja suurten keskuskoulujen sijaan kannatetaan pienempiä kouluja. Lisäksi Keskusta korostaa turvallisia koulumatkoja suurpetoalueilla ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä elinikäisessä oppimisessa.

Alueiden kehittämisessä painotetaan työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien saatavuutta, kunnallisten palveluiden tehokkuutta sekä vastuullista asuntopolitiikkaa. Puhdas vesi ja luonnon monimuotoisuus nähdään kansallisina voimavaroina, joiden suojeluun sitoudutaan. Liikunta ja kulttuuri nähdään tärkeinä hyvinvoinnin lähteinä, ja kuntien työntekijöiden työoloihin halutaan panostaa. Keskusta haluaa myös edistää kansalaisten aktiivista osallistumista päätöksentekoon ja vastustaa kuntien pakkoliitoksia. Aluepolitiikassa painotetaan koko maan tasapuolista kehittämistä, ja esimerkiksi Turun tunnin juna halutaan hylätä alueellisen tasapainon vuoksi.

Tiivistelmä Vihreiden kuntavaaliohjelmasta

Vihreiden kuntavaaliohjelmassa korostetaan luonnon ja ilmaston hyvinvoinnin merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Kunnilla on keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja kestävän arjen mahdollistamisessa. Kaupunkisuunnittelussa painotetaan tiivistä ja saavutettavaa rakennetta, jossa palvelut ovat lähellä ja liikkuminen onnistuu pyörällä, kävellen tai joukkoliikenteellä. Energiantuotannon päästöjä vähennetään uusiutuvilla energialähteillä ja huoltovarmuudella. Kuntien rooli on keskeinen ilmastokriisin torjunnassa, erityisesti valtion hallituksen ympäristönsuojeluleikkausten aikana.

Koulutuksessa Vihreät panostavat laatuun, pienentämällä ryhmäkokoja ja vahvistamalla oppilashuoltoa. Kunnilla on tärkeä vastuu osaamisen kehittämisessä ja koulutuksen tasa-arvon turvaamisessa. Erityisesti peruskoulu tukee oppilaiden oppimista ja suuntautumista jatko-opintoihin. Elinikäinen oppiminen mahdollistetaan kirjastojen, kulttuuripalveluiden ja harrastustoiminnan kautta.

Tiivistelmä Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelmasta

Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma korostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantamista. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan henkilökunnan riittävyydestä ja panostetaan kunnalliseen tuotantoon. Perusopetuksessa tähdätään pienempiin ryhmäkokoihin, riittävään erityisopetukseen ja tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin. Kiusaamiseen ja väkivaltaan puututaan, ja koulut ovat turvallisia ja esteettömiä.

Lisäksi ohjelma painottaa taiteen perusopetuksen laajentamista, maksuttomia aamupaloja ja välipaloja kouluissa sekä sukupuolisensitiivistä seksuaalikasvatusta. Kunnat tukevat monikielisten oppilaiden äidinkielen opetusta ja varmistavat tasa-arvon kaikille oppilaille, riippumatta taustasta. Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma korostaa toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden turvaamista, oppilashuollon resursseja sekä opiskelijoiden pääsyä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät kunnille, jotka vastaavat tehokkaasti työllisyyspalveluiden, koulutuksen ja elinkeinopolitiikan yhteensovittamisesta, edistäen työttömien koulutukseen ohjautumista ja työllistymistä. Kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä alueensa koulutuksen, hyvinvointialueiden ja elinkeinoelämän kanssa, panostettava maahan muuttaneiden kotoutumiseen ja työllistymiseen, sekä tuettava erityisesti osatyökykyisten, vammaisten ja vähemmistöjen työllistymistä.

Tiivistelmä RKP:n kuntavaaliohjelmasta

RKP:n kuntavaaliohjelmassa korostetaan koulutuksen ja hyvinvoinnin tärkeyttä yhteiskunnan perustana, ja painotetaan tasa-arvoisten oppimisympäristöjen luomista kaikille lapsille ja nuorille varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Kunnissa on panostettava liikuntaan, kulttuuriin, yrittäjyyteen, työvoimapalveluihin ja maahanmuuton kotouttamiseen, samalla kun kunnallisten palvelujen ja asuinympäristöjen on tuettava monipuolisia elämäntapoja ja kestäviä investointeja.

Kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen, ja RKP haluaa Suomeen ilmastoneutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Kunnat voivat edistää kestävää kehitystä tarjoamalla ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja tukemalla kestäviä elinkeinoja, samalla huolehtien elinvoimaisista ja viihtyisistä asuinympäristöistä, joustavasta kaavoituksesta ja monipuolisista virkistysmahdollisuuksista.

Tiivistelmä Kristillisdemokraattien kuntavaaliohjelmasta

Kristillisdemokraatit haluavat rakentaa elinvoimaisia ja kestäviä kuntia, jotka hyödyntävät omia vahvuuksiaan ja reagoivat ketterästi muutoksiin. Puolue korostaa perheiden, ikäihmisten ja vammaisten hyvinvointia, talouden vastuullista hoitamista, lähipalveluja sekä kuntien itsehallintoa ja yhteistyötä alueen yritysten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on tasapainottaa kuntataloutta, vähentää velkaantumista ja luoda tehokkaita, kilpailukykyisiä palveluja, joissa huomioidaan asukkaiden tarpeet ja valinnanvapaus.

Kristillisdemokraatit painottavat, että perheille on tarjottava joustavia ja monipuolisia lastenhoitoratkaisuja, jotka tukevat perheiden omia päätöksiä. Uusien teknologioiden hyödyntäminen kuntalaisdemokratian ja -kuulemisen kehittämisessä nähdään tärkeänä, ja puoluetta huolestuttaa alhainen syntyvyys ja huoltosuhteen heikkeneminen. Kuntien elinvoiman ja kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää panostaa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön, henkilöstön hyvinvointiin sekä tehokkaaseen kilpailuun julkisten ja yksityisten palvelujen välillä.

Tiivistelmä Liberaalipuolueen kuntavaaliohjelmasta

Liberaalipuolue haluaa vähentää sääntelyä ja lisätä markkinaehtoisuutta kaupunkien ja maaseudun kehittämisessä. Kaavoituksen tulee mahdollistaa tiiviimpi rakentaminen kaupungeissa ja vapaampi rakentaminen maaseudulla. Liikenteessä puolue kannattaa joukkoliikenteen kehittämistä ilman autoilun rajoittamista sekä markkinaehtoista parkkipaikkapolitiikkaa. Kuntien talous on saatava kuntoon keskittymällä ydintehtäviin, karsimalla in-house-yhtiöitä ja hyödyntämällä tekoälyä.

Koulutuksen osalta puolue korostaa turvallisuutta, oppimista ja mahdollisuutta kännykkäkieltoon ilman lakimuutoksia. Kuntien elinvoimaisuutta vahvistetaan yhteistyöllä ja palveluiden yksityistämistä selvittämällä. Kulttuuri- ja liikuntasetelit halutaan käyttöön erityisesti nuorille. Ympäristönsuojelussa painotetaan luonnon monimuotoisuutta ja jätehuollon helppoutta. Palveluiden saavutettavuutta parannetaan tiedottamalla niistä aktiivisemmin ja osallisuutta lisäämällä.

Maailmankirjat ovat sekaisin, kun edes Vasemmistoliitto ei puolusta työntekijöiden oikeuksia

Kiistelty ja irvokkaasti nimetty potilasturvallisuuslaki meni läpi eduskunnassa. Hoitajien puolta pitivät ainoastaan perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Kaikista muista puolueista suurin osa edustajista äänesti hoitajia vastaan. Vasemmistoliiton kohdalla vain 5 edustajaa puolusti hoitajia, kun taas 7 oli sitä mieltä, että hoitajat eivät ansaitse mahdollisuutta puolustaa asemaansa. Voisi kuvitella, että työntekijöiden oikeudet olisivat tärkeitä tyypilliselle vasemmistoliiton äänestäjällä. Sen vuoksi suosittelen painamaan mieleen, ketkä pysyivät uskollisena tälle vasemmiston aatteelle.

 

Hoitajien lakko-oikeuden romuttamista vastaan äänestivät seuraavat vasemmistoliittolaiset: Katja Hänninen, Anna Kontula, Markus Mustajärvi, Jari Myllykoski ja Suldaan Said Ahmed. Anna Kontula on perustellut näin, miksi hän äänesti työtaisteluoikeutta rajoittavaa lakia vastaan. Pääpointti hänellä on, että kotihoidon lakoista ei koituisi sellaista välitöntä vaaraa verrattuna nykyiseen hoitajien krooniseen puutteeseen, jotta se riittäisi perustelemaan rajoitukset työtaisteluoikeuteen. Kontula kirjoittaa: "Emme ole tilanteessa, jossa vastakkain olisivat lakko-oikeus ja oikeus elämään, kuten lakiesitystä on perusteltu ja kuten alkujaan olikin. Vastakkain ovat lakko-oikeus ja raha."

Olen kirjoittanut aiemminkin hoitoalan työvoimapulan noidankehästä. Potilaat ja hoidettavat eivät tällä hetkellä saa riittävän hyvää hoitoa sen vuoksi, että hoitajia ei ole tarpeeksi suhteessa hoidettavien määrään. Ratkaistava ongelma on siis se, miten hoitajia saataisiin lisää. Ja tämän ratkaisemiseksi terveys- ja hoiva-alan houkuttelevuutta pitäisi merkittävästi parantaa. Tässä valossa tämä niin kutsuttu potilasturvallisuuslaki näyttääkin täysin absurdilta. Sillä mitä luulette, parantaako vai huonontaako tällainen laki hoivatöiden houkuttelevuutta? 

Aluevaalit 2022 tulossa ja ehdokas hukassa?

Ensimmäiset aluevaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. Vaalien läheisyydestä huolimatta hyvin harvalla näyttäisi vielä olevan ehdokasta selvillä. Yksi apukeino tähän ehdokkaan selvittämiseen ovat erilaiset vaalikoneet. Testasin muutaman tätä kirjoitusta varten.

Helsingin sanomien vaalikone löytyy täältä. Vaalikoneen kysymykset ovat erittäin hankalia vastata pelkästään yleissivistyksen pohjalta. Itse seuraan paljon politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua, mutta silti en osannut vastata vahvasti kuin muutamaan asiakysymykseen vaalikoneessa. Esimerkiksi yksi kysymys koskee paloasemien määrää seuraavan väittämän muodossa: "Kaikki paloasemat on säilytettävä." En todellakaan tiedä, onko kyseisellä alueella tällä hetkellä mahdollisesti liian paljon vaiko liian vähän paloasemia. 

Jotta vaalikoneeseen pystyisi vastaamaan järkevästi, pitäisi siis ensin perehtyä lukuisiin asioihin kuten vaikkapa oman hyvinvointialueen paloasemien sijainteihin, niiden nykyaikaisuuteen sekä yleensä paloturvallisuuden tarvittavaan tasoon. Tämän takia vaalikone ei auta löytämään helposti ja nopeasti hyviä ehdokkaita. Sen sijaan jos vaalikoneesta todella haluaa saada jotain hyödyllistä irti, suosittelen vastaamaan siihen useamman kerran. Ensimmäisellä vastauskerralla voi tyytyä käyttämään erittäin paljon "En osaa sanoa" vastausvaihtoehtoa. Ja sitten jokaisen vastauskerran jälkeen kannattaa lukea huolella, millaisia perusteluja vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat ovat antaneet omille vastauksilleen. Tämän kerätyn tiedon perusteella voit sitten vastata uudestaan vaalikoneeseen ja antaa nyt valveutuneempia vastauksia, jolloin saat myös parempia tuloksia.

Esimerkiksi kysymykseen "Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden." muutama eri ehdokas oli antanut tällaisia perusteluja omalle vastaukselleen:

• "Tämä parantaisi aluetoimijoiden vastuullisuutta päätöksenteossa. Verotusoikeus toisaalta voisi vaatia isompien hyvinvointialueiden muodostamista, jotta ne toimisivat järkevästi. "
• "Hyvinvointialueita tulee kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Koronan aiheuttama hoito- ja hyvinvointivelka on kuitenkin niin valtava, että sen korjaamiseen menee vuosia ellei vuosikymmeniä. Maakuntavero olisi keino riittävän rahoituksen ja itsehallinnon takaamiseksi. Maakuntaveron tulisi astua voimaan vaiheittain, jotta voidaan samalla huolehtia siitä, että kokonaisveroaste ei nouse."
• "Maakuntavero on myös tapa saattaa aluevaltuustot velvollisiksi tehtäviensä hoitamiseen hyvin. Mikäli aluevaltuustot eivät päätä soteen liittyvästä verotuksesta, eivät he ole käytännössä tilivelvollisia kenellekään ja sen sijaan valtio joutuu pahimmassa tapauksessa kiristämään kaikkien verotusta sen takia, että yksittäinen hyvinvointialue on hoitanut asiansa huonosti. Eli maakuntavero on mielestäni myös oivallinen keino kannustaa hyvinvointialueita huolehtimaan pitkän aikavälin kustannuksista."

Luettuani tällaisia perusteluja, osaan vastata seuraavalla kerralla valikoneen kysymykseen mielestäni paremmin. Ja näin saan taas seuraavalla iteraatiolla parempia suosituksia ehdokkaista.

Hesarin vaalikoneen lisäksi kannattaa kokeilla myös Ylen aluevaalikonetta. Siinä ei ole tarjolla "En osaa sanoa" vaihtoehtoa. Vaalikone kuitenkin pyrkii auttamaan käyttäjää vaikeissa kysymyksissä tarjoamalla lisätietoja kysymyksen aihepiiristä. Esimerkiksi kysymyksen "Hyvinvointialueille tulee antaa tulevaisuudessa verotusoikeus" kohdalla oleva "Mistä on kyse?" -infoikkuna antaa hyvin lisätietoja verotusoikeudesta. 

Ylen vaalikoneen kysymykset tuntuvat paremmin mietityiltä kuin Hesarin. Ne sisältävät enemmän yleisiä periaatteita tyyliin "Olen valmis tinkimään oman kotikuntani palveluista, jos se on koko hyvinvointialueen etu." verrattuna tarkkoihin nippelikysymyksiin. Mutta toki joukossa on myös ihan samoja kysymyksiä. Lisäksi Ylen vaalikoneessa on hienoja kysymyksiä, jotka pakottavat tekemään valintoja priorisoimalla vaihtoehtoja. 

Hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin valittavien tulee pystyä tekemään päätöksiä erittäin merkittäviin sosiaali- ja terveydenhoitoon liittyviin kysymyksiin. He esimerkiksi päättävät, millaiset sotepalvelut tulevissa sotekeskuksissa on. Tämän lisäksi valtuutetut päättävät, miten laaja terveyskeskusverkosto on. Valtuutettujen käsissä on se, miten moneen keskukseen hyvinvointialueen rahat jatkossa riittävät. Tämän takia ainakin itse suosisin sellaisia ehdokkaita, joilla on työhistoriansa tai koulutuksensa kautta jo valmiina ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhoidosta.