keskiviikko 28. kesäkuuta 2023

Oleskeluluvat ja lahjakkaat työntekijät

Juttelin tänään lounaalla ulkomailta Suomeen muuttaneen työkaverini kanssa. Keskustelimme uudesta hallitusohjelmasta ja sen vaikutuksesta Suomen kansainväliselle imagolle sekä mahdollisuudelle houkutella jatkossa lahjakkaita työntekijöitä. Totesimme, että ulkomaalaistaustaisten ihmisten silmissä tämä uusi hallitusohjelma näyttää Suomen todella huonossa valossa. 

Samanlaista viestiä kuulee monesta suunnasta. IT-alalla työskentelevät kovapalkkaiset ammattilaiset ovat kokoontuneet useisiin mielenosoituksiin, joiden kautta he kertovat pettymyksestään. Suomen Startup-yhteisö on ottanut aiheeseen kantaa kertomalla, että hallitusohjelman maahanmuuttoa koskeva osio uhkaa vesittää kaikki ohjelmaan sisältyvät edistysaskeleet. Tämä luo koko Suomen kasvuyritysyhteisölle merkittävän uhkakuvan ja varmuudella heikentää Suomen talouden kasvumahdollisuuksia. 

Erityisen kovasti on kritisoitu kaavailtua kolmen kuukauden aikarajaa työllistymiselle. Jos esimerkiksi joku menettää työpaikkansa toukokuussa, voi olla hyvinkin hankalaa löytää uusi hyvä työpaikka kesäkuukausien aikana ennen kuin kolme kuukautta tulee täyteen. Ja vaikka työllistyminen onnistuisikin, aiheuttaa moinen aikaraja valtavasti lisää stressiä muutenkin huolestuttavaan työttömyysjaksoon. Käytännön ongelmien lisäksi uusi hallitusohjelma lähettää sellaisen viestin muualta Suomeen tulleille, että teitä ei oikeastaan haluta tänne.  

Kirjoitin pari vuotta sitten siitä, miten Suomi on vertautunut työvoiman houkuttelemisessa verrattuna muihin maihin. Tuolloin viittamissani tutkimuksissa Suomi on keikkunut noin sijalla 20, kun maita verrataan sen suhteen, miten hyvin ne houkuttelevat osaajia muista maista. Esimerkiksi Ruotsi on pärjännyt paljon meitä paremmin tässä asiassa. Inseadin julkaisemassa hieman erilaisessa indeksissä, joka mittaa myös maan kykyä houkutella kansainvälisiä osaajia, tunnistetaan seuraavat osatekijät.


Lainsäädännöllinen ympäristö sekä maan avoimuus ulkomaalaisia kohtaan ovat yksiä vetovoimatekijöitä. Suomi on vielä parhaan kymmenen joukossa vuoden 2022 tutkimuksessa, mutta näillä näkymin maamme todennäköisesti tippuu tämän hallituksen aikana. Alla ovat kaksikymmentä parasta maata
Global Talent Competitiveness Index 2022 -tutkimuksen mukaan:

  1. Sveitsi
  2. Signapore
  3. Tanska
  4. Yhdysvallat
  5. Ruotsi
  6. Alankomaat
  7. Norja
  8. Suomi
  9. Australia
  10. Iso-Britannia
  11. Luxemburg
  12. Islanti
  13. Irlanti
  14. Saksa
  15. Kanada
  16. Belgia
  17. Itävalta
  18. Uusi-Seelanti
  19. Ranska
  20. Viro
Suomen tilanne on siis edelleen hyvä, mutta olemme menossa huolestuttavaan suuntaan samalla kun kilpailu työntekijöistä vain kiihtyy.

maanantai 19. kesäkuuta 2023

Hyvää uudessa hallitusohjelmassa

Orpon vetämänä syntynyttä hallitusohjelmaa on jo ennätetty kauhistelemaan vaikka kuinka. Ja toki ohjelmassa moni asia olisi voinut olla paremmin. Silti siitä löytyy myös hyviä asioita, joiden toteuttaminen veisi mielestäni Suomen parempaan suuntaan. Tässä blogikirjoituksessa keskityn puhtaasti hyviin asioihin uudessa hallitusohjelmassa. 

Ja ihan vain tiedoksi, en äänestänyt mitään neljästä tulevan hallituksen puolueesta. Mielestäni eduskuntavaaleissa oli tarjolla myös parempia vaihtoehtoja.


Tärkein positiivinen asia Orpon hallituksen ohjelmassa on, että Suomen velkaantuminen aiotaan tosissaan laittaa kuriin. Vuoden 2022 lopussa Suomen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 51,6%. Se ei vielä ole katastrofi, mutta suuntaa on syytä kääntää.


Sitten niihin konkreettisiin positiivisiin ehdotuksiin, joita hallitusohjelmasta löytyy.

Asumistukea ei enää makseta omistusasunnosta. Jatkossa omaisuutta asumistuen saajalla voi olla enintään 10 000 euroa. Asumistukeen kuluu nykyään Suomessa yli 2,6 miljardia euroa vuodessa ja siihen liittyvät kulut ovat kasvaneet lyhyessä ajassa miljardilla. Tähän mennessä omaisuus ei ole vaikuttanut asumistuen määrään lukuun ottamatta niitä, jotka elävät toimeentulotuella. Asumistukea leikataan myös muilla tavoilla, jotka mielestäni eivät välttämättä ole järkeviä. Mutta tätä omaisuusrajaa kannatan, sillä mielestäni yhteiskunnan ei ole syytä maksaa asumistukea esimerkiksi vapaaherraksi ryhtyneelle tyypille, jolla on satojen tuhansien omistusasunto.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan niin, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen etuuden taso laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä tuesta. 34 viikon jälkeen tuki laskee 75 prosenttiin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kulut olivat 2,5 miljardia vuonna 2021. Uskon, että joidenkin henkilöiden tapauksessa tämä porrastaminen kannustaa hakemaan uutta työtä pari kuukautta nopeammin. Kirjoitin aiheesta tarkemmin vuonna 2021

Vuorotteluvapaasta luovutaan. Siitä kertyy vain pieni säästö (noin 20 miljoonaa euroa), mutta ei yhteiskunnan ole tarpeen tukea keski-ikäisten ihmisten harrastustoimintaa tai itsensä etsimistä. Kannatan toki voimakkaasti paussin pitämistä työelämästä, mutta mielestäni sellainen paussi tulisi tehdä omien säästöjen turvin.

Alkon alkoholimonopolia puretaan osittain. Vahvempien (max 8%) alkoholijuomien myynti sallitaan jatkossa tavallisissa ruokakaupoissa. Myös alkoholin nettikaupan asema selkeytetään ja sen todetaan olevan selvästi laillista toimintaa. 

Hallitus uudistaa perusturvan. Tarkoituksena on saada aikaiseksi yksi ”yleistuki”. Yleistuki vähenisi työtulojen noustessa, jolloin käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin. Tämä vaikuttaa erittäin lupaavalta askeleelta kohti perustuloa, jota kannatan erittäin lämpimästi. Perustulosta olen kirjoittanut aiemmin. 

Hallitusohjelmassa esitetään kiristyksiä tupakkaveroon ja nikotiinipussien tuomista tupakkaveron alaisiksi. Näillä toimilla on tarkoitus saada valtion kassaan yhteensä 150 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus aikoo kiristää virvoitusjuomaveroa. Tällaiset haittaverot ovat parhaita veroja. Tosin terveysveron osalta olisi voitu tehdä enemmänkin.

Veikkauksen uhkapelimonopolia murretaan ja siirrytään digitaalisissa uhkapeleissä lisenssimalliin. Iso osa uhkapelaamisesta tapahtuu jo digitaalisesti internetin välityksellä. Tästä digipelaamisesta yli 50% hoituu ulkomaisten pelifirmojen kautta, jotka eivät maksa mitään Suomen valtiolle uhkapeliongelmien hoitamiseksi. Lisenssijärjestelmään siirryttäessä isompi osa digipelaamisesta tulee laillisen toiminnan piiriin ja niistä saadaan rahaa yhteiskunnalle. Tällä rahalla sitten voidaan tehostaa rahapelitoimialan valvontaa ja hoitaa uhkapelaamisesta seuraavia ongelmia.

Apteekkien kartellivoimaa heikennetään ja reseptivapaat itsehoitolääkkeiden myynti sallitaan tavallisissa kaupoissa. Tämä tekee lääkkeistä halvempia.

Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan eli varmistetaan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Tällä tavalla hallitusohjelma vastaa nuorten mielenterveyden osalta toiveisiin, joita eri järjestöt ovat esittäneet.

Mitä mieltä itse olet uudesta hallitusohjelmasta? Mikä siinä on mielestäsi parasta?

sunnuntai 11. kesäkuuta 2023

Toivottavasti Risto E.J. Penttilä pääsee mukaan presidenttikisaan

Risto E.J. Penttilä aikoo pitää puhelimensa äänet päällä ollakseen valmiina, jos Petteri Orpo sattuisi soittamaan ja pyytämään häntä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Toivon, että Petteri tekee tämän soiton. En sen takia, että pitäisin häntä automaattisesti parhaana henkilönä seuraavaksi presidentiksemme. Vaan sen takia, että Riston osallistuminen presidenttikisan tentteihin tekisi niistä paljon mielenkiintoisemmat seurata.



Penttilä on opiskellut Yhdysvalloissa Yalen huippuyliopistossa sekä väitellyt tohtoriksi Oxfordin yliopistossa. Hänen väitöstyönsä tutki Suomen kansallista puolustusstrategiaa vuosina 1944 - 1989. Kyseessä onkin taitava keskustelija, jossa yhdistyvät tutkijan analyyttinen ote päättäväisen mielipiteen muokkaajan näkemyksiin. Risto tuntuu myös pystyvän aitoon keskusteluun, jossa hän tarvittaessa muuttaa näkemyksiään, jos hän saa uutta tietoa kuten kunnon tutkijan kuuluukin. Toisaalta hän ei sorru monen tutkijan helmasyntiin eli liialliseen "toisaalta mutta toisaalta" jahkailuun. Hän uskaltaa myös sanoa selvästi, mitä mieltä hän on jostakin asiasta ja mihin suuntaan maailmaa tulisi viedä. 

Penttilä on jo yli 30 vuoden ajan kannattanut Suomen liittymistä Natoon. Jälkiviisaasti voidaan todeta hänen olleen oikeassa Naton suhteen. Mielestäni on kunnioitettavaa, että toisin kuin monet muut poliitikot ja julkisuuden henkilöt, Risto on uskaltanut tuoda Natoon liittyvät kantansa hyvin selvästi esiin. Tämän hän on tehnyt siitä huolimatta, että halu viedä Suomea Natoon on useasti maksanut hänelle ääniä, koska vain pieni joukko kansasta on ollut samaa mieltä. Esimerkiksi europarlamenttivaaleissa vuonna 2009 Risto E.J. Penttilä puhui avoimesti Naton puolesta. 

Muutenkin Penttilän näkemys tulevaisuudesta on ollut tarkka. Vuoden 2021 lopulla hän ennusti, että Suomen on tehtävä päätös Natoon liittymisestä lähikuukausien aikana. Monet muut asiantuntijat ja politiikan johtohahmot olivat tuolloin aivan eri linjoilla. Samoihin aikoihin esimerkiksi Sanna Marin totesi, että olisi erittäin epätodennäköistä, että Suomi hakisi Natoon hänen pääministerikaudellaan. Nyt Risto E.J. Penttilä visioi uutta Kalmarin unionia Naton sisälle eli erityisen tiivistä yhteistyötä pohjoismaiden ja Viron kesken. Kenties hän on tässäkin asiassa jälleen oikeassa?