sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Syyt olla ottamatta koronarokotusta

Yli 12-vuotiaista suomalaisista jo noin 80% on ottanut koronarokotteen kaksi annosta. Silti edelleen joukko ihmisiä ei halua ottaa rokotusta. Tässä pureudutaan tyypillisimpiin syihin, miksi joku kieltäytyy ottamasta koronarokotetta. Rokotteesta kieltäytyvä henkilö on yleensä tehnyt omasta mielestään järkevän analyysin, jossa hän on punninnut rokotteen hyötyjä ja haittoja. Ja tämän analyysin lopputulos on, että rokotetta ei kannata ottaa.

Tässä on yleisimpiä syitä sille, miksi joku päätyy siihen johtopäätökseen, ettei koronarokotetta kannata ottaa:

  • Henkilö uskoo olevansa niin terve ja hyväkuntoinen, että vaikka hän saisikin koronan, niin sen vaikutukset jäisivät lieviksi. Tähän yhdistyvät ajatukset siitä, että itse ollaan keskimäärin paremmassa kunnossa kuin suomalaiset yleensä sekä käsitys siitä, että koronan vaarallisuutta yleisesti liioitellaan. 
  • Yleinen epäluuloisuus poliittisia päättäjiä, viranomaisia, terveydenhoitoalan ammattilaisia ja lääketeollisuutta kohtaan
    • Uskotaan, että nämä tahot vääristelevät sekä koronatautiin että koronarokotteisiin liittyviä tietoja
    • Takin kääntäminen esimerkiksi kasvomaskien hyödyllisyydestä on vaikuttanut tähän. Kun ensin auktoriteetit sanoivat, ettei kasvomaskeista ole mitään hyötyä ja sitten taas myöhemmin niiden käyttöä vaadittiin, on se yksi esimerkki epäjohdonmukaisuudesta, joka nakertaa luotettavuutta. Jos kasvomaski-asiassa minulle syötettiin puppua, niin miksi luottaisin muihinkaan viesteihin.
  • Huoli koronarokotteiden haittavaikutuksista. Tähän liittyy erityisesti epävarmuus rokotteiden vielä tuntemattomia haittavaikutuksia kohtaan, jotka tulevat esiin esimerkiksi vasta pidemmän ajan jälkeen. Tätä huolta vahvistaa käsitys siitä, ettei rokotteita ole testattu kunnolla, koska oli niin kova kiire saada rokotteet laajaan käyttöön. 
  • Edelliseen vahvasti nivoutuu epäluulo mRNA-teknologian käytöstä koronarokotteissa. Sitä pidetään niin uudenlaisena ja erilaisena tapana kehittää rokotteita, että se herättää erityistä huolta. 
  • Halu selvittää itse asioita ja tehdä itsenäiset päätökset saattaa myös ruokkia epäluuloa koronarokotteita kohtaan. Jo valmiiksi epäilevästi koronarokotteisiin suhtautuva etsii todennäköisemmin sellaista tietoa, joka vahvistaa tätä olettamusta. Esimerkiksi hakukoneilla haetaan tietoja hakusanoilla "koronarokotteiden vaarallisuus" tai "ovatko koronarokotteet haitallisia", jolloin saadaan tuloksiksi nimenomaan koronarokotteiden huonoja puolia korostavia tuloksia.
  • Tapa miten joistakin koronarokotteiden haittavaikutuksista on myös uutisoitu, on varmasti lisännyt epäluuloa rokotteita kohtaan. Esimerkiksi Astra-Zenecan rokotteen veritulppariskistä oli yhdessä vaiheessa isoja otsikoita. Ihmiset eivät lue koko juttua tai hahmota riskien pienuutta, mutta heille jäävät otsikot mieleen.
  • Nyt kun jo laajasti puhutaan kolmansista rokotuksista sekä siitä, että vaikka saavutetaan 80%:n rokotuskattavuus, niin mikään ei muutu, se aiheuttaa apatiaa. Miksi ottaa nyt rokote, jos silti sama pandemia vain jatkuu vain? Vaikka ottaisin nyt rokotteen, niin joudun silti jatkossa ottamaan yhä uusia rokotteita kun tulee uusia koronavariaatioita.

Nämä syyt kannattaisi pitää mielessä, kun esimerkiksi THL:ssä mietitään, miten koronasta ja koronarokotteista jatkossa viestitään. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti