Perintövero on yksi parhaista veroista

Perintöverosta ei pidä missään nimessä luopua, sillä se on yksi parhaista veroista. 

Kuten VATTin analyysissä aikoinaan todettiin: "Verojärjestelmän ensisijainen tehtävä on rahoittaa julkisia palveluja ja tulonsiirtoja. Tämä täytyy tehdä oikeudenmukaisesti ja niin, että talouden toimintaan kohdistuvat haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet."

Hyvä verojärjestelmä jakaa verorasituksen oikeudenmukaisesti, vaikuttaa taloudenpitäjien käyttäytymiseen haitallisesti mahdollisimman vähän ja on lisäksi yksinkertainen ja helppo panna toimeen.

Suomen verotuotot vuonna 2023 olivat seuraavanlaiset.

Perintöverot kuuluvat oikean alanurkan keltaiseen alueeseen, joka koostuu perintöveron lisäksi kiinteistö- sekä varainsiirtoveroista.

Perintö- ja lahjaverot tuottavat vuosittain noin miljardin euron verran. Tämä on noin 2 prosenttia kaikista verotuloista. Perintö- ja lahjavero auttaa siis osaltaan vastaamaan muun muassa väestön ikääntymisen aiheuttamiin julkisen talouden haasteisiin. Jos tästä verosta saatavat tulot pienenisivät, täytyisi vastaavasti jotain muita veroja nostaa. Sen takia onkin erittäin tärkeää verrata perintöveroa muihin veroihin.

Kaikkein parhaat verot kannustavat kansalaisia toimimaan tavalla, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Nimittäin joissain tapauksissa verotus voi ohjata toimimaan tavoilla, jotka parantavat hyvinvointia. Esimerkiksi saastuttavan ja ympäristöä pilaavan toiminnan verottaminen kannustaa vähentämään saastuttamista, jolloin muille aiheutuva haitallinen ulkoisvaikutus pienenee. Tai verotus voi ohjata yrityksiä satsaamaan enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, josta hyötyy koko kansantalous. Terveydenhuoltojärjestelmä puolestaan hyötyy siitä, jos tupakka-, alkoholi- ja makeisverot vähentävät kansalaisten epäterveellisistä elintavoista koituvaa sairastelua.

Tällaisia positiivisesti vaikuttavia veroja on kuitenkin melko vähän. Suurin osa veroista ohjaa sen sijaan käyttäytymistä suuntaan, josta on yhteiskunnalle haittaa. Erityisen haitallista talouden kokonaiskuvalle on kireä tuloverotus, sillä se herkästi vähentää työhaluja. Kun joku miettii, kannattaisiko ponnistella töissä vielä kovemmin vai olisiko sittenkin mukavampi ottaa vähän kevyemmin, niin tuloverotus vaikuttaa tähän päätökseen. Koska vapaa-aikaa ei käytännössä voida verottaa, verotus vääristää väistämättä henkilön työntarjontapäätöstä. Miettiessään, tekisikö hieman enemmän ylitöitä, pitäisikö lomarahat vapaana tai haluaisiko ylennyksen, henkilö ottaa myös verotuksen huomioon. On nimittäin luonnollista pohtia, kannattaako lisärahan ansaitsemiseksi nähtävä vaiva suhteessa käteen jäävään tuloon.

Esimerkiksi itse olen muutamaan otteeseen tehnyt 80% työviikkoa. Suosittelen sitä lämpimästi, jos se suinkin on mahdollista. Yksi lyhyempään työviikkoon itseäni kannustanut tekijä oli suhteellisen korkea tulovero. Vaikka vähensin työtunteja 20% ja samalla tavalla verotettavia tuloja 20%, sain silti edelleen käteen lähes yhtä paljon rahaa kuin täyttä työviikkoa tehdessäni. Tämä johtui siitä, että lyhyempi työviikko johti progressiivisen verotuksen kautta selvästi matalampiin tuloveroihin. Jos iso joukko työikäisiä päättäisi keventää työkuormaansa ja tehdä nelipäiväistä työviikkoa, aiheuttaisi tällainen Suomen taloudelle ainakin lyhyellä tähtäimellä suuria hankaluuksia.

Arvonlisäverot ja muut yleiset kuluttamiseen kohdistuvat verot puolestaan vähentävät kulutusta ja siten heikentävät talouskasvua. Esimerkiksi alv:n korottaminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, sillä tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat. Tämä vähentää kuluttamista, mikä puolestaan vaikeuttaa talouden elpymistä. Ja jos kulutus laskee merkittävästi, voi se johtaa taantumaan tai jopa lamaan. Ja tästä taas seuraisi työttömyyttä ja kurjuutta. 

Lisäksi pienituloiset maksavat alv:a suhteellisesti enemmän kuin suurituloiset, koska pienituloisilla kaikki tulot menevät kulutukseen. Varakkailla sen sijaan on varaa säästää, jolloin alvin korotus ei iske heihin yhtä kovasti. Näin ollen alv:n korottaminen heikentää etenkin pienituloisten ostovoimaa ja kasvattaa myös eriarvoisuutta.

Keskitytään seuraavaksi tarkastelemaan tarkemmin perintö- ja lahjaveroa. Kutsun sitä tiivistetysti jatkossa vain perintöveroksi.

Ensinnäkin kannattaa muistaa, että alle 20 000 euron arvoisista perinnöistä ei tarvitse maksaa perintöveroa lainkaan. Suomessa yksittäisen perinnön arvo on keskimäärin noin 40 000 euroa. Suurin osa saa kuitenkin tätä pienempiä perintöjä. Vuosittain noin 60 prosenttia perinnönsaajista saa alle 20 000 euron perintöosuuden. Eli suurimmasta osasta perintöjä ei tarvitse nytkään maksaa lainkaan veroa. Perintö- ja lahjaveron poistaminen hyödyttäisi siis varsin pientä ja hyvin toimeentulevaa joukkoa suomalaisia.

Ongelmia perintöverosta koituu silloin, jos saatua perintöä ei pysty muuttamaan rahaksi, mutta perinnön verotettava arvo on suuri. Esimerkiksi silloin, jos kuolinpesään on jäänyt vaikkapa yhteisenä kotina käytetty asunto ja leski jää siihen asumaan. Vaikka lesken hallintaoikeus pienentää perintöveroa, niin se tulee kuitenkin heti maksuun. Ongelmia voivat aiheuttaa myös muuttotappioalueilta perinnöksi saadut omakotitalot tai tilat, joiden saaminen kaupaksi on hankalaa. Perintövero määräytyy kuitenkin kuolinpesän kaikkien omaisuuserien käyvän arvon mukaan kuolinpäivänä, josta on vähennetty kuolinpesän velat.

Näihin perintöveron ongelmiin löytyy kuitenkin paljon parempia ratkaisuja kuin perintöverosta luopuminen. Esimerkiksi nykyään perintöveron maksuun on aikaa 10 vuotta. Siinä ajassa luulisi selviävän jo monimutkaisemmankin kuolinpesän asiat.

Perintö- ja lahjaveroa on talouden tehokkaan toiminnan kannalta hyvä vero, joka edistää myös tasa-arvoa. Ansiottomasti saajallensa kertyvää omaisuutta on aiheellista verottaa raskaammin kuin esimerkiksi omaan työhön perustuvaa palkkatuloa. Tästä olikin jo aiemmin esimerkkejä.

Myös OECD suosittaa perintöverotusta, sillä se on talouden tehokkuuden ja tasa-arvon näkökulmasta hyvä veromuoto (OECD 2018). Samoin suurin osa vero-oikeuden asiantuntijoista ja taloustieteen tutkijoista pitää perintö- ja lahjaveroa talouden tehokkuuden kannalta verraten hyvänä verona, sillä se ei juuri ohjaa yrittämistä tai työntekoa haitallisella tavalla.

Perintöverosta voi olla jopa hyötyä kansantaloudelle, sillä se kannustaa työn tekemiseen tai yritystoiminnan siirtämiseen innokkaammalle yrittäjälle. Parhaimmillaan se kannustaa omistajanvaihdoksiin tilanteissa, jossa perillinen ei ole motivoitunut tai muutoin paras henkilö jatkamaan yrityksen toimintaa. En itse tajua lainkaan sellaista mukamas yrittäjää, joka ei olisi valmis tarvittaessa ottamaan esimerkiksi kymppitonnin lainaa perintöveroista selvitäkseen, jos hän haluaa pitää perimänsä yrityksen. Jos taas ei ole valmis investoimaan perimänsä yrityksen eteen edes perintöveron suuruista summaa, niin silloin tuskin on muutenkaan kovin motivoitunut jatkamaan yritystoimintaa. Tällöin on parempi myydä yritys muille, jotka sopivat yrittäjiksi paremmin.

Perintövero vaikuttaa reaalitalouden käyttäytymiseen suhteellisen vähän muun muassa siksi, että se liittyy kuolemaan, jota ei voi välttää, ja jonka tarkkaan ajankohtaan eivät ihmiset yleensä suoraan vaikuta.

Pidetään siis mielessä, että vaikka perintövero ei ole mikään mukava juttu, on se kuitenkin paljon parempi kuin suurin osa vaihtoehtoisista verotuksen muodoista.

Kehysriihen ruotimista

Alkuun täytyy kehua Orpon hallitusta siitä, että se onnistui kehysriihen tavoitteessaan. Tehdyillä päätöksillä pitäisi kohentaa julkista taloutta yhteensä kolmella miljardilla eurolla per vuosi. Ja tämä on erinomaista. Kehysriihen tulosten ansiosta vältämme EU:n alijäämämenettelyn. Mutta vielä sitä paljon tärkeämpää on, että markkinoilla säilyy usko Suomen taloudenpitoon. Ilman tällaista markkinoiden luottamusta, meidän olisi paljon kalliimpaa hoitaa velkojamme, sillä joutuisimme maksamaan korkeampia korkoja. 

Kaikkein merkittävin riihen päätös oli nostaa arvonlisäveroa. Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1,5 prosenttiyksikköä niin, että jatkossa se on 24%:n sijasta 25,5%. Pelkästään tällä päätöksellä julkinen talous kohenee miljardilla eli alvin nostolla saavutettiin kolmasosa tavoitteesta. 

Kannattaa kuitenkin myös pohtia, mitkä kaikki jätettiin säästöjen ulkopuolelle. Räikein virhe on se, ettei yritystuista leikattu vieläkään. Ja tämä on aivan käsittämätöntä tilanteessa, jossa hallitus vakuuttaa kaikkien joutuvan osallistumaan säästötalkoisiin ja korostaa leikkausten välttämättömyyttä. Onko meillä muka todella tällaisessa talousahdingossa varaa tukea ruotsinristeilyä kymmenillä miljoonilla vuodessa? Alla oleva kuva näyttää suurimmat yritystukien saajat:

Pelkästään suoriin yritystukiin käytetään julkisia varoja vuosittain noin parin miljardin verran. Ja vielä enemmän rahaa tuhlataan erilaisiin yritysten verotukiin. Niiden takia menetetään useita miljardeja vuodessa. 

Suurin osa yritystuista on täysin hyödytöntä julkisten varojen tuhlausta ja monet tuista jopa aiheuttavat aktiivisesti haittaa taloudelle, sillä ne estävät tarpeellista talouden uudistumista. Myös Lukuisat talousasiantuntijat sekä valtiovarainministeriö ovat arvioineet, että yritystukia tulisi karsia erityisesti säilyttävien yritystukien osalta. Esimerkkinä säilyttävistä yritystuista oli muun muassa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki. Myös kauppa-alusten tukeen ministeriö ehdotti säästökeinoja. Silti mitään ei tehty näiden tukien leikkaamiseksi.

Kehysriihen päätösten jälkeen Orpon hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla julkisen talouden pitäisi kohentua yhteensä 9 miljardilla eurolla vuodessa. Ja nämä ovat olleet kovia päätöksiä, jotka sattuvat erityisesti moneen pienituloiseen. Lisäksi tiedetään varmasti, että arvonlisäveron nosto tulee näivettämään talouskasvua entisestään, sillä se on suoraan pois kotimaisesta kulutuksesta. Tämän takia tuntuukin järjettömältä, että näiden kipeiden leikkausten sijasta ei tohdittu leikata lainkaan yritystuista.

Eläkkeisiinkin kohdistettiin pienet säästötoimenpiteet siten, että yli 1 900 €/kk eläkettä nauttivien verotus kiristyy hiukan. Tällä tavalla saadaan noin 200 miljoonan euron säästöt. Tämä on oikeansuuntainen, mutta riittämätön toimenpide. Hyvätuloisia eläkeläisiä voitaisiin verottaa paljon enemmänkin. Veronmaksajien keskusliiton laskelman mukaan 2 000 euron keskieläkettä saavan verotus kiristyy 18 euroa vuodessa eli vaivaiset 1,5€ per kk. Tämähän on aivan mitätön leikkaus, jos sitä vertaa vaikkapa asumistukeen tehtäviin leikkauksiin. Esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajan menot kasvavat yli 150€ kuukaudessa asumistuen heikennysten takia. Asumistuen leikkaus sattuu siis noin 100 kertaa kovemmin pienituloiseen työssäkävijään kuin mitä eläkeläinen menettää verojen korotuksesta.

 

Sokeriveroa harkitaan taas

Kirjoitin vuonna 2021 terveysverosta, jonka seurauksena paljon sokeria, suolaa ja kovia rasvoja sisältävät elintarvikkeet kallistuisivat hiukan. Tuolloin totesin, että terveysverot kannattaisi ottaa käyttöön, sillä epäterveelliset ruokailu- ja juomistavat tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Kuten SOSTEn yhteiskuntasuhdepäällikkö kertoi mielipidekirjoituksessaan, esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 olivat 2,5 miljardia euroa. Kansalaisten ruokailutottumukset kaipaavat edelleen kannustusta terveellisempään suuntaan. Lisäksi valtio tarvitsee kipeästi lisää verotuloja, joten senkin takia kannatan terveysperustaisia veroja.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on suhtautunut järkevän positiivisesti terveysperusteisiin veroihin. Hän totesi, että terveysveroilla tai sokeriveroilla voisi olla oma roolinsa nikotiinituotteiden ja alkoholin verotuksen ohella. Purra sanoi: "Ottaen huomioon, että ihminen on käynyt kuussa, ei luulisi terveysverotuksen olevan täysin mahdoton toteutettava. Transrasvat, suolat ja lisätyt sokerit ovat liiallisesti käytettyinä verrattavissa alkoholiin ja tupakkaan."

Valtion alijäämä kuluvalta vuodelta on todennäköisesti yli 12 miljardia euroa, joten verojen korottaminen on välttämätöntä, jos velkaantumista halutaan saada kuriin. Jos pitää valita, nostetaanko esimerkiksi työn verotusta vai epäterveellisten ruokien verotusta, voittavat terveysverot selvästi.

Vuoden 2024 alussa julkaistiin UC Berkeleyn tutkimus sokeriverosta liittyen makeisiin juomiin. Tutkimus osoitti, että kun erittäin sokerisia juomia verotettiin kovemmin, niiden kulutus laski selvästi. Tutkimuksen perusteella terveysverot kuten sokerivero pystyvät ohjaamaan ihmisiä ostamaan terveellisempiä vaihtoehtoja. 

Jakeluvelvoitteen noston sijasta fiksumpaa olisi korottaa polttoaineveroa

Jakeluvelvoitelain avulla edistetään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Tällä hetkellä jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia ja aiemmin tavoitteena on ollut nostaa tämä asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Biopohjaisten polttoaineiden osuuden lisääminen on kuitenkin kallista puuhaa, minkä takia jakeluvelvoitteen nosto johtaisi myös polttoaineiden pumppuhintojen kallistumiseen. Alla on esimerkki syksyltä 2022 dieselin hinnan muodostumisesta. 

Nyt Petteri Orpon johdolla neuvotteleva nelikko on päätymässä siihen, että jakeluvelvoite jätetään nykytasolle eli 13,5 prosenttiin ainakin ensi vuodeksi. Tämän tavoitteena on hillitä polttoaineiden pumppuhintoja eli tarjota autoilijoille halvempaa polttoainetta. Huonona puolena on kuitenkin se, että jos ei puolestaan tehdä jotain korvaavia toimenpiteitä, ei Suomi saavuta liikenteen päästöjen vähennystavoitteita. Olisiko siis tarjolla jokin jakeluvelvoitetta parempi tapa vähentää liikenteen päästöjä? Kyllä on.

Jakeluvelvoitteen nosto parhaimmillaan vähentää liikenteen päästöjä ainakin hiukan, mutta se tekee sen rahaa tuhlailevalla tavalla. Lisäksi biopohjaisten polttoaineiden valmistaminen ja jakelu kuormittavat nekin paljon luontoa eli ilmaston kannalta vaikutukset eivät ole välttämättä lainkaan hyviä. Ensinnäkin biopolttoaineiden tuotanto kuluttaa itsessään paljon energiaa. Eli helposti voi käydä niin, että yhden biodiesel-tankillisen tuottaminen kuluttaa fossiilista dieseliä saman verran. Toisekseen biopolttoaineiden vaatima lisääntynyt maanviljely johtaa helposti metsien hakkaamiseen, minkä seurauksena hiilidioksipäästöt lisääntyvät ja luonnon monimuotoisuus kärsii.  

Valtiovarainministeriön esitti muistiossaan: "Suomen taakanjakosektorin keskeisen politiikkatoimen, liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen... ...rajakustannus on noussut erittäin korkeaksi, noin tasolle 500-1000 €/tCO2, ja kansantaloudellinen kokonaiskustannus jo yli miljardiin euroon vuodessa. Jakeluvelvoitteella ei kuitenkaan todennäköisesti vähennetä globaaleja nettopäästöjä." Tämä tarkoittaa, että jakeluvelvoitteen nostaminen aiheuttaisi yhä suurempia kustannuksia yhteiskunnalle ilman, että siitä olisi välttämättä yhtään mitään hyötyä ympäristön kannalta.

Jakeluvelvoitetta paljon parempi tapa olisi polttoaineveron eli valmisteveron nostaminen. Jos luovuttaisiin kokonaan jakeluvelvoitteesta ja sen sijaan korotettaisiin polttoaineiden valmisteveroa, saavutettaisiin selviä hyötyjä:

• Valtio saisi enemmän kipeästi kaipaamiaan verotuloja, jolloin menoleikkauksia ei tarvittaisi niin paljoa. Tämä tarkoittaisi enemmän rahaa esimerkiksi terveydenhoitoon ja koulutukseen. 
• Ympäristön ja ilmaston kannalta lopputulos olisi parempi, sillä esimerkiksi metsää ei hakattaisi biopolttoaineita varten tai peltoviljelyä ei lisättäisi, jotta saadaan enemmän viljaa etanolin tuotantoon. 
• Vähintään nykyisellä tasolla pysyvä polttoaineen hinta pitäisi huolen siitä, että autoilua karsittaisiin sieltä, mistä se helposti onnistuu. Jos päästöjä tarvitsee laskea enemmän, veroa voidaan nostaa pikkuhiljaa samaan tapaan kuin aiemmin oli tarkoituksena nostaa jakeluvelvoitetta.
• Ruoan hintaan ei tulisi nousupainetta, kun biopolttoaineet eivät kilpailisi ruokatuotannon kanssa samoista raaka-aineista. 

Ehdotankin, että jakeluvelvoitteesta luovutaan ja sen sijaan polttoaineveroa korotetaan siten, että polttoaineiden pumppuhinta pysyy nykyisellä tasollaan. Sitten jos päästötavoitteet sitä vaativat, polttoaineiden valmisteveroa nostetaan pikkuhiljaa.

Järkevät talouden sopeutuskeinot

Millaisilla menojen leikkauksilla ja verotulojen korotuksilla saavutettaisiin tavoitellut kuuden miljardin säästöt ilman, että aiheutetaan samalla liian pahoja vahinkoja kansalaisille. Liian suurilla ja väärin kohdistetuilla sekä ajoitetuilla leikkauksilla voidaan pahimmassa tapauksessa pysäyttää talouskasvu, minkä seurauksena julkinen talous joutuisi entistä huonompaan jamaan. Tässä muutamia mielestäni päteviä keinoja Petterille ja kumppaneille toteutettavaksi. 

Yritystukien karsiminen

Liberaalipuolueen Leikattavaa löytyy -kampanja löysi valtion budjetista runsaasti haitallisia tai vähintäänkin hyödyttömiä yritystukia, jotka sietäisi leikata pois. Kirjoitin aiheesta vuoden alussa.  Suomessa yritystukia maksetaan vuosittain noin neljä miljardia, joista vain murto-osa on tukia tki-toimintaan. Tästä syystä yritystuista saisi helposti säästettyä ainakin 3 miljardia euroa. Yritystuet vääristävät kilpailua, hidastavat talouden uudistumista ja tietenkin maksavat yhteiskunnalle valtavasti.

Maakuntavero sekä sote-alueiden korjaaminen

Nykyinen sote-malli, joka pohjautuu 21 hyvinvointialueeseen, ei hillitse sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua. Menojen kasvua jarruttamaan tarvitaan maakuntavero, jolla alueiden tulisi kattaa osa sote-menoistaan. Sitten kun valtiolta ei enää saisi rajattomasti manguttua lisää rahaa, alueilla olisi motivaatiota miettiä tarkemmin, mitkä kustannusten nousut todella ovat tarpeen. Samalla alueiden määrää kannattaisi vähentää. Tällä tavalla hidastettaisiin sote-menojen kasvua varmaankin ainakin parilla miljardilla vuodessa. 

Varakkaiden ihmisten lapsilisien leikkaaminen

Lapsilisää maksetaan noin 100€ kuukaudessa jokaisesta lapsesta. Tämän tuen suuruuteen eivät vaikuta lainkaan perheen tulot, eikä sitä myöskään veroteta mitenkään. Rikkaat perheet eivät tällaista tukea tarvitse, joten lapsilisät voisi hyvin leikata pois kaikkein varakkaimmilta.

Kotitalousvähennyksestä luopuminen

Suomessa myönnetään kotitalousvähennyksiä kotien remontti-, siivous- ja hoivatöistä yhteensä lähes puolen miljardin euron edestä vuodessa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimus osoitti, ettei kotitalousvähennyksestä ole mitään havaittavaa hyötyä työllisyyden lisäämisessä tai harmaan talouden kitkemisessä. Siitä hyötyvätkin lähinnä vain rikkaimmat kotitaloudet, jotka käyttävät sitä eniten. Eli se kannattaisi ehdottomasti leikata pois.

Hiili- ja muiden ympäristöverojen nosto

Ympäristölle haitallista toimintaa tulisi verottaa voimakkaammin. Eli ne palvelut ja tuotteet, joiden tuottaminen tai käyttäminen aiheuttavat paljon hiilidioksipäästöjä, tulisivat kalliimmiksi. Tähän kuuluvat esimerkiksi liikennepolttoaineiden verojen korotukset, mutta myös esimerkiksi lihantuotannon tuntuva verottaminen. Tällä tavalla voitaisiin kohentaa julkista taloutta parilla miljardilla sekä samalla varmistaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen.   

Korkeimpien eläkkeiden kasvun pysäyttäminen

Eläkkeet nousevat inflaation mukana noudattaen niin sanottua taitettua indeksiä. Tätä tulisi muuttaa niin, että jatkossa korkeimpia eläkkeitä ei nostettaisi lainkaan ainakaan muutamaan vuoteen. Korkeimmista eläkkeistä säästäminen olisi paljon parempi keino kuin esimerkiksi ansioverotuksen kiristäminen, koska sillä ei olisi samanlaista haitallista vaikutusta. Korkea työn verotus hillitsee haluja tehdä töitä, mutta kukaan suurta eläkettä nauttiva tuskin lopettaa eläkkeellä olemistaan vain sen takia, että eläke ei kasvakaan inflaation mukana.

Kotihoidontuki lyhyemmäksi

Lakisääteistä kotihoidon tukea maksettiin vuoden 2021 aikana 82 385 henkilölle yhteensä 103 931 lapsesta. Yhdestä lapsesta tukea maksetaan noin 350€ per kk, joten tämä tuki kustantaa suoraan yhteiskunnalle noin puoli miljardia vuodessa. Toki samalla myös säästetään päiväkotien kustannuksissa, kun lapset ovat kotona päiväkotien sijasta.  

Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Kotihoidon tuki vähentää varhaiskasvatukseen osallistumista tukemalla alle 3-vuotiaan kotihoitoa, ja samalla se heikentää naisten työllisyyttä. Kotihoidontukea käyttävät lähes pelkästään äidit ja he pysyvät sen turvin kotona poissa töistä useita vuosia. Tämä johtaa siihen, että pienten lasten äitien työllisyys on verrattain matalaa. Pitkittyneet kotihoitojaksot heikentävät äitien uranäkymiä ja pienentävät heidän eläkkeitään. Lapset kärsivät myös siitä, jos he eivät osallistu varhaiskasvatukseen. 

Eli äitien, lasten ja jossain määrin myös julkisen talouden kannalta olisi parasta leikata tämä tuki pois.

Perussuomalaisten ajatuksia Suomen taloudesta

Perussuomalaisten suosio kasvaa ja puolue on noussut tuoreimmissa gallupeissa toiseksi suosituimmaksi puolueeksi Kokoomuksen jälkeen. Muutenkin näyttää hyvin mahdolliselta, että PS päätyy seuraavaan hallitukseen, sillä Kokoomus kelpuuttaa perussuomalaiset hallituskumppaniksi. Sen takia onkin hyvä selvittää, millaisia muutoksia perussuomalaiset ajavat Suomen talouteen. Tätä varten luin läpi PS:n talouspoliittisen ohjelman. 

En suinkaan ole ainoa tätä talouspoliittista ohjelmaa analysoinut. Esimerkiksi ekonomisti Heikki Pursiainen lyttäsi ohjelman melko totaalisesti Twitter-kirjoituksessaan. Pursiainen haukkuu erityisesti kahta talousohjelman ideaa. Ensinnäkin hänen mielestään PS:n ajama globalisaation vastustaminen on Suomen talouden kannalta erittäin huono idea. Pursiaisen mielestä: "Suomen kannalta on olennaista, että tavarat, ajatukset, palvelut, pääomat ja ihmiset liikkuvat mahdollisimman vapaasti." Lisäksi Heikki väittää PS:n vastustavan suomalaisten kouluttautumista mahdollisimman korkealle, mikä olisi sekin hyvin haitallista Suomelle. Ekonomisti kiteyttää tuomionsa talouspoliittiselle ohjelmalle seuraavasti: "Perussuomalaisilla ei ole yhtään järjellistä ideaa Suomen talouden korjaamiseksi. Päinvastoin puolueella on kikkapussissaan joukko tuhoisia ideoita."

Mutta onko PS:n talouspoliittinen ohjelma todella niin huono kuin mitä Pursiainen antaa ymmärtää? Otetaanpa selvää. Samaan tapaan kuin aiemmin analysoidessani Kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, keskityn nyt vain konkreettisiin toimiin tai muutoksiin, joita PS ehdottaa.

Perussuomalaiset hillitsisivät Suomen velkaantumista höyläämällä tasaisesti vähän kaikista (tai ainakin lähes kaikista) hallinnonaloista. He ehdottavat, että: "Suomen talous on tasapainotettava kahden vaalikauden kuluessa kohdistamalla kullekin hallinnonalalle noin 2–4 % mittaluokan vuosittainen säästötavoite." Tämä tarkoittaa siis noin 2 miljardin euron leikkausta näin alkuun ja sitten pikkuhiljaa lisäleikkausten absoluuttinen määrä vähenisi. Ajatuksena on, että tällä tavalla kahdeksassa vuodessa saavutettaisiin yhteensä noin 10 miljardin säästöt. Vertailun vuoksi Kokoomus on ehdottanut, että velkaantumista on vähennettävä vähintään miljardilla joka vuosi kahden vaalikauden ajan. Eli perussuomalaiset vaativat kaksinkertaista leikkaustahtia Kokoomukseen verrattuna.

On kiistämätön fakta, että Suomen velkaantuminen on pysäytettävä. Ja se ei tule onnistumaan ilman tuntuvia leikkauksia, joten siinä mielessä tämä PS:n leikkaustavoite on hyvä. Toisaalta kertoo mielestäni joko pelkuruudesta tai näkemyksen puutteesta, että perussuomalaiset turvautuvat pelkästään tasaisesti lähes kaikesta leikkaavaan juustohöylään, eivätkä edes yritä kohdistaa leikkauksia mihinkään tiettyihin asioihin. 

Tuttuun tapaansa perussuomalaiset eivät kannata Suomen nykyistä ympäristölinjaa vaan he tekisivät siihen rajuja muutoksia. "Suomessa on maatamme näivettävän vihreän siirtymän sijasta ajettava sinivalkoista siirtymää, joka tarkoittaa kansallisen edun asettamista talous-, elinkeino- ja ilmastopolitiikan perustaksi." PS:n mukaan kansallinen hiilineutraaliustavoite on siirrettävä vuoteen 2050. Erillinen ympäristöministeriö tulee lakkauttaa ja siirtää maa- ja metsätalousministeriön alaiseksi. Tällä tavalla ympäristöasiat eivät jatkossa pääsisi liiaksi rajoittamaan esimerkiksi metsien hyödyntämistä taloudellisesti. Mielestäni tämä on erittäin lyhytnäköistä ajattelua ja selvästi väärin.

Ohjelmassa todetaan, että julkisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta tarvitaan jatkossakin ja se on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla. Tämä on todella hyvä asia.

Sen sijaan olen erittäin pettynyt PS:n totaaliseen tyrmäykseen perustulolle, vaikkei se mikään iso yllätys ollutkaan. Silti tuntuu todella typerältä kategorisesti teilata perustulo, vaikka juuri sitä ennen talouspoliittisessa ohjelmassa kerrotaan nykyisen sosiaaliturvan aiheuttamista merkittävistä kannustinloukuista. Kannustinongelmaa PS korjaisi laskemalla ansiotuloverotusta sekä lyhentämällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa. Molemmat toki auttavat kannustinloukkuihin, mutta samoin kuin Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin kohdalla epäilen vahvasti, onko meillä todella varaa merkittäviin veronalennuksiin samalla kun valtion velkaantumista pitäisi voimakkaasti hillitä. Hassusti PS:n ohjelma tuo tämän ristiriitaisuuden itsekin selvästi esiin: "Kroonisesti alijäämäisen julkisen talouden tasapainottaminen asettaa haastavaksi verotuksen samanaikaisen keventämisen."

Toinen loogisen ajattelun ristiriitaisuus tulee esiin suhtautumisessa maahanmuuttoon. Talousohjelmassa toisaalta tuodaan selvästi esiin, miten väestön ikääntyminen ja kantasuomalaisten riittämätön väestönkasvu johtavat suuriin ongelmiin kun tarvittavia työntekijöitä ei riitä ja huoltosuhde menee yhä huonompaan suuntaan. Mutta sitten jotenkin täysin järjettömästi tästä vedettävä johtopäätös on, että maahanmuuttoa Suomeen pitäisi voimakkaasti kiristää sen sijaan, että sitä pyrittäisiin kasvattamaan. Tämä on äärimmäisen idioottimaista. Ja Pursiaisen kritiikki osuu myös maaliinsa siinä, että on todella typerää vastustaa suomalaisten korkeakouluttautumista. Varsinkin kun PS tuo omassa ohjelmassaan juuri sitä ennen esiin tilastoja ja ennusteita, jotka osoittavat, että entistä useampi työpaikka tulevaisuudessa vaatii korkeaa osaamista.

Hyvää sen sijaan ovat lisäpanostukset ammatilliseen koulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen. 

Siinä perussuomalaiset eroavat muista oikeistopuolueista, että ne katsovat yleissitovien työehtosopimusten olevan jatkossakin paras tapa varmistaa työrauha sekä taata työntekijöiden kohtuulliset korvaukset.

Perussuomalaiset pitävät toki edelleen kiinni EU-vastaisuudestaan. He vastustavat voimakkaasti niiden EU-maiden talouksien tukemista, jotka ovat vielä Suomeakin pahemmin velkaantuneita. Tässä asiassa olen PS:n kanssa jokseenkin samoilla linjoilla eli esimerkiksi Italian täytyisi itse tehdä niitä kipeitä päätöksiä, jotka tarvitaan velkojen hoitamiseen. Toisaalta jos Italia päästetään täysin romahtamaan, sattuu se kovasti myös suomalaisiin, joten jonkinlaista yhteisvastuuta tuskin voimme välttää. 

Mikä siis on kokonaisarvosana PS:n talousohjelmalle? Annan sille arvosanaksi 6 miinus perinteisellä kouluarvosana-asteikolla 4 - 10. 

Liberaalipuolueen puolueohjelmasta löytyy paljon hyvää

Eduskuntavaaleihin on enää vajaat kolme kuukautta, joten keskityn lähiaikoina vertailemaan eri puolueita ja päättämään, mitä niistä äänestän. Joulukuussa kävin läpi Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin, joka oli ihan kohtuullinen. Nyt keskityn puolueeseen, joka on täysin toisessa päässä suosiolla mitattuna. Liberaalipuolue ei näy edes omana palkkinaan puolueiden suosiota mittaavissa kyselyissä, vaan se hukkuu muiden pikkupuolueiden kanssa muut-ryhmän pariin prosenttiin. Joskus hyvät ideat kuitenkin vaativat aikaa, jotta ne lyövät itsensä läpi, joten pelkkä suosion puute ei mielestäni ole syy täysin sivuuttaa Liberaalipuoluetta.

Arvioin tässä kirjoituksessa Liberaalipuolueen puolueohjelmaa ja poimin siitä mielestäni mielenkiintoisimpia kohtia. Eniten näkyvyyttä puolue on saanut Leikattavaa löytyy -kampanjallaan, joka etsii leikkauskohteita valtion budjetista. Sen tiedotustilaisuus pidetään maanantaina 9.1, minkä jälkeen perehdyn siihenkin tarkemmin. Tiivistettynä Liberaalipuolue pyrkii maksimoimaan yksilöiden vapauden ja minimoimaan valtion tehtävät vain välttämättömiin. Tämä tarkoittaa myös valtion verotuksen pienentämistä, kun verovaroja ei tarvita nykyistä määrää.

Ilmeisen yleinen harhaluulo kuitenkin on, että Liberaalipuolue ajaisi hyvinvointivaltion purkamista. Puolue tahtoo, että valtio jatkossakin tukee heikossa asemassa olevia. Itseäni kovasti lämmittää se, että puolue tahtoo siirtyä sosiaaliturvassa perustulo- tai perustili-malliin (näiden välinen ero on lähinnä semantiikkaa). Kuten olen aiemmin useasti kirjoittanut, kannatan lämpimästi perustuloa.  Liberaalit eivät kuitenkaan korvaisi kaikkea tarveharkintaista tukea perustulolla, vaan edelleen erityisen paljon apua tarvitsevat saisivat myös muuta tukea perustulon päälle.

Liberaalipuolueella on myös muita erittäin järkeviä tavoitteita. He esimerkiksi tahtovat laillistaa kannabiksen myynnin ja käytön. Tätä olen myös itse kannattanut aiemmin.  Laillistaminen mahdollistaa kannabiksen haittojen tehokkaamman torjumisen samalla kun se tuo yhteiskunnalle uusia tulonlähteitä verojen muodossa. Järkevää on myös vaatimus korvata Veikkauksen monopoli uhkapelien lisenssijärjestelmällä.

Liberaalit ajavat myös joitakin varsin erikoisia asioita, joiden hyödyistä en ole lainkaan varma. Yksi näistä on vaatimus eduskuntavaalien vaalipiirien poistamisesta. Tällöin kansalaisilla olisi mahdollisuus äänestää haluamaansa eduskuntavaaliehdokasta koko maan alueelta. Tämä toki voisi auttaa pääsemään eroon poliitikkojen halusta ajaa läpi pelkästään oman alueen etuja koko yhteiskunnan edun sijasta, eli siinä mielessä hyvä ehdotus. Mutta toisaalta se antaisi laajasti tunnetuille julkkisehdokkaille ehkä liiankin suuren etulyöntiaseman eduskuntavaaleissa. 

Monopolien purkamisessa Liberaalipuolue tekee mielestäni enemmän pahoja huteja kuin osuu maaliinsa. Alkon ja Veikkauksen monopolien purkaminen olisi fiksua, mutta sen sijaan luonnollisten monopolien purkaminen ja yksityistäminen olisi pelkästään typerää. Valitettavasti liberaalit ajavat ainakin puolueohjelmassaan myös raideliikenteen ja sähkönsiirtoverkkojen vapauttamista kilpailulle. Se olisi mielestäni erittäin haitallista, sillä nämä jos mitkä ovat selviä luonnollisia monopoleja, jotka olisi parempi pitää valtion omistuksessa. 

Vähän samanlainen todellisuudesta irtautuminen näkyy myös vaatimuksessa luopua työehtosopimusten yleissitovuudesta. Liberaalit tuntuvat kuvittelevan, että työmarkkinat toimivat paljon tehokkaammin kuin ne todellisuudessa toimivat. Kuitenkin todellisuudessa neuvotteluvoimat yksittäisen työntekijän ja ison työnantajan välillä ovat täysin erilaiset. Eli todellisuudessa ammattiliitot ja isolla joukolla sovitut työehdot itseasiassa voivat parantaa työmarkkinoiden toimintaa. Tästä on ihan talouden nobel-palkinnon voittaneiden ihmisten tekemiä tutkimuksia. Yleensäkin Liberaalipuolueen puolueohjelmaa painaa liiallinen usko täydellisesti toimivien markkinoiden olemassaoloon.

En myöskään usko, että liberaalien ajamat voimakkaat veronalennukset ovat todellisuudessa mahdollisia ainakaan lähitulevaisuudessa. Toki pidemmän tähtäimen tavoitteena verojen alentaminen toimii. He myös ajavat mielestäni ihan tyhmiä muutoksia verojärjestelmään. Typerimpänä esimerkkinä on perintöveron poistaminen. Se kun kuitenkin on haittaveroja lukuunottamatta paras mahdollinen vero, koska kukaan ei jätä kuolematta sen takia. Liberaalit tahtovat myös siirtää verotuksen painotusta ansiotuloveroista kohti haitta- ja kulutusveroja. Haittaverojen lisääminen onkin järkevää, mutta kulutusverot kohdistuvat mielestäni liian voimakkaasti köyhimpiin ja ne vievät verotusta liikaa kohti tasaveroa. Itse näen järkeväksi, että jatkossakin varakkaat maksavat myös suhteellisesti enemmän veroja, koska he pystyvät siihen paremmin.

Mutta sitten siirrytään aiheeseen, jossa Liberaalipuolue loistaa erittäin kirkkaasti verrattuna kaikkiin muihin puolueisiin. He ajavat tosissaan erilaisten yritystukien totaalista lopettamista, mikä on erinomaista. Tilastokeskuksen mukaan suoraa yritystukea maksettiin 1,4 miljardia euroa vuonna 2021 ja sen lisäksi erilaisia verohuojennuksia annetaan yrityksille noin 3 miljardia vuosittain. "Suorat yritystuet ja verohelpotukset tulee lopettaa. Energian tuotantotuista tulee luopua ja valtion tulee verottaa energian tuottajilta tuotannon ulkoishaitat." Nämä suorat lainaukset puolueohjelmasta ovat aivan erinomaisia tavoitteita. Ne itseasiassa parantavat markkinoiden toimintaa, kun esimerkiksi hiilidioksipäästöille tulee haittoja vastaava kustannus.

Maatalous- ja aluepolitiikan osalta Liberaalipuolue näyttäisi olevan täysi vastakohta Keskustalle. Liberaalit hyväksyvät sen, että jos joku haluaa asua maaseudulla kaukana palveluista, niin sitten siihen pakettiin kuuluu myös se, että esimerkiksi liikenneyhteydet ja palveluiden saatavuus ovat paljon heikompia kuin kalliimmilla kaupunkiseuduilla. Liberaalit luopuisivat erilaisista alueellisista tuista myös maatalouden osalta. Tämäkin on erittäin fiksua.

Vaikka liberaalit tahtovat pienentää valtion velvollisuuksia, tutkimuksesta ja tieteestä he eivät leikkaisi. Samoin edelleen esimerkiksi terveydenhoitoon ja koulutukseen tulee valtion panostaa voimakkaasti. Ympäristönkin suojelu kuuluu valtion tärkeisiin tehtäviin, koska niitä eivät yksityiset markkinat pysty hoitamaan. 

Liberaalipuolue suhtautuu hyvin positiivisesti kansainvälisyyteen. He esimerkiksi kannattavat vapaakaupan lisäämistä, vapaata maahanmuuttoa ja yhteistyön lisäämistä EU:n sisällä. "Jokaisen, joka pystyy elättämään perheensä, tulee saada tuoda perheensä Suomeen omalla kustannuksellaan."

Liberaalipuolueessa yhdistyvät mielestäni erinomaisesti arvoliberaalius haluun leikata radikaalisti typeriä yritystukia. Nykyisessä tilanteessa, jossa jopa Kokoomus vaatii sähkötukia myös rikkaille suomalaisille, olisi erittäin hyödyllistä saada eduskuntaan vastavoimia tälle typeryydelle. Odotan mielenkiinnolla heidän tarkempia ehdotuksiaan valtion toiminnan leikkauskohteista. Kunhan puolue ei lähde leikkaamaan köyhimmiltä, niin he voisivat hyvinkin ansaita ääneni.

Konkretiaa Kokoomuksen vaihtoehtobudjetista

Kokoomus julkaisi 29.11.2022 vaihtoehtobudjettinsa vuodelle 2023. Lukaisin sen läpi ja poimin tähän joitakin mielenkiintoisimpia konkreettisia ehdotuksia. Kannattaa kuitenkin huomata, että erilaiset toiveet talouskasvun kiihdyttämisestä tai esimerkiksi työllisyysasteen nostamisesta eivät ole mitään konkreettisia toimenpiteitä. Ne ovat hienoja tavoitteita, joita luonnollisesti jokainen puolue haluaisi Suomelle.

Isoin teema Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on julkisen talouden velkaantumisen hidastaminen. Tämä tavoite on linjassa muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) näkemysten kanssa. Samoin valtiovarainministeriön virkamiesten 8.12.2022 julkaisema raportti suorastaan vaatii Suomen seuraavia hallituksia tekemään miljardien leikkauksia sekä veronkorotuksia. Muuten valtion velka kasvaa hallitsemattoman suureksi. Kokoomus esittääkin tämän mukaisesti, että velkaantumista on vähennettävä vähintään miljardilla joka vuosi kahden vaalikauden ajan.

Nostan hattua Kokoomukselle näinkin yksityiskohtaisen leikkauslistan tekemisestä. Osoittaa rohkeutta ja suoraselkäisyyttä tuoda julkisen arvostelun kohteeksi kipeää tekevät leikkaukset näin lähellä vaaleja ja tilanteessa, jossa Kokoomus paistattelee suosituimpana puolueena. Toivottavasti muutkin puolueet ottavat mallia tästä ja vaalikeskusteluissa päästään aidosti keskustelemaan konkreettisista ratkaisuista. 

Kokoomus on mielestäni leikkaamassa myös pääasiassa ihan oikeista asioista. Isoimmat leikkaukset he kohdistaisivat asumistukiin sekä yritystukiin. Sekä asumisen että yritysten tukia leikattaisiin molempia reilut 400 miljoonaa eli yhteensä tästä tulisi säästöä vuodessa 850 miljoonaa. Asumistukia on kuitenkin monenlaisia. Esimerkiksi VATTin tutkimukset ovat todenneet, että merkittävä osa Ara-asuntojen tuesta kohdistuu keski- ja suurituloisille. Siitä olisikin siis hyvä leikata merkittävästi pois, sillä valtion on tärkeämpi kohdistaa tukensa niille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat. Kokoomus kuitenkin leikkaisi myös kaikkein köyhimmiltä suorien asumistukien saajilta. 

Yritystukien leikkaaminen on mielestäni pelkästään positiivista. Olisi toki ollut vielä parempi, jos Kokoomus esittäisi vielä paljon suurempiakin leikkauksia yritystukiin, mutta nämä vajaan puolen miljardin säästöt ovat sentään hyvä alku. Eniten leikattaisiin yritystukia seuraavista:

Leikataan kivihiiltä korvaavien investointien energiatukea -60 milj.

Leikataan viihdemerenkulun miehistötukea (säilytetään rahtiliikenteen huoltovarmuusosuus) -77,2 milj.

Verojen kohdalla Kokoomuksen logiikka kuitenkin heittää häränpyllyä. Jos kerta isona tavoitteena on vähentää valtion velkaantumista, miten ihmeessä Kokoomus voi samalla ehdottaa merkittäviä veronalennuksia? Kokoomus kohdentaisi tasaisesti kaikille tuloluokille veronkevennyksiä miljardi euroa. Lisäksi Kokoomus ehdottaa kotitalousvähennyksen pysyvää vahvistamista sekä ikäihmisille parannettua kotitalousvähennystä. Vertailun vuoksi nämä veronkevennykset aiheuttavat isomman loven valtion budjettiin kuin mitä kaikille Kokoomuksen esittämillä asumis- ja yritystukien leikkauksilla säästettäisiin. Ymmärtäisin jos töihin kannustavuuden nimissä matalia palkkoja tienaavien ansiotuloveroja kevennettäisiin, mutta on täyttä typeryyttä leikata keski- ja suurituloisten veroja. Puhumattakaan eläkeläisten verotuksen leikkaamisesta, sillä hehän eivät töitä enää tee kuitenkaan.

Samalla tavalla valtion budjetin tasapainottamisen kannalta aivan väärään suuntaan veisi ehdotettu kotitalousvähennyksen nostaminen pysyvästi 3 500 euroon. Kotitalousvähennyksestä hyötyvät pääasiassa hyvätuloiset, joten tällä tavalla valtio vain tukisi varakkaita. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei lisää työpaikkoja palvelualoilla eikä myöskään merkittävästi vähennä veronkiertoa. Eli se on pääasiassa täysin hyödytöntä koko Suomen kannalta.

Kokoomus haluaa siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittäjyyden verotuksesta kohti kulutus- ja haittaveroja. Tämä tarkoittaa myös siirtymistä progressiivisesta verotuksesta kohti tasaverotusta. Uutena veron muotona Kokoomus ehdottaa terveysperustaista veroa. Tämä kulutusvero kohdennettaisiin sellaisiin tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Tämä on mielestäni hyvä idea ja olenkin aiemmin blogissani kannattanut tätä. Tällaisella epäterveellisten tuotteiden lisäverolla Kokoomus tavoittelee 300 miljoonan euron verokertymän kasvua.

Kokoomus esittää merkittäviä muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ensinnäkin he porrastaisivat työttömyysturvaa siten, että ansiosidonnainen työttömyysturva olisi työttömyyden alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Lisäksi Kokoomuksen mielestä työttömyysturvan kestoa tulee rajata 200 päivään. Nämäkin ovat mielestäni fiksuja ehdotuksia, sillä nykyinen 400 päivää ansiosidonnaista on aivan tarpeettoman pitkä aika. Jos aihe kiinnostaa enemmän, olen kirjoittanut ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta aiemmin näin.

Ansiosidonnaisen lyhentämisen ja porrastamisen lisäksi Kokoomus laajentaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille, jotka täyttävät sen ehdot. Tämä kasvattaisi työttömyysturvamenoja 195 miljoonaa euroa, mutta olisi ehdottomasti reilua ja oikein. Nykyjärjestelmä, jossa kaikki maksavat ansiosidonnaisesta, mutta vain työttömyyskassan jäsenet saavat sitä, on kieltämättä epäoikeudenmukainen.

Vaihtoehtobudjetissa on paljon muitakin mielenkiintoisia ehdotuksia, joita luettelen alla:

• Kokoomus vapauttaisi viinien myynnin ruokakauppoihin ja kioskeille. Samalla viinin vahvuisten alkoholijuomien verotusta kiristettäisiin niin, että valtion verotulot samalla kasvaisivat 200 miljoonalla eurolla. Hyvä!

• Jokaiselle vastasyntyneelle avattaisiin osakesäästötili, jonne valtio tekee 500 euron talletuksen. Huono idea. Kannatan osakesäästämisen laajentamisesta noin yleisesti, mutta mielestäni valtion ei ole syytä tuhlata yhteisiä rahoja keskituloisten ja rikkaiden lasten säästöjen tukemiseen. Meillä ei ole varaa tuollaiseen. 

• Perhevapaajärjestelmää on kehitettävä siten, että tavoitteet tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä parantavasta uudistuksesta aidosti toteutuvat. Hyvä!

• Suomalaisesta korkeakoulusta valmistuvalle ulkomaan kansalaiselle on myönnettävä automaattinen oleskelulupa. Todella hyvä! Nyt on aivan järjetöntä, että Suomi kouluttaa yhteisillä verorahoilla ulkomaisia, mutta sitten potkii nämä pois Suomesta valmistumisen jälkeen. Meidän tulee tehdä paljon enemmän, jotta osaavat ja koulutetut ihmiset jäävät Suomeen työskentelemään.

• EU:n päästökauppamekanismia vahvistetaan ja laajennetaan. Hyvä! Päästökaupan on todettu olevan kustannustehokkain tapa hillitä kasvihuonekaasuja.

• Miljardi vauhdittamaan asuntotuotantoa edistäviä liikennehankkeita. Esimerkiksi Espoon kaupunkirata, Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen (2. vaihe), Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen ja Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu. Pääomitetaan raidehankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten perustettuja hankeyhtiöitä kahdella miljardilla eurolla.

• Tämä on hankalampi arvioida. Toisaalta valtion kannattaa mielestäni tukea yhteistä infraa ja erityisesti raideliikennettä. Sillä tätä eivät markkinat ikinä hoida. Mutta tässä tilanteessa, jossa pitäisi epätoivoisesti etsiä säästöjä valtion menoihin ja toisaalta yritetään hillitä inflaatiota, ei näin isoja lisäinvestointeja ehkä kannata tehdä.

• Kokoomus esittää ammattiliikenteelle kevyemmin verotettua dieselpolttoainetta, eli ns. ammattidieseliä. Typerä idea! Tämä olisi vain jälleen yksi uusi tehoton yritystuki, josta ei sitten ikinä päästäisi eroon. Ylipäätään fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen on typerää.

• Asetetaan sähkölle EU-laajuinen kattohinta. Idioottimainen ajatus, enkä ymmärrä, miten ihmeessä markkinataloutta kannattava puolue kehtaa edes esittää tällaista. Jos ja kun sähköstä on pulaa, niin tällainen kattohinta vain johtaisi sähkökatkoihin.

• Pääomitetaan korkeakouluja 1 000 miljoonalla eurolla vahvistaen niiden autonomiaa ja omaa rahoitusasemaa. Hyvä idea! Yhteisen infran lisäksi tutkimuksen ja koulutuksen tukeminen ovat järkeviä investointeja tulevaisuuteen.

• Luovutaan Veikkauksen monopolista ja siirrytään uuteen rahapelien lisenssijärjestelmään. Hyvä idea!

• Turvataan maanpuolustuksen määrärahat Naton tavoitteen mukaisesti vähintään 2%:n tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hyvä! Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa meidän on valitettavasti pakko pitää yllä uskottavaa maanpuolustuskykyä. 

Kannabis lailliseksi

Kannabiksen laillistaminen näyttää saavan paljon puolestapuhujia. Sitä tukeva kansalaisaloite on kerännyt jo yli 21 000 kannatusilmoitusta. Saksa on laillistamassa kannabiksen viihdekäytön. Sveitsissä aloitettiin syksyllä kokeilu kannabiksen laillistamisesta. Ja Yhdysvalloissa yhä useampi osavaltio on tehnyt kannabiksen myymisestä täysin kunniallista ja laillista liiketoimintaa.

Kannabiksen laillistamisen terveysvaikutukset

Yksi syy vastustaa kannabiksen laillistamista ovat sen aiheuttamat terveyshaitat. Kannabis ei ole myrkyllistä suurinakaan annoksina. Kannabismyrkytykseen ei tiettävästi kukaan ole koskaan kuollut. Kannabis ei myöskään ole erityisen voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava. Esimerkiksi kuningas alkoholi aiheuttaa paljon herkemmin riippuvuutta.

Huumausaineen käytöllä on kuitenkin myös selviä terveydelle haitallisia vaikutuksia. Kannabista nauttinut henkilö on suuremmassa vaarassa joutua erilaisiin onnettomuuksiin, samaan tapaan kuin alkoholista juopuneet henkilöt. Lisäksi kannabiksen pitkäaikaisen käytön ja erilaisten mielenterveysongelmien välillä on selvä korrelaatio. Jos kannabista käyttää useita kertoja viikossa useiden vuosien ajan, sen on osoitettu heikentävän muistia ja ajattelua. Mutta tässäkin on hyvä verrata näitä vaikutuksia alkoholin käyttöön. Jos joku juo ankarasti useita kertoja viikossa useiden vuosien ajan, ovat alkoholin vaikutukset aivoihin paljon tuhoisammat. 

Useat tutkimukset ovat todenneet, että useimmille aikuisille kohtuullinen kannabiksen käyttö ei aiheuta terveysongelmia. Ei se toisaalta ole myöskään yleisesti terveyttä edistävä ainesosa, kuten jotkut marihuanan puolustajat väittävät. Se saattaa auttaa tiettyihin vaivoihin kuten epilepsiaan, mutta normaaleille terveille aikuisille ei siitä ole viihdearvoa suurempaa hyötyä.

Marihuanaa käytetään jo nyt laajasti Suomessa. Päihdetutkimuksen mukaan:

• noin 800 000 suomalaista on kokeillut kannabista.
• vuoden aikana kannabista käyttää noin 280 000 ja kuukauden aikana noin 100 000 suomalaista. 
• päivittäiskäyttäjiä on noin 10 000. 

Jos kannabis laillistettaisiin, lisäisi se todennäköisesti ainakin jossain määrin marihuanan käyttöä. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö on kasvanut noin 20% niissä osavaltioissa, joissa kannabis on laillistettu. Alla oleva kuvaaja näyttää, miten marihuanan käyttö on kehittynyt suhteessa siihen vuoteen, milloin se laillistettiin kyseisessä osavaltiossa.

Taloudelliset vaikutukset

Kaikkein merkittävin seuraus kannabiksen laillistamisesta Yhdysvaltojen tietyissä osavaltioissa on ollut sen vaikutus osavaltioiden verotuloihin. Ne ovat saaneet laillisen kannabiksen myynnistä merkittävän lisätulonlähteen. Esimerkiksi Colorado kerää noin 20 miljoonaa dollaria verotuloja kuukaudessa viihdekäyttöön tarkoitetusta kannabiksesta. Tämä tekee vuodessa noin 240 miljoonaa dollaria ja vastaa reilua puolta prosenttia koko osavaltion budjetista. 

Vaikutukset rikollisuuteen

Yhdysvalloista saatu data on osoittanut melko vakuuttavasti, että laillinen kannabis on syrjäyttänyt rikollisten pyörittämän kannabisbisneksen lähes kokonaan niissä osavaltioissa, joissa marihuana on laillistettu. Ei ole myöskään mitään näyttöä tukemaan vanhaa porttiteoriaa, ainakin laillisen kannabiksen kohdalla. Muiden huumeiden kuten kokaiinin käyttö ei näytä kasvaneen lainkaan marihuanan laillistamisen seurauksena. Yleensäkään muiden rikosten määrä ei näytä muuttuneen lainkaan kannabiksen laillistamisen seurauksena.

Tällä hetkellä poliisien resursseja tuhraantuu kannabiksen vastaiseen toimintaan. Lisäksi kannabis-viljelmiin voi törmätä mitä oudoimmissa paikoissa, kun sitä yritetään tehdä piilossa virkavallalta. 

Yhteenveto

En suosittele marihuanan käyttöä. Fakta kuitenkin on, että useat suomalaiset käyttävät jo tällä hetkellä kannabista siitä huolimatta, että se on laitonta. Olisin mielestäni paljon parempi, että kannabiskauppaa hoidettaisiin valvotusti ja laillisesti sen sijaan, että nyt siitä hyötyvät rikolliset. Kannatankin kannabiksen viihdekäytön laillistamista. Sen myyntiin tulee kuitenkin laittaa riittävän korkea haittavero, jotta valtiolle saadaan riittävästi verotuloja ja hinta pysyy sen verran korkeana, jotta käyttö pysyy vain satunnaisena.

Lisätietoja aiheesta

https://www.cato.org/policy-analysis/effect-state-marijuana-legalizations-2021-update

   

Pitäisikö rajusti kohonneita polttoainehintoja jotenkin kompensoida autoilijoille?

Liikennepolttoaineiden hinnat ovat kohonneet rajusti vuodesta 2021 lähtien. Bensiinin hinta on jo reippaasti yli 2 € per litra. Alla oleva kuvaaja näyttää dieselin ja bensiinin hinnat euroina per litra. 

Kallis liikennepolttoaine on myrkkyä taloudelle ja sattuu erityisesti niihin kuluttajiin sekä yrityksiin, jotka ajavat paljon. Tämän takia useat tahot ovat vaatineet, että hallitus alentaisi liikennepolttoaineiden hintoja tai kompensoisi jotenkin korkeita hintoja. Esimerkiksi vuonna 2021 kirjattu kansalaisaloite polttoaineveron alentamisesta  keräsi yli 100 000 kannatusilmoitusta. Tuo kansalaisaloite vaatii polttoaineiden valmisteveron laskemista vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla. Pitäisikö siis päättäjien kuunnella kansan ääntä ja laskea polttoaineveroa tai muuten tukea liikennepolttoaineiden ostamista?

Kuten kirjoitin jo aiemmin, ainoa tehokas tapa vähentää Venäjän sotatoimien rahoitusta on vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Sillä mitä enemmän käytämme öljyä, sitä korkeampana öljyn maailmanmarkkinahinta pysyy ja sitä enemmän rahaa virtaa Venäjän sotakassaan. Sillä ei ole niinkään väliä, mistä maasta meillä käytettävä öljy tulee. Korkeat polttoaineen hinnat puolestaan toimivat tehokkaana kannustimena vähentää ajamista ja siten öljyn kulutusta. Eli Ukrainan sodan kannalta olisi toivottavaa, että autolla ajaminen lakkaisi länsimaissa kokonaan. Tämä tarkoittaisi suurta tuhoa taloudelliselle toimeliaisuudelle, joten niin pitkälle ei voida mennä.

Ukrainan sodan lopettamisen kannalta kaikkein pahinta olisi kuitenkin tukea autoilijoille kalliin polttoaineen ostamista. Eli jos esimerkiksi hallitus lähtisi tukemaan jokaisen bensiinilitran ostamista vaikkapa eurolla per litra. Tällöin öljyn hinta pysyisi korkeana, mutta bensiinin kulutuskaan ei laskisi. Eli en missään nimessä kannata polttoaineveron laskemista tai liikennepolttoaineiden ostamisen muutakaan tukemista.

Sen sijaan hallitus voisi tukea yleistä taloudellista toimeliaisuutta alentamalla muita veroja. Tyypillinen autoilija Suomessa ajaa kuukaudessa noin 1250 km. Ja tyypillinen suomalainen auto kuluttaa bensiiniä 6,9 litraa sadalla kilometrillä. Bensaa menee kuukaudessa siis noin 86 litraa. Eli tyypillinen suomalainen autoilija joutuu maksamaan bensiinistä 2,5 €/litra hinnalla kuukaudessa 215 euroa. 

Kaikkein järkevintä olisi laskea ansiotuloveroja niin, että keskimääräiselle palkansaajalle ansioverojen lasku toisi kuukaudessa säästöä noin 100 euroa. Tämä 100 euroa vastaa tyypillistä kuukauden bensalaskun kallistumista vuoden 2021 alun tilanteesta. Suomalaisen palkansaajan mediaaniansio oli 3 228 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Jos ansiotuloveroa laskettaisiin keskituloisten osalta reilut 3 prosenttia nykyisestä, niin tällä tyypillinen suomalainen palkansaaja saisi 100 euron alennuksen kuukausittaisiin veroihinsa.

Tällä tavalla saataisiin pidettyä kuluttajien ostovoima samalla tasolla, millä se oli kun bensiini maksoi noin 1,2 € per litra. Mutta näin ei haitallisesti kannustettaisi ihmisiä ajamaan autolla. Eli kaikkein isoimman säästön talouteensa saisivat ne, jotka onnistuisivat vähentämään autoiluaan. Jokainen säästäisi sitä enemmän, mitä vähemmän bensiiniä ostaisi. Mutta kuitenkin jos on pakko ajaa samaan malliin kuin ennen, niin silti kuukaudessa jäisi yhtä paljon rahaa käteen kuin ennenkin, sillä ansiotuloverojen lasku kompensoisi kalliin bensan hinnan. 

Terveysvero hillitsemään epäterveellisten ruokien ja juomien käyttöä

Ihmiskunta lihoo kovaa tahtia. Alla oleva kuvaaja näyttää niiden ihmisten osuuden, joiden painoindeksi on yli 30. Tämä on raja merkittävälle lihavuudelle.

Lihominen johtuu erityisesti ruokavaliosta. Entistä useammat nauttivat entistä enemmän elintarvikkeita, joissa on paljon sokeria, suolaa ja/tai rasvaa. 

SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry esittää terveysperusteista veroa, joka kohdistuisi laaja-alaisesti suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan. Lähes kaikki tuotteet sisältävät joko sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Siksi SOSTEn terveysveromallissa veron piiriin kuuluvat käytännössä kaikki tuotteet. Kaikista elintarvikkeista ei kuitenkaan makseta veroa, vaan verovelvollisuus riippuu tuotteen ravintoainepitoisuuksista. Kasvikset, hedelmät ja vihannekset ovat verottomia niiden edistäessä veron kansanterveydellisiä tavoitteita.

Tällä hetkellä suomalaiset saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa. Tällä on puolestaan vaikutuksia kansanterveyteen ja sairauksien hoidon kautta myös kansantalouteen.

Mikäli tuoteryhmässään epäterveellinen tuote maksaisi terveellisempää tuotetta enemmän, on kuluttajalla selkeä kannustin valita ruokakoriin terveellisempi vaihtoehto. Esimerkiksi tupakan ja alkoholin suhteen tiedetään, että hintaohjauksella on selkeä vaikutus ostopäätökseen.

Hallitus valmistelee terveysveron käyttöönottoa

Syksyn budjettiriihessä hallitus päätti ensivaiheessa muokata virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseksi ja valmistella sitten terveysveron laajentamista limpparisokerista muihin tuoteryhmiin. Tällä hetkellä virvoitusjuomaverossa on vain kaksi veroluokkaa sokeripitoisuuden mukaan. Sokeripitoisten vero on korkeampi kuin sokerittomien, mutta toisaalta sokeria sisältävien juomien välillä ei ole eroa sen suhteen, miten valtavasti tai vähän sokeria ne sisältävät. Ensimmäinen askel terveysverojen käyttöönotossa olisi muuttaa tätä niin, että mitä enemmän sokeria virvoitusjuoma sisältää, sitä korkeampi vero siitä pitäisi maksaa.

Kokemuksia ulkomailta vastaavista terveysveroista

Unkarissa verotetaan laajasti epäterveellisiä elintarvikkeita. WHO selvitti laajassa tutkimuksessa Unkarissa toteutetun epäterveellisten elintarvikkeiden verotuksen vaikutuksia. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %, ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että terveysveron on syytä nostaa epäterveellisen ruoan hintaa merkittävästi, mieluusti yli 25%, jotta toivottu vaikutus eli siirtyminen terveellisempään ruokaan syntyisi.

Isossa-Britannissa korkean sokeripitoisuuden virvoitusjuomista peritään terveysveroa. Siellä kokonaisuudessaan virvoitusjuomien kulutus ei vähentynyt, mutta ihmiset siirtyivät juomaan vähemmän sokeria sisältäviä juomia. Ostettujen virvoitusjuomien sisältämän sokerin määrä laski 10%. Eli terveysvero ohjasi ihmisiä ostamaan vähemmän haitallisia virvoitusjuomia ilman, että virvoitusjuomateollisuus olisi kokonaisuutena kärsinyt verosta.

Kalifornian Berkeley-nimisessä kaupungissa otettiin vuonna 2015 käyttöön sokeripitoisten juomien vero. Vuoden aikana verotettujen sokeripitoisten juomien kulutus laski Berkeleyssä 21%. Samaan aikaan vastaavien juomien kulutus kasvoi 4% niissä verrokki-kaupungeissa, joissa ei ollut vastaavanlaista veroa.

Yhteenvetoa ja pohdintaa

Hallitus on siis vielä varsin kaukana SOSTEn ajamasta laajasta kaikkia elintarvikkeita koskevasta terveysverosta. Tähän suuntaan olisi kuitenkin järkevää siirtyä, sillä epäterveelliset ruokailu- ja juomistavat tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Esimerkiksi Suomessa diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista vuonna 2011. Ja diabetes on vain yksi niistä sairauksista, joille epäterveellinen ruokavalio altistaa.