Katsaus Ison-Britannian koronatilanteeseen kolme kuukautta "Vapauden päivän" jälkeen

Kirjoitin elokuussa siitä, miten meidän tulisi oppia elämään koronaviruksen kanssa.  Tuolloin tarkastelin Ison-Britannian päätöstä luopua kaikista koronarajoituksista hyvänä oppina sille, mitä voisi seurata paluusta normaaliin elämään. Nyt on kulunut reilut kolme kuukautta tuosta "Vapauden päivästä" ja kesälomat ovat jo kaukainen muisto, joten nyt voidaan vetää vähän pidemmän tähtäimen johtopäätöksiä. 

Tarkastellaan ensin, miten täysin rokotettujen osuus koko väestöstä on kehittynyt kolmessa kuukaudessa. "Vapauden päivän" koittaessa vain 54% kaikista briteistä oli saanut täyden rokotussarjan. Reilussa kolmessa kuukaudessa tämä osuus on kasvanut niin, että nyt 68% väestöstä on täysin rokotettuja. Alla siis Ison-Britannian täysin rokotettujen osuus 19.7 ja 22.10. 

Suomessa suurimmasta osasta rajoituksista luovuttiin lokakuun alussa. Tuolloin meillä 63% koko väestöstä oli täysin rokotettuja. Britteihin vertailu johtaa kahteen huomioon:

1. Meillä täysin rokotettujen osuus oli lähes 10%-yksikköä parempi kuin briteissä siinä vaiheessa, kun rajoituksista luovuttiin.
2. Vaikuttaa äärimmäisen hankalalta saavuttaa 80% rokotuskattavuus koko väestöstä. Britit olivat eurooppalaisten kärkimaita rokotusten etenemisessä, eikä siellä olla vieläkään päästy edes 70% rokotuskattavuuteen.

Miten sitten sairaalahoidon tarve ja covidista aiheutuneet kuolemat ovat kehittyneet briteissä? Koronan takia sairaalassa olevien määrä on pysynyt viimeiset kolme kuukautta 6000 ja 8000 potilaan välillä. Potilaiden määrä kasvoi selvästi verrattuna siihen aikaan, kun koronarajoitukset olivat voimassa. Mutta rajoitusten purkamisen jälkeen tilanne ei kuitenkaan ole karannut käsistä. 

Alla oleva kuvaaja näyttää päivittäin sairaalassa koronan takia olevien määrän. Kuvaaja alkaa toukokuun alusta. Siinä näkyy selvä nousu heinäkuun aikana, mutta sitten nousu laantuu.

Koronasta johtuvat kuolemantapaukset ovat myös pysyneet melko pitkälti samalla tasolla viimeiset kolme kuukautta UK:ssa. Elokuun alussa keskimäärin 85 ihmistä kuoli koronaan päivittäin. Korkeimmillaan kuolleisuus oli syyskuun puolivälissä, jolloin kuoli keskimäärin 145 ihmistä päivässä. Ja nyt tämä luku on 130 kuolemaa per päivä.

Meillä koronakuolleisuus viimeisten kolmen kuukauden aikana on kehittynyt seuraavasti:

Elokuussa Suomessa kuoli keskimäärin 2 ihmistä päivässä koronaan. Rajoituksista luopumisen jälkeen kuolleisuus on meillä noussut keskimäärin reiluun kolmeen ihmiseen päivässä. Verrataanpa tätä influenssan aiheuttamaan kuolleisuuteen. Influenssa aiheutti Tilastokeskuksen peruskuolemansyytilaston mukaan vuonna 2018 yhteensä 436 kuolemaa. Eli vuonna 2018 kuoli keskimäärin 1.2 ihmistä päivässä influenssaan. Nyt rokotusten jälkeen koronakuolleisuus on siis vajaat kolme kertaa tuo.

Tuotantotalouden professori Paul Lillrank on laskenut, että koronapotilaan laatupainotettu elinvuosi on maksanut yli kaksi miljoonaa euroa eli lähes 50 kertaa enemmän kuin normaalisti kohtuullisena pidetty hinta. Laskelma perustuu Lillrankin arvioihin sulkutoimien haitoista euroissa, säästyneistä ihmishengistä, elinvuosista ja niiden elämänlaadusta.

Tärkeimmät johtopäätökset näistä vertailuista ovat:

• Vaikka yhteiskunta on täysin vapaa rajoituksista, pysyvät sairaalahoidon tarve sekä kuolleisuus kohtuullisissa rajoissa, JOS rokotuskattavuus on yli 60%.
• Suomessa ei suinkaan luovuttu koronarajoituksista liian aikaisin, vaan niin olisi itseasiassa voitu tehdä jo vähän aiemminkin.
• Brittien esimerkin valossa ei näytä siltä, että laajoihin koronarajoituksiin olisi tarvetta palata. Sen sijaan tehokkainta olisi kannustaa ihmisiä ottamaan rokotuksia esimerkiksi niin, että koronapassin käyttöä laajennettaisiin.