Amerikkalaiset rientävät jälleen hätiin

 Amerikkalaiset ovat jälleen kerran pelastaneet meidät eurooppalaiset suuren hädän hetkellä.

Kuten kirjoitin aiemmin, Ukrainan puolustus on ollut suurissa vaikeuksissa. Ukrainan armeijalta olivat aseet ja ammukset pahasti loppumassa. Ja jos Ukrainan sotilaskyky romahtaisi, johtaisi se meidän muiden eurooppalaisten joutumiseen Putinin ja Venäjän tähtäimeen. Onneksi kuitenkin amerikkalaiset riensivät viime hetkellä hätiin.

Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi vihdoin ja viimein Ukrainan noin 60 miljardin dollarin tukipaketin. Ammuksia ja muuta materiaalia alkaa virrata Ukrainaan jo aivan lähiviikkoina. Tämän aivan valtavan tärkeän päätöksen seurauksena vältetään katastrofi sotarintamalla ja estetään Venäjän voittokulku. Meidän eurooppalaisten on syytä jälleen olla kiitollisia Yhdysvalloille, sillä amerikkalaiset ovat jälleen kerran pelastaneet meidät.

Eurooppa ei kuitenkaan voi tuudittautua siihen, että nyt homma on hoidossa. Yhdysvaltojen aseapu on erittäin tärkeä, mutta se yksinään ei suinkaan riitä Ukrainan voittoon. Aseavun ansiosta Ukraina saa lisäaikaa ja se pystyy pysäyttämään ainakin hetkellisesti Venäjän sotavoimien etenemisen. Eurooppalaisten täytyy kuitenkin ryhdistäytyä ja lisätä apua Ukrainalle. Ilman lisätoimia amerikkalaisten pelastusyritys vain lykkää tappiota. Meidän täytyy varautua siihen, että uusien aseapupakettien hyväksyminen Yhdysvalloissa muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi. Jos Trump voittaa marraskuussa presidentinvaalit, voi se hyvinkin tarkoittaa USA:n aseavun loppumista kokonaan.

Seuraava kuvaaja näyttää, mistä Ukraina on saanut absoluuttisesti eniten apua. Yhdysvallat ovat antaneet selvästi eniten apua. Erityisesti sotilaallisessa avussa USA on aivan omassa luokassaan. Ja tämä kuvaaja sisältää vain ennen helmikuuta 2024 annetut apupaketit, eli viimeisin 60 miljardin aseapu puuttuu tästä vielä.

Meidän suomalaisten ei onneksi tarvitse häpeillä antamamme avun määrää suhteessa taloutemme kokoon. Kun katsotaan annetun avun määrää suhteessa maan bruttokansantuotteeseen, Suomi komeilee kymmenen kärjessä.

Sen sijaan Euroopan suuret valtiot eivät ole tehneet velvollisuuttaan. Saksa on antanut apua vain 0,5% BKT:stä ja Ranska vain vaivaiset 0,3%. Isona Ukrainan tukijana esiintyvä Iso-Britanniakin on antanut apua vain 0,3% bruttokansantuotteestaan. Jos nämä kolme isoa eurooppalaista valtiota nostaisivat tukensa samalle tasolle Suomen kanssa, Ukrainalla olisi valtavan paljon paremmat mahdollisuudet voittaa Venäjä ja samalla pelastaa koko Eurooppa.

 

Kehysriihen ruotimista

Alkuun täytyy kehua Orpon hallitusta siitä, että se onnistui kehysriihen tavoitteessaan. Tehdyillä päätöksillä pitäisi kohentaa julkista taloutta yhteensä kolmella miljardilla eurolla per vuosi. Ja tämä on erinomaista. Kehysriihen tulosten ansiosta vältämme EU:n alijäämämenettelyn. Mutta vielä sitä paljon tärkeämpää on, että markkinoilla säilyy usko Suomen taloudenpitoon. Ilman tällaista markkinoiden luottamusta, meidän olisi paljon kalliimpaa hoitaa velkojamme, sillä joutuisimme maksamaan korkeampia korkoja. 

Kaikkein merkittävin riihen päätös oli nostaa arvonlisäveroa. Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1,5 prosenttiyksikköä niin, että jatkossa se on 24%:n sijasta 25,5%. Pelkästään tällä päätöksellä julkinen talous kohenee miljardilla eli alvin nostolla saavutettiin kolmasosa tavoitteesta. 

Kannattaa kuitenkin myös pohtia, mitkä kaikki jätettiin säästöjen ulkopuolelle. Räikein virhe on se, ettei yritystuista leikattu vieläkään. Ja tämä on aivan käsittämätöntä tilanteessa, jossa hallitus vakuuttaa kaikkien joutuvan osallistumaan säästötalkoisiin ja korostaa leikkausten välttämättömyyttä. Onko meillä muka todella tällaisessa talousahdingossa varaa tukea ruotsinristeilyä kymmenillä miljoonilla vuodessa? Alla oleva kuva näyttää suurimmat yritystukien saajat:

Pelkästään suoriin yritystukiin käytetään julkisia varoja vuosittain noin parin miljardin verran. Ja vielä enemmän rahaa tuhlataan erilaisiin yritysten verotukiin. Niiden takia menetetään useita miljardeja vuodessa. 

Suurin osa yritystuista on täysin hyödytöntä julkisten varojen tuhlausta ja monet tuista jopa aiheuttavat aktiivisesti haittaa taloudelle, sillä ne estävät tarpeellista talouden uudistumista. Myös Lukuisat talousasiantuntijat sekä valtiovarainministeriö ovat arvioineet, että yritystukia tulisi karsia erityisesti säilyttävien yritystukien osalta. Esimerkkinä säilyttävistä yritystuista oli muun muassa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki. Myös kauppa-alusten tukeen ministeriö ehdotti säästökeinoja. Silti mitään ei tehty näiden tukien leikkaamiseksi.

Kehysriihen päätösten jälkeen Orpon hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla julkisen talouden pitäisi kohentua yhteensä 9 miljardilla eurolla vuodessa. Ja nämä ovat olleet kovia päätöksiä, jotka sattuvat erityisesti moneen pienituloiseen. Lisäksi tiedetään varmasti, että arvonlisäveron nosto tulee näivettämään talouskasvua entisestään, sillä se on suoraan pois kotimaisesta kulutuksesta. Tämän takia tuntuukin järjettömältä, että näiden kipeiden leikkausten sijasta ei tohdittu leikata lainkaan yritystuista.

Eläkkeisiinkin kohdistettiin pienet säästötoimenpiteet siten, että yli 1 900 €/kk eläkettä nauttivien verotus kiristyy hiukan. Tällä tavalla saadaan noin 200 miljoonan euron säästöt. Tämä on oikeansuuntainen, mutta riittämätön toimenpide. Hyvätuloisia eläkeläisiä voitaisiin verottaa paljon enemmänkin. Veronmaksajien keskusliiton laskelman mukaan 2 000 euron keskieläkettä saavan verotus kiristyy 18 euroa vuodessa eli vaivaiset 1,5€ per kk. Tämähän on aivan mitätön leikkaus, jos sitä vertaa vaikkapa asumistukeen tehtäviin leikkauksiin. Esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajan menot kasvavat yli 150€ kuukaudessa asumistuen heikennysten takia. Asumistuen leikkaus sattuu siis noin 100 kertaa kovemmin pienituloiseen työssäkävijään kuin mitä eläkeläinen menettää verojen korotuksesta.

 

Eurooppa vapisee Venäjän sotilasmahdin edessä

“Another fact that allowed Fascism to gain power over men was their blindness. A man cannot believe that he is about to be destroyed. The optimism of people standing on the edge of the grave is astounding.”― Vasily Grossman, Life and Fate

Kirjoitin syksyllä 2022 täynnä toivoa, että Venäjä on häviämässä sodan Ukrainalle. Tuolloin oli kulunut reilut puoli vuotta Venäjän suurhyökkäyksen aloituksesta. Ukraina oli onnistunut torjumaan hyökkäyksen ensimmäisen vaiheen paljon paremmin kuin monet uskalsivat toivoakaan. Ukrainan pellot olivat täynnä venäläisten sotilaiden ruumiita ja tuhoutuneita tankkeja. Näytti siltä, ettei Venäjä pystyisi jatkamaan sotaa enää kauaa. Valitettavasti olin pahasti väärässä. Tästä on nyt kulunut kohta kaksi vuotta.

Trump ja tämän kätyrit Yhdysvaltojen kongressissa ovat onnistuneet estämään amerikkalaisten lisätuen Ukrainalle. Eurooppa vitkuttelee eikä pysty antamaan riittävästi aseapua, jotta se paikkaisi amerikkalaisen tuen loppumisen aiheuttaman valtavan aukon. Urhoollisilta puolustajilta ovat ammukset lopussa. Venäjä onkin saavuttanut jo pieniä voittoja taistelukentillä ja suunta näyttää huolestuttavalta.

Eurooppalaisten aika uhkaa loppua. Jos Ukrainan puolustus murtuu, me muut eurooppalaiset olemme valtavassa vaarassa. Pahimmassa tilanteessa vuosi 2025 tulee olemaan tappava. Tällöin Trump olisi Yhdysvaltojen presidentti ja kamalimmassa skenaariossa hän toteaa, että Natolla ei enää ole mitään merkitystä. Jos Trump toteaa, ettei hän lähetä amerikkalaisia sotilaita kuolemaan eurooppalaisten puolesta, vaikka Venäjä hyökkäisi Nato-maan kimppuun, olisi se Naton loppu. Tällöin Venäjällä olisi vapaat kädet lähteä valloittamaan Eurooppaa.

Valitettavasti suurin osa Euroopan valtioista on tehnyt katastrofaalisen huonoja päätöksiä puolustuksensa suhteen viimeiset 20 - 30 vuotta. Juuri yhdelläkään isolla eurooppalaisella valtiolla ei ole riittävän suurta armeijaa, josta olisi vastusta Venäjälle. Esimerkiksi yhdellä Euroopan sotilaallisesti vahvimmalla maalla eli Isolla-Britannialla on vain säälittävät 75 000 sotilasta. Ranskalla on hiukan isompi armeija, joka koostuu 120 000 sotilaasta. Mutta nämä ovat säälittävän pieniä lukuja, jos maat joutuisivat laajamittaiseen sotaan. Esimerkiksi Venäjältä on kuollut tai haavoittunut Ukrainan sodassa lähes puoli miljoonaa sotilasta. Tuon kaltaisessa teurastuksessa esimerkiksi brittien joukot olisivat loppuneet jo kuuden kuukauden aikana.

International Institute for Strategic Studies on arvioinut, että Euroopalla kestäisi lähes kokonaisen vuosikymmenen rakentaa omat puolustuksensa riittävän vahvoiksi, jotta se voisi pärjätä Venäjän sotilaalliselle uhalle. Jos siis Ukraina kaatuu ja USA hylkää Euroopan, me olemme todella pahassa pulassa. Nyt pitäisi viimeistään kaikkien hälytyskellojen soida ja Ukrainalle antaa paljon, paljon enemmän aseapua.

Erityisesti saksalaisten pitäisi ryhdistäytyä. Nyt Olaf Sholz tuntuu jokaisen mahdollisen aseapupaketin kohdalla puntaroivan pelokkaana, että mitäköhän Putin ajattelee, jos annamme tämän tai tuon asejärjestelmän Ukrainalle. Sen sijaan hänen pitäisi pelätä sitä, mitä karmeuksia saattaa tapahtua, jos emme anna enemmän aseita. Isojen eurooppalaisten maiden johtajista Macron tuntuu viime kuukausia tajunneen parhaiten, miten ison uhan edessä koko Eurooppa on. Hän on aivan oikeassa todetessaan, että meidän ei pidä sulkea mitään puolustusmahdollisuuksia pois. Eli on vain järkevää pitää pöydällä myös mahdollisuus lähettää Nato-maiden joukkoja Ukrainaan, jos sotatilanne sitä vaatii.