Vasemmistoliitto on esittänyt lakiin pohjautuvaa minimipalkkaa, joka olisi suuruudeltaan 10 euroa per tunti. Tämä tarkoittaisi sitä, että laki estäisi maksamasta mistään työstä tätä pienempää palkkaa, vaikka työntekijöiden ja työantajien keskinäiset sopimukset sen sallisivatkin. Taustalla tässä on huoli siitä, että ihmiset eivät tule toimeen palkallaan, jos palkka jää liian pieneksi. Tietenkin olisi hienoa, jos kaikille olisi tarjolla hyväpalkkaisia töitä. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan tällä hetkellä työttömiä on noin 200 000.
Näistä noin 200 000 työttömästä luultavasti iso osa etsii aktiivisesti töitä. Ja näistä aktiivisista töiden hakijoista varmasti merkittävä osa olisi halukkaita paremman työn puutteessa tekemään myös matalapalkkaista työtä. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 130 000, mikä kielii siitä, että töitä on vaikea löytää. Meillä on siis tilanne, jossa töitä ei tunnu riittävän kaikille eli kaikelle tarjolla olevalle työvoimalle ei riitä kysyntää.
Työvoiman kysyntä pohjautuu siihen, että yritykset, virastot, yksittäiset ihmiset tai ylipäätään työn tarjoajat haluavat saada jotakin tehdyksi. Esimerkiksi kesällä jäätelökioskia pyörittävä yrittäjä haluaa saada myytyä asiakkailleen jäätelöä ja sitä varten hän tarvitsee jonkun työskentelemään jäätelökioskillaan. Entä mikä määrää sen, millaista palkkaa jäätelökioskia pyörittävä yrittäjä voi maksaa työntekijälleen? Tämän määrää työntekijän tekemän työn arvo yrittäjälle.
Oletetaan, että tyypillisen työtunnin aikana jäätelökioskin työntekijä pyöräyttää ja myy keskimäärin 10 jäätelötötteröä. Yhden jäätelötötterön hinta on 3,5 euroa, josta raaka-aineiden (jäätelön ja vohvelin sekä asiakkaille annettavan servetin) kustannus jäätelökioskille on 1 euro. Oletetaan lisäksi yksinkertaisuuden vuoksi, että kioskin vuokraan, sähköihin ja muihin kiinteisiin menoihin menevät kustannukset ovat suuruudeltaan 5 000 euroa per kuukausi. Potentiaalista jäätelöiden myyntiaikaa on kesällä 12 tuntia per vuorokausi.
Jos jäätelökioskia pyörittäisi 3 kuukauden ajan 12 tuntia vuorokaudessa, niin tulot ja menot ILMAN palkkoja olisivat:
Myytyjä jäätelöitä: 3 x 30 x 12 x 10 kpl = 10 800 kpl
Tulot myydyistä jäätelöistä kun raaka-aineiden kustannukset vähennetty: 2,5 € x 10 800 = 27 000 €
Kiinteät kustannukset 3 kuukauden osalta: 3 x 5 000 € = 15 000 €
Voitto ILMAN palkkoja olisi 27 000 € - 15 000 € = 12 000 €
Tehtyjä työtunteja tässä esimerkissä on yhteensä 3 x 30 x 12 h = 1 080 h.
Jotta jäätelökioskia pyörittävä yrittäjä ei tekisi tappiota, hän voisi maksaa yhdestä tehdystä työtunnista 12 000 € / 1 080 h = 11,1 € / h. Henkilösivukulut (työnantajan vakuutusmaksut jne) huomioiden yrittäjä pystyisi maksamaan palkkaa 11,1 € per h / 1,5 = 7,4 € per h. Kioskiyrittäjä ei millään pysty itse työskentelemään kioskilla kesän jokaisena päivänä 12 tuntia päivässä. Ja sellainen kioski, joka on vain välillä kesällä auki, ei houkuttele asiakkaita. Eli kioskiyrittäjän kannattaa palkata joku muukin kioskille töihin, vaikka hän ei saisikaan mitään voittoa näiltä palkatun työntekijän tekemiltä tunneilta. Tappiota ei kuitenkaan kannata tehdä, joten kioskiyrittäjä voi maksaa enintään 7,4 € tunti ulkopuoliselle työntekijälle.
Tuntuisi järkevältä olettaa, että löytyisi nuoria kesätyönhakijoita, jotka olisivat kiinnostuneita työskentelemään jäätelökioskilla tällä 7,4 € tuntipalkalla. Eli ilman minimipalkkalakia on oletettavaa, että jäätelökioskia voidaan pitää auki 12 tuntia per vuorokausi kesän ajan ja 1 tai 2 nuorta saisi tätä kautta kesätyöpaikan, lisärahaa ja arvokasta työkokemusta.
Miten 10 euron minimipalkka sitten vaikuttaisi tähän? Saisiko minimipalkka kioskiyrittäjää nostamaan maksamaan tuntipalkkaa tähän 10 euroon? Ei tietenkään, koska tällöin kioski tekisi selvää tappiota jokaiselta palkatun työntekijän tekemältä tunnilta. Minimipalkan vaikutus olisi siis joko se, että kioskiyrittäjä jättäisi kokonaan avaamatta jäätelökioskin tai sitten kioski olisi auki esimerkiksi vain 6 päivänä viikossa ja vain 8 tuntia vuorokaudessa. Ja 1 tai 2 nuorta jäisivät vaille kesätöitä.
