Kirjoitin vuonna 2021 terveysverosta, jonka seurauksena paljon sokeria, suolaa ja kovia rasvoja sisältävät elintarvikkeet kallistuisivat hiukan. Tuolloin totesin, että terveysverot kannattaisi ottaa käyttöön, sillä epäterveelliset ruokailu- ja juomistavat tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Kuten SOSTEn yhteiskuntasuhdepäällikkö kertoi mielipidekirjoituksessaan, esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 olivat 2,5 miljardia euroa. Kansalaisten ruokailutottumukset kaipaavat edelleen kannustusta terveellisempään suuntaan. Lisäksi valtio tarvitsee kipeästi lisää verotuloja, joten senkin takia kannatan terveysperustaisia veroja.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on suhtautunut järkevän positiivisesti terveysperusteisiin veroihin. Hän totesi, että terveysveroilla tai sokeriveroilla voisi olla oma roolinsa nikotiinituotteiden ja alkoholin verotuksen ohella. Purra sanoi: "Ottaen huomioon, että ihminen on käynyt kuussa, ei luulisi terveysverotuksen olevan täysin mahdoton toteutettava. Transrasvat, suolat ja lisätyt sokerit ovat liiallisesti käytettyinä verrattavissa alkoholiin ja tupakkaan."
Valtion alijäämä kuluvalta vuodelta on todennäköisesti yli 12 miljardia euroa, joten verojen korottaminen on välttämätöntä, jos velkaantumista halutaan saada kuriin. Jos pitää valita, nostetaanko esimerkiksi työn verotusta vai epäterveellisten ruokien verotusta, voittavat terveysverot selvästi.
Vuoden 2024 alussa julkaistiin UC Berkeleyn tutkimus sokeriverosta liittyen makeisiin juomiin. Tutkimus osoitti, että kun erittäin sokerisia juomia verotettiin kovemmin, niiden kulutus laski selvästi. Tutkimuksen perusteella terveysverot kuten sokerivero pystyvät ohjaamaan ihmisiä ostamaan terveellisempiä vaihtoehtoja.