Tiivistelmät eri puolueiden kuntavaaliohjelmista

Tiivistelmä Kokoomuksen kuntavaaliohjelmasta

Kokoomuksen kuntavaaliohjelmassa korostetaan talouden tasapainottamista, yrittäjäystävällisyyttä ja laadukkaita peruspalveluja. Puolue haluaa kunnissa panostaa vastuulliseen taloudenpitoon, jotta tuleville sukupolville ei jätetä kestämätöntä velkataakkaa. Yrittäjyyttä ja työllisyyttä tuetaan sujuvoittamalla lupaprosesseja ja edistämällä elinvoimaista paikallistaloutta.

Ohjelmassa painotetaan myös yksilön valinnanvapautta ja tehokasta julkisten palvelujen järjestämistä. Terveydenhuollossa ja koulutuksessa halutaan lisätä vaihtoehtoja ja turvata palveluiden laatu. Digitalisaatiota hyödynnetään hallinnon tehostamiseksi, ja päätöksenteossa korostetaan avoimuutta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Tiivistelmä SDP:n kunta- ja aluevaaliohjelmasta

SDP haluaa rakentaa reilun yhteiskunnan, jossa hyvinvointivaltio säilyy vahvana ja kenenkään taakka ei kasva kohtuuttomaksi. Puolue pyrkii parantamaan hoitoon pääsyä kahden viikon hoitotakuulla ja omalääkäri-omahoitaja-mallilla. Se vastustaa julkisten terveyspalvelujen heikentämistä ja yksityisen terveysbisneksen tukemista. SDP haluaa vauhdittaa asuntorakentamista, jotta kohtuuhintaisia asuntoja olisi enemmän tarjolla. Työelämässä puolue painottaa neuvotteluita ja oikeudenmukaisia palkkoja kaikille työntekijäryhmille.

Koulutuksessa SDP haluaa pienempiä luokkakokoja, turvallisia oppimisympäristöjä ja parempia oppimistuloksia. Puolue korostaa kunnallisten päätösten merkitystä hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisessä, erityisesti aikana, jolloin julkinen talous on tiukalla. SDP kritisoi oikeistohallituksen politiikkaa ja uskoo, että päätökset voidaan tehdä reilummin ja viisaammin kaikkien suomalaisten hyväksi.

Tiivistelmä Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa painotetaan vastuullista taloudenhoitoa, julkisten menojen hillitsemistä ja keskittymistä kuntien ydintehtäviin. Ohjelmassa todetaan, että verotusta ei voida kiristää, joten palveluiden rahoitus on turvattava karsimalla vähemmän tärkeitä menoja ja edistämällä talouskasvua. Yrittämisen ja työnteon edellytyksiä halutaan parantaa purkamalla turhaa sääntelyä ja investoimalla kuntien vahvuuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu nähdään haasteena, joka vaatii rakenteellisia uudistuksia, sillä valtion ja hyvinvointialueiden budjetti ei kestä nykyistä menoautomaattia.

Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on ohjelmassa keskeinen tavoite, sillä hallitsemattoman maahanmuuton nähdään lisäävän syrjäytymistä ja sosiaalimenojen kasvua. Ohjelmassa korostetaan myös turvallisuutta, toimivia peruspalveluja ja tehokasta hallintoa, joissa teknologian ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen nähdään tärkeänä. Koulujen, infrastruktuurin ja terveydenhuollon kehittämisessä korostetaan laadun parantamista ilman resurssien tuhlausta. Kokonaisuudessaan ohjelma vaatii päätöksentekoon "rajoja ja rotia", jotta suomalaisten verorahat käytetään vastuullisesti ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta voidaan säilyttää.

Tiivistelmä Keskustan kuntavaaliohjelmasta

Keskustan kuntavaaliohjelmassa painotetaan perheiden hyvinvointia, laadukkaita peruspalveluja ja elinvoimaisia kuntia. Ohjelma korostaa kotitalousvähennyksen merkitystä yrittäjyyden ja ikäihmisten kotona pärjäämisen tukemisessa sekä lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen saavutettavuutta. Koulutuksen tasa-arvo on keskiössä: koulushoppailua vastustetaan, kieltenopiskelua halutaan edistää kaikkialla, ja suurten keskuskoulujen sijaan kannatetaan pienempiä kouluja. Lisäksi Keskusta korostaa turvallisia koulumatkoja suurpetoalueilla ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä elinikäisessä oppimisessa.

Alueiden kehittämisessä painotetaan työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien saatavuutta, kunnallisten palveluiden tehokkuutta sekä vastuullista asuntopolitiikkaa. Puhdas vesi ja luonnon monimuotoisuus nähdään kansallisina voimavaroina, joiden suojeluun sitoudutaan. Liikunta ja kulttuuri nähdään tärkeinä hyvinvoinnin lähteinä, ja kuntien työntekijöiden työoloihin halutaan panostaa. Keskusta haluaa myös edistää kansalaisten aktiivista osallistumista päätöksentekoon ja vastustaa kuntien pakkoliitoksia. Aluepolitiikassa painotetaan koko maan tasapuolista kehittämistä, ja esimerkiksi Turun tunnin juna halutaan hylätä alueellisen tasapainon vuoksi.

Tiivistelmä Vihreiden kuntavaaliohjelmasta

Vihreiden kuntavaaliohjelmassa korostetaan luonnon ja ilmaston hyvinvoinnin merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Kunnilla on keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja kestävän arjen mahdollistamisessa. Kaupunkisuunnittelussa painotetaan tiivistä ja saavutettavaa rakennetta, jossa palvelut ovat lähellä ja liikkuminen onnistuu pyörällä, kävellen tai joukkoliikenteellä. Energiantuotannon päästöjä vähennetään uusiutuvilla energialähteillä ja huoltovarmuudella. Kuntien rooli on keskeinen ilmastokriisin torjunnassa, erityisesti valtion hallituksen ympäristönsuojeluleikkausten aikana.

Koulutuksessa Vihreät panostavat laatuun, pienentämällä ryhmäkokoja ja vahvistamalla oppilashuoltoa. Kunnilla on tärkeä vastuu osaamisen kehittämisessä ja koulutuksen tasa-arvon turvaamisessa. Erityisesti peruskoulu tukee oppilaiden oppimista ja suuntautumista jatko-opintoihin. Elinikäinen oppiminen mahdollistetaan kirjastojen, kulttuuripalveluiden ja harrastustoiminnan kautta.

Tiivistelmä Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelmasta

Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma korostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantamista. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan henkilökunnan riittävyydestä ja panostetaan kunnalliseen tuotantoon. Perusopetuksessa tähdätään pienempiin ryhmäkokoihin, riittävään erityisopetukseen ja tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin. Kiusaamiseen ja väkivaltaan puututaan, ja koulut ovat turvallisia ja esteettömiä.

Lisäksi ohjelma painottaa taiteen perusopetuksen laajentamista, maksuttomia aamupaloja ja välipaloja kouluissa sekä sukupuolisensitiivistä seksuaalikasvatusta. Kunnat tukevat monikielisten oppilaiden äidinkielen opetusta ja varmistavat tasa-arvon kaikille oppilaille, riippumatta taustasta. Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma korostaa toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden turvaamista, oppilashuollon resursseja sekä opiskelijoiden pääsyä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät kunnille, jotka vastaavat tehokkaasti työllisyyspalveluiden, koulutuksen ja elinkeinopolitiikan yhteensovittamisesta, edistäen työttömien koulutukseen ohjautumista ja työllistymistä. Kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä alueensa koulutuksen, hyvinvointialueiden ja elinkeinoelämän kanssa, panostettava maahan muuttaneiden kotoutumiseen ja työllistymiseen, sekä tuettava erityisesti osatyökykyisten, vammaisten ja vähemmistöjen työllistymistä.

Tiivistelmä RKP:n kuntavaaliohjelmasta

RKP:n kuntavaaliohjelmassa korostetaan koulutuksen ja hyvinvoinnin tärkeyttä yhteiskunnan perustana, ja painotetaan tasa-arvoisten oppimisympäristöjen luomista kaikille lapsille ja nuorille varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Kunnissa on panostettava liikuntaan, kulttuuriin, yrittäjyyteen, työvoimapalveluihin ja maahanmuuton kotouttamiseen, samalla kun kunnallisten palvelujen ja asuinympäristöjen on tuettava monipuolisia elämäntapoja ja kestäviä investointeja.

Kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen, ja RKP haluaa Suomeen ilmastoneutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Kunnat voivat edistää kestävää kehitystä tarjoamalla ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja tukemalla kestäviä elinkeinoja, samalla huolehtien elinvoimaisista ja viihtyisistä asuinympäristöistä, joustavasta kaavoituksesta ja monipuolisista virkistysmahdollisuuksista.

Tiivistelmä Kristillisdemokraattien kuntavaaliohjelmasta

Kristillisdemokraatit haluavat rakentaa elinvoimaisia ja kestäviä kuntia, jotka hyödyntävät omia vahvuuksiaan ja reagoivat ketterästi muutoksiin. Puolue korostaa perheiden, ikäihmisten ja vammaisten hyvinvointia, talouden vastuullista hoitamista, lähipalveluja sekä kuntien itsehallintoa ja yhteistyötä alueen yritysten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on tasapainottaa kuntataloutta, vähentää velkaantumista ja luoda tehokkaita, kilpailukykyisiä palveluja, joissa huomioidaan asukkaiden tarpeet ja valinnanvapaus.

Kristillisdemokraatit painottavat, että perheille on tarjottava joustavia ja monipuolisia lastenhoitoratkaisuja, jotka tukevat perheiden omia päätöksiä. Uusien teknologioiden hyödyntäminen kuntalaisdemokratian ja -kuulemisen kehittämisessä nähdään tärkeänä, ja puoluetta huolestuttaa alhainen syntyvyys ja huoltosuhteen heikkeneminen. Kuntien elinvoiman ja kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää panostaa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön, henkilöstön hyvinvointiin sekä tehokkaaseen kilpailuun julkisten ja yksityisten palvelujen välillä.

Tiivistelmä Liberaalipuolueen kuntavaaliohjelmasta

Liberaalipuolue haluaa vähentää sääntelyä ja lisätä markkinaehtoisuutta kaupunkien ja maaseudun kehittämisessä. Kaavoituksen tulee mahdollistaa tiiviimpi rakentaminen kaupungeissa ja vapaampi rakentaminen maaseudulla. Liikenteessä puolue kannattaa joukkoliikenteen kehittämistä ilman autoilun rajoittamista sekä markkinaehtoista parkkipaikkapolitiikkaa. Kuntien talous on saatava kuntoon keskittymällä ydintehtäviin, karsimalla in-house-yhtiöitä ja hyödyntämällä tekoälyä.

Koulutuksen osalta puolue korostaa turvallisuutta, oppimista ja mahdollisuutta kännykkäkieltoon ilman lakimuutoksia. Kuntien elinvoimaisuutta vahvistetaan yhteistyöllä ja palveluiden yksityistämistä selvittämällä. Kulttuuri- ja liikuntasetelit halutaan käyttöön erityisesti nuorille. Ympäristönsuojelussa painotetaan luonnon monimuotoisuutta ja jätehuollon helppoutta. Palveluiden saavutettavuutta parannetaan tiedottamalla niistä aktiivisemmin ja osallisuutta lisäämällä.

Tuoreimmat PISA-tulokset ja miten ne vaikuttavat Suomen talouteen

Kirjoitin vuonna 2017 siitä, miten koululaisten osaamista mittaavien PISA-testien tulokset vaikuttavat maiden varallisuuteen. Tuo kirjoitus löytyy täältä. Siinä esittelin tutkimuksia, jotka osoittavat, että oppilaiden hyvä koulumenestys johtaa kansalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. Tästä on kuitenkin jo yli 6 vuotta ja sen jälkeen on julkaistu jo kahdet uudet PISA-tulokset, joten on aika palata saman aiheen pariin.

Tänään julkistettiin vuonna 2022 tehdyn PISA-tutkimuksen tulokset, eivätkä ne ole hyviä Suomen kannalta. Suomalaisten koululaisten osaamisessa tapahtui laskua kaikissa mitatuissa oppiaineissa: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä.

Alla oleva kuvaaja näyttää Suomen ja joidenkin vertailumaiden pisteiden kehityksen matematiikan osaamisessa vuosina 2003 - 2022. Suomen pisteet ovat tippuneet jokaisella mittauskerralla vuodesta 2006 lähtien.

Vaikka suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen onkin tippunut, on se edelleen hiukan OECD-maiden keskitason yläpuolella. Se ei kuitenkaan paljoa lämmitä, sillä Suomen menestys on pohjautunut huipputason osaamiseen. Ja nykyään nuortemme osaaminen on kaukana huipusta. Lähimaista Viro pärjäsi tutkimuksessa selvästi parhaiten. 

Tammikuussa 2023 julkaistiin oppimistestien ja talouden yhteydestä tutkimus, joka päivitti aiempien vastaavien tuloksia tuoreemmalla datalla. Tutkimuksen otsikko on Test scores and economic growth: update and extension. Tämä tutkimus vahvistaa aiempien vastaavien tutkimusten havaintoja. Eli maan talous kasvaa sitä voimakkaammin, mitä paremmin sen oppilaat pärjäävät PISA-testien kaltaisissa oppimistulosten mittauksissa. Erityisesti jos maalla on paljon huipputuloksia saavia oppilaita, niin se kiihdyttää talouskasvua vieläkin enemmän. 

Aiheesta löytyy toki muitakin tutkimuksia, jotka kaikki antavat samanlaiset tulokset. Tässä vielä yksi esimerkki vuonna 2023 julkaistusta tutkimuksesta. Se päätyy johtopäätökseen, että PISA-testeissä pärjääminen johtaa siihen, että maa pärjää paremmin myös innovaatioissa ja sen talous kasvaa nopeammin. Erityisesti matemaattista osaamista mittaavissa testeissä pärjääminen johtaa korkeampaan varallisuuteen per kansalainen. Toisaalta tutkimus toteaa, että vaikutusta on myös toiseen suuntaan. Eli varakkailla mailla on yleensä myös parempi koulutus kuin köyhillä mailla. Näin tästä voikin tulla itseään ruokkiva positiivinen kierre tai sitten kurjuutta lisäävä noidankehä.

Alla oleva kuvaaja näyttää korrelaation maan taloudellisen vaurauden (BKT per henki) ja PISA-kokeen matemaattisissa testeissä pärjäämisen välillä.

Tutkimus kannustaa päättäjiä investoimaan merkittävästi koulutukseen ja erityisesti matemaattisten taitojen opettamiseen, jotta kansalaisten varallisuus kasvaisi. 

Mutta onko Suomessa noudatettu tätä neuvoa? Valitettavasti ei ainakaan kovin hyvin. Koulutukseen tehtiin kovia leikkauksia vuosien 2011–19 välillä, jotka supistivat koulutuksen rahoituspohjaa noin kahdella miljardilla eurolla. Kaikenkaikkiaan koulutusmenot ovat noin 14 miljardia euroa. Alla oleva kuvaaja näyttää julkisten koulutusmenojemme osuuden BKT:sta eri vuosina.

Tästä näkyy, että koulutukseen on satsattu noin 6% bruttokansantuotteesta melko tasaisesti vuodesta 2000 lähtien.

Suomessa koulutusrahoitus on onneksi suurempi kuin EU:ssa keskimäärin mutta pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2020 Suomi investoi 5,4% BKT:stä koulutukseen, kun taas esimerkiksi Tanskan panostus oli 5,8%.

Koulutuksen rahoituksen suunta Suomessa on kuitenkin ollut huolestuttava verrattuna muihin OECD-maihin. Kun muut OECD-maat keskimäärin kasvattivat oppilaskohtaista rahoitusta vuosina 2012-2018, niin Suomi vähensi rahoitusta. Tässä valossa ei olekaan mikään ihme, että myös PISA-testeissä Suomi on tippunut kärjestä. Tuoreimmassa PISA-tutkimuksessa hyvin pärjännyt Viro on vertailun vuoksi satsannut vuonna 2021 6,1% BKT:stä koulutukseen.  

ChatGPT:n vastauksia hallitustunnustelijan kysymyksiin

Pyysin ChatGPT:tä vastaa seuraaviin hallitustunnustelijan kysymyksiin. Lyhensin hiukan joitakin vastauksia poistamalla niistä toistoa, mutta muuten vastaukset ovat täysin tekoälyn toteuttamia.

Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita Suomen seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Suomen seuraavan hallituksen tulisi pyrkiä parantamaan kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta, edistämään maan taloudellista kehitystä ja vakautta, tukemaan yhteiskunnallista tasa-arvoa ja kestävää kehitystä, sekä turvaamaan kansallinen turvallisuus ja puolustuskyky.

Millä keinoilla Suomen hallituksen kannattaisi tasapainottaa julkista taloutta?

Menojen karsiminen: Hallituksen tulisi arvioida julkisen sektorin menoja ja priorisoida tarpeelliset menot, karsien ylimääräiset kulut. Tämä voisi sisältää esimerkiksi hallintokustannusten leikkaamista, turhien julkisten ohjelmien lopettamista ja henkilöstön vähentämistä.

Tulolähteiden monipuolistaminen: Suomen hallituksen tulisi harkita uusia tapoja lisätä julkisia tuloja. Tämä voisi sisältää esimerkiksi verotuksen uudistamista, uusien verolajien käyttöönottoa ja uusien tulonlähteiden kehittämistä, kuten valtion omaisuuden myyntiä.

Talouskasvun edistäminen: Talouskasvun edistäminen voi auttaa kasvattamaan verotuloja ja vähentämään julkisen talouden alijäämää. Tämä voi sisältää esimerkiksi investointien edistämistä, yritysten tukemista ja kauppapolitiikan kehittämistä.

Velanhoito: Suomen hallituksen tulisi jatkaa velanhoitoa ja varmistaa, että velan kasvu pidetään kestävällä tasolla.

Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta?

Alhaisemmat verokannat voivat lisätä ihmisten ja yritysten kannustimia työskennellä kovemmin ja investoida enemmän. Ne voivat myös kannustaa ihmisiä jäämään työvoimaan pidemmäksi aikaa, mikä voi auttaa taloutta pitkällä aikavälillä.

Verovähennysten käyttöönotto voi kannustaa ihmisiä ja yrityksiä investoimaan ja tekemään enemmän töitä. Verovähennykset voivat myös kannustaa ihmisiä ja yrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja.

Taloudelliset kannustimet, kuten verohelpotukset ja verotuen käyttöönotto, voivat kannustaa yrityksiä investoimaan ja luomaan työpaikkoja. Ne voivat myös kannustaa ihmisiä kouluttautumaan ja kehittämään uusia taitoja, jotka voivat auttaa heitä menestymään työmarkkinoilla.

Selkeä verotus, joka on ymmärrettävissä ja ennustettavissa, voi auttaa lisäämään ihmisten ja yritysten luottamusta talouteen. Se voi myös auttaa ihmisiä ja yrityksiä suunnittelemaan tulevaisuuttaan paremmin.

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? 

Hallituksen tulisi harkita verohelpotuksia yrityksille, jotka luovat uusia työpaikkoja. Tämä voi kannustaa yrityksiä investoimaan ja laajentamaan toimintaansa Suomessa.

Investointien lisääminen koulutukseen ja osaamiseen voi auttaa työntekijöitä hankkimaan uusia taitoja ja kehittymään työssään. Tämä voi parantaa heidän työllisyysmahdollisuuksiaan ja auttaa yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä.

Hallituksen tulisi harkita kannustimia, jotka kannustavat ihmisiä palaamaan työvoimaan. Esimerkiksi tuloverohelpotukset tai muita tukia voidaan tarjota niille, jotka palaavat työmarkkinoille.

Hallituksen tulisi tarjota tukea niille, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa, kuten pitkäaikaistyöttömille ja nuorille. Tämä voi auttaa heitä pääsemään takaisin työmarkkinoille ja vähentää heidän riippuvuuttaan sosiaaliturvasta.

Hallituksen tulisi pyrkiä lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta, joka voi helpottaa yritysten palkkaamista ja tukea työntekijöiden työllisyysmahdollisuuksia.

Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa?

Koulutus on avainasemassa vastattaessa laaja-alaiseen työvoimapulaan. Hallituksen tulisi panostaa koulutukseen ja varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Esimerkiksi korkeakouluissa voitaisiin tarjota enemmän kursseja ja ohjelmia, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeita.

Hallituksen tulisi helpottaa maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille ja nopeuttaa heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä voi auttaa täyttämään työvoimapulaa erityisesti aloilla, joilla on suuri osaavan työvoiman tarve.

Hallituksen tulisi harkita työperäisen maahanmuuton helpottamista erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa. Tämä voi auttaa yrityksiä löytämään tarvitsemansa työvoiman.

Hallituksen tulisi harkita kannustamaan ihmisiä muuttamaan alueille, joilla on työvoimapulaa. Esimerkiksi verohelpotukset voivat auttaa houkuttelemaan ihmisiä alueille, joilla on korkea työvoimapula.

Hallituksen tulisi edistää teknologian käyttöä työmarkkinoilla. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan käyttää automatisoimaan joitakin tehtäviä, jolloin ihmiset voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Hallituksen tulisi edistää hoitajien koulutusta ja tarjota kannustimia hoitajien koulutukseen. Tämä voi auttaa kasvattamaan hoitajien määrää pitkällä aikavälillä.

Hallituksen tulisi helpottaa ulkomaalaisten hoitajien rekrytointia Suomeen. Tämä voi auttaa täyttämään lyhyen aikavälin hoitajapulaa.

Hallituksen tulisi parantaa hoitajien työolosuhteita, jotta työvoimaa saadaan pidettyä alalla pidempään. Tämä voisi sisältää esimerkiksi parempaa palkkausta, työaikojen joustavuutta, ja mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja kehittymiseen.

Hallituksen tulisi edistää teknologian käyttöä terveydenhuollossa. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan käyttää automatisoimaan joitakin tehtäviä, jolloin hoitajat voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

Hallituksen tulisi harkita kannustimia, jotka kannustavat ihmisiä hakeutumaan hoitoalan töihin. Tämä voi sisältää esimerkiksi stipendejä ja muita taloudellisia etuja hoitajiksi kouluttautuville tai nykyisille hoitajille, jotka hakevat lisäkoulutusta.

Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi?

Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi aurinko-, tuuli-, ja vesivoiman käytön lisäämisen.

Energiatehokkuuden parantaminen voi auttaa vähentämään energiankulutusta ja siten myös päästöjä. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja liikenteen sähköistyminen ovat tärkeitä toimenpiteitä.

Kulutustottumusten muuttaminen on tärkeää, koska kulutus on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista. Tämä voi sisältää esimerkiksi kasvissyönnin lisäämisen, lentomatkustuksen vähentämisen ja kestävän kulutuksen edistämisen.

Hiilivero on taloudellinen kannustin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Hiiliveroa voidaan käyttää esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verottamiseen, jolloin vähemmän saastuttavien vaihtoehtojen käyttö kannattaa enemmän.

Uuden teknologian kehittäminen voi auttaa vähentämään päästöjä monilla aloilla. Esimerkiksi sähköautojen kehittäminen ja uusiutuvan energian varastointiteknologian parantaminen voivat auttaa vähentämään päästöjä liikenteessä ja energiantuotannossa.

Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Suojelualueiden perustaminen on tärkeä keino monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suojelualueiden verkosto tulee kattaa erilaiset elinympäristöt ja lajiryhmät.

Maankäytön suunnittelu on tärkeä keino säilyttää luonnon monimuotoisuus. Kaavoituksessa ja maankäytössä tulee huomioida myös luonnon monimuotoisuus, suojelualueiden lisäksi.

Maa- ja metsätaloudella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen maa- ja metsätaloudessa voi tapahtua esimerkiksi maatalouden ympäristötukien ja metsien monimuotoisuutta edistävän metsänhoidon avulla.

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tarvitaan riittävää rahoitusta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöjen tukemista ja ympäristötukien lisäämistä.

Kansalaisten osallistaminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Kansalaisten tiedotus ja osallistaminen vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja ympäristön suojeluun.

Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota?

Poliisin ja muiden viranomaisten kuten rajavartiolaitoksen resurssien vahvistaminen on tärkeää, jotta ne voivat toteuttaa tehtävänsä tehokkaasti.

Poliisin ja muiden viranomaisten koulutus ja koulutuksen kehittäminen on tärkeää, jotta ne voivat vastata muuttuviin turvallisuushaasteisiin ja noudattaa oikeusvaltion periaatteita.

Yhteistyön edistäminen eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä on tärkeää turvallisuuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Esimerkiksi poliisin, pelastuslaitoksen ja terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää onnettomuuksien ja kriisitilanteiden hallinnassa.

Yhteiskunnallisen turvallisuuden parantaminen on tärkeää turvallisuuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Esimerkiksi sosiaalisen syrjäytymisen ja väkivallan ehkäisy sekä terrorismiin ja muuhun vakavaan rikollisuuteen liittyvän tiedon jakaminen ovat tärkeitä asioita.

Oikeusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen on tärkeää oikeusvaltion periaatteiden noudattamiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeusprosessien nopeuttamista ja tuomioistuinten resurssien vahvistamista.

Konkretiaa Kokoomuksen vaihtoehtobudjetista

Kokoomus julkaisi 29.11.2022 vaihtoehtobudjettinsa vuodelle 2023. Lukaisin sen läpi ja poimin tähän joitakin mielenkiintoisimpia konkreettisia ehdotuksia. Kannattaa kuitenkin huomata, että erilaiset toiveet talouskasvun kiihdyttämisestä tai esimerkiksi työllisyysasteen nostamisesta eivät ole mitään konkreettisia toimenpiteitä. Ne ovat hienoja tavoitteita, joita luonnollisesti jokainen puolue haluaisi Suomelle.

Isoin teema Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on julkisen talouden velkaantumisen hidastaminen. Tämä tavoite on linjassa muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) näkemysten kanssa. Samoin valtiovarainministeriön virkamiesten 8.12.2022 julkaisema raportti suorastaan vaatii Suomen seuraavia hallituksia tekemään miljardien leikkauksia sekä veronkorotuksia. Muuten valtion velka kasvaa hallitsemattoman suureksi. Kokoomus esittääkin tämän mukaisesti, että velkaantumista on vähennettävä vähintään miljardilla joka vuosi kahden vaalikauden ajan.

Nostan hattua Kokoomukselle näinkin yksityiskohtaisen leikkauslistan tekemisestä. Osoittaa rohkeutta ja suoraselkäisyyttä tuoda julkisen arvostelun kohteeksi kipeää tekevät leikkaukset näin lähellä vaaleja ja tilanteessa, jossa Kokoomus paistattelee suosituimpana puolueena. Toivottavasti muutkin puolueet ottavat mallia tästä ja vaalikeskusteluissa päästään aidosti keskustelemaan konkreettisista ratkaisuista. 

Kokoomus on mielestäni leikkaamassa myös pääasiassa ihan oikeista asioista. Isoimmat leikkaukset he kohdistaisivat asumistukiin sekä yritystukiin. Sekä asumisen että yritysten tukia leikattaisiin molempia reilut 400 miljoonaa eli yhteensä tästä tulisi säästöä vuodessa 850 miljoonaa. Asumistukia on kuitenkin monenlaisia. Esimerkiksi VATTin tutkimukset ovat todenneet, että merkittävä osa Ara-asuntojen tuesta kohdistuu keski- ja suurituloisille. Siitä olisikin siis hyvä leikata merkittävästi pois, sillä valtion on tärkeämpi kohdistaa tukensa niille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat. Kokoomus kuitenkin leikkaisi myös kaikkein köyhimmiltä suorien asumistukien saajilta. 

Yritystukien leikkaaminen on mielestäni pelkästään positiivista. Olisi toki ollut vielä parempi, jos Kokoomus esittäisi vielä paljon suurempiakin leikkauksia yritystukiin, mutta nämä vajaan puolen miljardin säästöt ovat sentään hyvä alku. Eniten leikattaisiin yritystukia seuraavista:

Leikataan kivihiiltä korvaavien investointien energiatukea -60 milj.

Leikataan viihdemerenkulun miehistötukea (säilytetään rahtiliikenteen huoltovarmuusosuus) -77,2 milj.

Verojen kohdalla Kokoomuksen logiikka kuitenkin heittää häränpyllyä. Jos kerta isona tavoitteena on vähentää valtion velkaantumista, miten ihmeessä Kokoomus voi samalla ehdottaa merkittäviä veronalennuksia? Kokoomus kohdentaisi tasaisesti kaikille tuloluokille veronkevennyksiä miljardi euroa. Lisäksi Kokoomus ehdottaa kotitalousvähennyksen pysyvää vahvistamista sekä ikäihmisille parannettua kotitalousvähennystä. Vertailun vuoksi nämä veronkevennykset aiheuttavat isomman loven valtion budjettiin kuin mitä kaikille Kokoomuksen esittämillä asumis- ja yritystukien leikkauksilla säästettäisiin. Ymmärtäisin jos töihin kannustavuuden nimissä matalia palkkoja tienaavien ansiotuloveroja kevennettäisiin, mutta on täyttä typeryyttä leikata keski- ja suurituloisten veroja. Puhumattakaan eläkeläisten verotuksen leikkaamisesta, sillä hehän eivät töitä enää tee kuitenkaan.

Samalla tavalla valtion budjetin tasapainottamisen kannalta aivan väärään suuntaan veisi ehdotettu kotitalousvähennyksen nostaminen pysyvästi 3 500 euroon. Kotitalousvähennyksestä hyötyvät pääasiassa hyvätuloiset, joten tällä tavalla valtio vain tukisi varakkaita. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei lisää työpaikkoja palvelualoilla eikä myöskään merkittävästi vähennä veronkiertoa. Eli se on pääasiassa täysin hyödytöntä koko Suomen kannalta.

Kokoomus haluaa siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittäjyyden verotuksesta kohti kulutus- ja haittaveroja. Tämä tarkoittaa myös siirtymistä progressiivisesta verotuksesta kohti tasaverotusta. Uutena veron muotona Kokoomus ehdottaa terveysperustaista veroa. Tämä kulutusvero kohdennettaisiin sellaisiin tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Tämä on mielestäni hyvä idea ja olenkin aiemmin blogissani kannattanut tätä. Tällaisella epäterveellisten tuotteiden lisäverolla Kokoomus tavoittelee 300 miljoonan euron verokertymän kasvua.

Kokoomus esittää merkittäviä muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ensinnäkin he porrastaisivat työttömyysturvaa siten, että ansiosidonnainen työttömyysturva olisi työttömyyden alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Lisäksi Kokoomuksen mielestä työttömyysturvan kestoa tulee rajata 200 päivään. Nämäkin ovat mielestäni fiksuja ehdotuksia, sillä nykyinen 400 päivää ansiosidonnaista on aivan tarpeettoman pitkä aika. Jos aihe kiinnostaa enemmän, olen kirjoittanut ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta aiemmin näin.

Ansiosidonnaisen lyhentämisen ja porrastamisen lisäksi Kokoomus laajentaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille, jotka täyttävät sen ehdot. Tämä kasvattaisi työttömyysturvamenoja 195 miljoonaa euroa, mutta olisi ehdottomasti reilua ja oikein. Nykyjärjestelmä, jossa kaikki maksavat ansiosidonnaisesta, mutta vain työttömyyskassan jäsenet saavat sitä, on kieltämättä epäoikeudenmukainen.

Vaihtoehtobudjetissa on paljon muitakin mielenkiintoisia ehdotuksia, joita luettelen alla:

• Kokoomus vapauttaisi viinien myynnin ruokakauppoihin ja kioskeille. Samalla viinin vahvuisten alkoholijuomien verotusta kiristettäisiin niin, että valtion verotulot samalla kasvaisivat 200 miljoonalla eurolla. Hyvä!

• Jokaiselle vastasyntyneelle avattaisiin osakesäästötili, jonne valtio tekee 500 euron talletuksen. Huono idea. Kannatan osakesäästämisen laajentamisesta noin yleisesti, mutta mielestäni valtion ei ole syytä tuhlata yhteisiä rahoja keskituloisten ja rikkaiden lasten säästöjen tukemiseen. Meillä ei ole varaa tuollaiseen. 

• Perhevapaajärjestelmää on kehitettävä siten, että tavoitteet tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä parantavasta uudistuksesta aidosti toteutuvat. Hyvä!

• Suomalaisesta korkeakoulusta valmistuvalle ulkomaan kansalaiselle on myönnettävä automaattinen oleskelulupa. Todella hyvä! Nyt on aivan järjetöntä, että Suomi kouluttaa yhteisillä verorahoilla ulkomaisia, mutta sitten potkii nämä pois Suomesta valmistumisen jälkeen. Meidän tulee tehdä paljon enemmän, jotta osaavat ja koulutetut ihmiset jäävät Suomeen työskentelemään.

• EU:n päästökauppamekanismia vahvistetaan ja laajennetaan. Hyvä! Päästökaupan on todettu olevan kustannustehokkain tapa hillitä kasvihuonekaasuja.

• Miljardi vauhdittamaan asuntotuotantoa edistäviä liikennehankkeita. Esimerkiksi Espoon kaupunkirata, Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen (2. vaihe), Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen ja Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu. Pääomitetaan raidehankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten perustettuja hankeyhtiöitä kahdella miljardilla eurolla.

• Tämä on hankalampi arvioida. Toisaalta valtion kannattaa mielestäni tukea yhteistä infraa ja erityisesti raideliikennettä. Sillä tätä eivät markkinat ikinä hoida. Mutta tässä tilanteessa, jossa pitäisi epätoivoisesti etsiä säästöjä valtion menoihin ja toisaalta yritetään hillitä inflaatiota, ei näin isoja lisäinvestointeja ehkä kannata tehdä.

• Kokoomus esittää ammattiliikenteelle kevyemmin verotettua dieselpolttoainetta, eli ns. ammattidieseliä. Typerä idea! Tämä olisi vain jälleen yksi uusi tehoton yritystuki, josta ei sitten ikinä päästäisi eroon. Ylipäätään fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen on typerää.

• Asetetaan sähkölle EU-laajuinen kattohinta. Idioottimainen ajatus, enkä ymmärrä, miten ihmeessä markkinataloutta kannattava puolue kehtaa edes esittää tällaista. Jos ja kun sähköstä on pulaa, niin tällainen kattohinta vain johtaisi sähkökatkoihin.

• Pääomitetaan korkeakouluja 1 000 miljoonalla eurolla vahvistaen niiden autonomiaa ja omaa rahoitusasemaa. Hyvä idea! Yhteisen infran lisäksi tutkimuksen ja koulutuksen tukeminen ovat järkeviä investointeja tulevaisuuteen.

• Luovutaan Veikkauksen monopolista ja siirrytään uuteen rahapelien lisenssijärjestelmään. Hyvä idea!

• Turvataan maanpuolustuksen määrärahat Naton tavoitteen mukaisesti vähintään 2%:n tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hyvä! Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa meidän on valitettavasti pakko pitää yllä uskottavaa maanpuolustuskykyä. 

Auttaako aktiivimalli kakkonen oikeasti työttömyyteen?

Syyt työttömyydelle

Kykyviisari-kysely on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville. Kyselyssä vastaajaa pyydetään esimerkiksi arvioimaan tärkeimpiä syitä sille, miksi hän ei ole työssä. Siihen on vastannut noin 30 000 henkilöä, joista suurin osa on ollut kokonaan työttömänä.

Vastausten perusteella yleisimmät syyt työttömyydelle ovat:

1. Työmahdollisuuksien puute (32 - 42 %)
2. Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat (21 - 51 %)
3. Koulutuksen ja osaamisen puute (20 - 37 %)
4. Työmotivaation puute (11 - 26 %)

Prosentit ovat jatkumoita, koska tulokset vaihtelevat sen mukaan, miten pitkään henkilö on ollut työttömänä. Esimerkiksi alle vuoden työttömänä olleista 21% arvioi terveyteen tai toimintakykyynsä liittyvien ongelmien vaikuttavan paljon tai erittäin paljon työllistymiseensä. Yli kymmenen vuotta työttömänä olleiden kohdalla vastaava lukema on jo 51 %.

Kykyviisarin lisäksi työttömyyden syitä on tutkittu myös muilla keinoilla. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tutkimusraportti vuodelta 2020 ”Työttömyyden kasvot” (Faces of Joblessness) tuo esiin suomalaisen työttömyyden kahdeksat kasvot. Tämän perusteella ihmiset ovat Suomessa työttöminä pääasiassa seuraavista syistä:

• Terveysrajoitteet (45 %)
• Tulokseton työnhaku (30 %)
• Muusta kuin työnteosta saatavat merkittävät tulot (28 %)
• Tämä tarkoittaa erityisesti varhaiseläkkeellä olevia
• Ei aiempaa työkokemusta tai työmarkkinoilla kaivattavaa osaamista (16%)
• Lasten hoitaminen (10%)
• Ei motivaatiota hakea töitä, koska työttömyyskorvaukset riittävät (4%)

Aktiivimalli kakkonen

Aktiivimalli kakkosen olennaiset muutokset työnhakijan näkökulmasta ovat:

• Työtön työnhakija saa aiempaa yksilöllisempää tukea työnhakuunsa. 
• Työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu nykyistä nopeammin. Tämän jälkeen tukea työnhakuun saa nykyistä tiiviimmin.
• Työnhakijan mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnhakuunsa kasvavat. Jatkossa työnhakija voi lähtökohtaisesti päättää itse, mitä työmahdollisuuksia hän hakee ja milloin.
• Työttömyysetuuden saamiseksi työnhakijan on jatkossakin haettava työtä. Uutta on se, että työnhakijan on haettava lähtökohtaisesti neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Aktiivisesti työtä hakevat toimivat näin jo nykyisin.
• Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä on puutteita, nopeutuu hänen pääsynsä palveluihin.
• Työttömyysetuuteen liittyviä seuraamuksia porrastetaan. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä tulee muistutus, joka ei vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos työnhakija laiminlyö toistuvasti työllistymissuunnitelmansa toteuttamisen, seuraamukset kiristyvät.

Mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä vajaalla 10 000 työllisellä vuodesta 2025 alkaen. Kun otetaan huomioon, että työttömiä on Suomessa vajaat 300 000, ei tällä mallilla edes odoteta olevan juurikaan vaikutusta työttömyyteen. Ja se on hyvin ymmärrettävää, kun vertailee mallin vaikutuksia edellä mainittuihin työttömyyden syihin.

Tämä uusi malli ei tietenkään lisää työmahdollisuuksia paitsi niille, joita palkataan lisää TE-toimistojen tai kunnan virkailijoiksi hoitamaan pakollisia tapaamisia. Enkä oikein tajua, miten malli parantaisi työttömien terveysongelmia. Jos työttömältä puuttuu työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista, ei sekään parane sillä, että hän tapaa työnhaun asiantuntijaa vähän useammin. Eikä tämä malli itseasiassa auta edes siihen, jos työttömällä ei ole motivaatiota tosissaan hakea töitä. Neljä pilipalihakemusta kun tehtailee vartissa, jos niillä ei ole tarkoituskaan päästä haastatteluun.

Ainoa työttömyyden syy, johon olisi mahdollista vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä, on motivaation puute. Siihen voisi auttaa se, että suojaosapalkkaa nostettaisiin jonnekin 900€:n paikkeille. Eli siihen asti saisi tienata ilman, että se vähentäisi yhtään työttömyyskorvauksia. Tämä voisi kannustaa hakemaan ihan tosissaan töitä, kun työpaikan saamisella käteen jäävät tulot oikeasti kasvaisivat. Tai sitten voitaisiin mennä kunnon kepittämisen kautta, ja laskea selvästi työttömien tukia. Mutta se olisi hyvin julma tapa erityisesti sitä suurta työttömien joukkoa kohtaan, jotka eivät terveysongelmien takia pääse töihin, vaikka kovasti haluaisivatkin.

Perustulo olisi toki vielä parempi ratkaisu motivaatio-ongelmiin. Siitä olen kirjoittanut aiemmin esimerkiksi tässä kirjoituksessa.

Pidemmällä tähtäimellä työttömyyttä voitaisiin torjua lisäämällä koulutusmahdollisuuksia ja panostamalla kunnolla ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon erityisesti mielenterveysongelmien osalta.    

10 älykkäintä suomalaista poliitikkoa

Miksi ja miten arvioida poliitikkojen älykkyyttä

Politiikassa kiistatta tarvitaan älykkyyttä. Mielestäni olisi hienoa, jos henkilöiltä, jotka pyrkivät julkisiin virkoihin, testattaisiin älykkyysosamäärä luotettavasti ja tulokset sitten julkistettaisiin äänestäjien tietoon. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, mutta jollain tavalla poliitikkojen älykkyyttä olisi silti hyvä arvioida.

Julkisuuden henkilöiden älykkyyden arviointia voi tehdä tarkastelemalla heidän tekojaan ja vertaamalla niitä siihen, miten todennäköisesti niissä onnistuminen vaatii korkeaa älykkyyttä. Esimerkiksi kirjailijoiden älykkyyttä koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että kirjojen kirjoittaminen yleensä vaatii vähintään 120 älykkyysosamäärän (ÄO). Koulutuksesta voi myös päätellä paljon älykkyydestä. Esimerkiksi yliopistosta maisteritasolla valmistuneiden ÄO on keskimäärin 120 ja tohtoriksi väitelleiden keskimääräinen ÄO puolestaan on 130. 

Leikkimielinen ja pitkälti mutu-tuntumalla tehty top 10 lista älykkäimmistä suomalaisista poliitikoista

Keskityin tässä ainoastaan aktiivisesti politiikassa vielä toimiviin henkilöihin. Kirjoituksen lopussa on muutama maininta menneiden aikojen älykkäistä poliitikoista. Arviointi tehdään kolmella kriteerillä:

1. Koulutustaso
2. Ammatilliset saavutukset politiikan ulkopuolella
3. Erityistä älyä ja luovuutta vaativat tuotokset 

1. Alia Dannenberg on väitellyt tohtoriksi teoreettisesta fysiikasta, minkä lisäksi hän on kauppatieteiden maisteri. Dannenberg oppi lukemaan kolmevuotiaana. Hän kirjoitti kuusi laudaturia ja on voittanut useita shakkiturnauksia. Alia on kunnostautunut myös luovuuden alalla kirjoittamalla kaksi fiktiokirjaa. Näiden saavutusten perusteella Dannenberg menee kirkkaasti ÄO-vertailussa suomalaisten poliitikkojen kärkeen.

2. Sakari Puisto on fyysikko, joka väitteli filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistossa. Useissa eri tutkimuksissa on todettu, että kaikista akateemisista tutkimusaloista korkeimmat älykkyysosamäärät löytyvät fyysikoilta. Puisto on kirjoittanut 8 tieteellistä artikkelia, jotka käsittelevät nanopartikkeleita ja materiaalifysiikkaa.

3. Juhana Vartiainen on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori taloustieteistä. Hän sai ylioppilaskirjoituksista kuusi laudaturia. Ennen poliittista uraansa Vartiainen oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja ja sitä ennen 7 vuotta Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen (Konjunkturinstitutet) tutkimusosaston johtaja.

4. Anna Kontula on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Tutkinut mm. rakennusalan harmaata taloutta sekä prostituutiota ja ihmiskauppaa. Kirjoittanut useita pamfletteja ja artikkeleita, joita on julkaistu. 

5. Jussi Halla-Aho on koulutukseltaan filosofian tohtori. Työskennellyt mm. Helsingin yliopistossa tutkijana ja muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana. Julkaissut kielitieteellisiä artikkeleita sekä kirjoittanut blogiinsa pohjautuvan kirjan Kirjoituksia uppoavasta Lännestä, joka julkaistiin 2009. 

6. Elina Valtonen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.  Aiemmin toiminut rahoitusalan johtotehtävissä.  Vuonna 2018 Otava julkaisi Valtosen esikoiskirjan Vapauden voitto.

7. Päivi Räsänen kirjoitti ylioppilaaksi kuudella laudaturilla. Koulutukseltaan hän on lääketieteen lisensiaatti. Räsänen on työskennellyt useita vuosia lääkärinä. 

8. Mia Laiho on koulutukseltaan lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri. Ennen eduskuntaan nousua hän johti Helsingissä Haartmanin ja Malmin päivystyksiä sekä sosiaali- ja kriisipäivystystä.

9. Paula Risikko on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori. Toiminut mm. johtajana ammattikorkeakoulussa. 

10. Maria Ohisalo väitteli vuonna 2017 sosiologian tohtoriksi. Tutkinut esimerkiksi ruoka-apua ja asunnottomuutta. 

Ketkä sinusta ovat älykkäimmät henkilöt suomalaisessa politiikassa?

Aktiiviuransa jo ohittaneita älykkäitä poliitikkoja

Tässä vielä muutama yleisesti erittäin älykkäinä pidetty poliitikko, joiden aktiiviura on kuitenkin jo ohi. 

Osmo Soininvaara on valtiotieteiden lisensiaatti tilastotieteestä. Soininvaara on kirjoittanut useita yhteiskunnallisia kirjoja ja hänen bloginsa on ollut vuosikausia Suomen luetuimpia poliittisia blogeja.

Jyrki Kasvi on tekniikan tohtori ja toiminut tutkijana.

Markku Markkula on koulutukseltaan tuotantotalouden DI Teknillisestä korkeakoulusta. Kirjoittanut kolme kirjaa.

Paavo Väyrynen, valtiotieteiden tohtori, kirjoittanut useita kirjoja. Väyrysen kaikki varmaankin tuntevat, joten ei enempää hänestä.

Maailmalta kaikkien aikojen fiksuimpina poliitikkoina on mainittu esimerkiksi seuraavia henkilöitä:

• Kaikkein älykkäin USA:n presidentti on ollut John Quincy Adams
• Toisiksi korkein ÄO arvioidaan olleen Thomas Jeffersonilla
• Olof Palmen ÄO oli 156, joten häntä voidaan kutsua neroksi

Kehysriihen päätökset turvetuotannon osalta

Iltalehden artikkelissa kuvattiin hyvin hallituksen kehysriihen turvatuotantoa koskevia päätöksiä. Tässä siitä mielestäni oleellisimmat asiat:

• Turvetuottajat saavat yhteensä 70 miljoonan euron tuen sekä hallituksen aiempien päätösten perusteella myös 172 miljoonan euron verotuen eli yhteensä 242 M€ tukea per vuosi
• Turvetuotanto työllistää Suomessa noin 2 500 henkeä, eli yhtä turvetuotantoon liittyvää työpaikkaa kohden tuki on vajaat 100 000 € vuodessa
• Turpeen osuus Suomen energiantuotannosta on noin 5% ja se on varastoitavuuden kannalta paras kotimainen energialähde. Tämän takia huoltovarmuuden kannalta on hyödyllistä, jos Suomessa säilyy kyvykkyys tuottaa energiakäyttöön sopivaa turvetta. 
• Turpeentuotanto aiheuttaa noin 10% Suomen hiilidioksidipäästöistä. Mitä enemmän turvetta tuotetaan, sitä enemmän täytyy päästöjä vähentää jostain muualta.

Tätä yhteiskunnan varojen käyttöä voi verrata vaikkapa siihen, paljonko yhteiskunnan varoja menee vuodessa yhden oppilaan kouluttamiseen. Oppilaalle maksuton vuosi peruskoulua maksaa yhteiskunnalle noin 10 000 euroa. Eli tällä tavalla vertaillen hallituksemme on sitä mieltä, että yksi turvetuotannon työpaikka on 10 kertaa arvokkaampi asia kuin yksi peruskoulun oppilas. Jos kysyttäisiin keskivertokansalaiselta, laittaisivatko he yhteiskunnan rahoja mieluummin lasten koulutuksen parantamiseen vai turvetuottajien auttamiseen, olisi tulos luultavasti erittäin selvä koulutuksen hyväksi. 

Hiilidioksipäästöjen vähentämisessä paljon enemmän haittaa yhteiskunnalle aiheuttaa esimerkiksi liikenteen verojen korottaminen kuin jos säästöt tehtäisiin turvetuotannosta. 

Huoltovarmuuden osalta järkevä ratkaisu voisi olla, että lisätään puolustusvoimien tai Huoltovarmuuskeskuksen budjettia sen verran, että he voivat hankkia sodanajan vaatiman määrän maan puolustuksen kannalta tarpeellisia polttoaineita.   

Miten saada talouskasvua Suomeen, osa 1

Valtiovarainministeriön raportti kuvaa heikkoa taloustilannetta

Valtiovarainministeriön tuore virkamiesraportti nostaa esiin useita ongelmia Suomen talouskasvussa. Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä. Tämä johtuu suurelta osin hitaasta tuottavuuskasvusta ja alhaisesta työllisyysasteesta. Jotta elämä Suomessa pysyisi miellyttävänä myös tulevaisuudessa, meidän täytyy löytää keinoja kirittää talouskasvua. Sen takia aionkin kirjoittaa useamman jutun talouskasvuun liittyen.

Mistä talouskasvu yleensäkään syntyy?

Tässä talouskasvua Suomeen -juttusarjan ensimmäisessä osassa keskityn kuvaamaan, mistä talouskasvua ylipäätään syntyy nykyisen taloustieteen perusteella. Näitä talouskasvun ajureita ovat:

• Fyysinen pääoma eli koneet, laitteet, tehtaat, tiet ja satamat, tietokoneet, työvälineet jne.
• Työvoiman osaaminen eli henkinen pääoma, jota tukee koulutus ja kaikenlainen työn tehokkuutta parantava oppiminen
• Työvoiman määrä eli mitä useampi ihminen taloudessa tekee tuottavia töitä, sitä enemmän talous kasvaa
• Loistavat ideat ja uudenlaiset oivallukset, esimerkiksi täysin uudenlaiset tuotekategoriat kuten tablettitietokoneet tai suoratoistopalvelut. Myös uudenlaiset työskentelytavat kuten vaikkapa Toyotan aikoinaan kuuluisiksi tuomat lean-menetelmät kuuluvat tähän kategoriaan.
• Kuinka hyvin ihmisten osaaminen, motivaatio ja luontaiset taipumukset osuvat yhteen sen kanssa, millaista työtä he tekevät. Esimerkkinä erittäin huonosta sopivuudesta ajatelkaapa, jos Stephen Hawking olisi päätynyt raudoittajaksi. Hyvä esimerkki henkilön ja hänen työnsä sopivuudesta puolestaan voisi olla Steve Jobs Applen pääjohtajana. Niin hankala tyyppi tuskin olisi pärjännyt oikein missään muussa hommassa, mutta innovatiivisen teknologiayrityksen johtajana hän oli mitä parhain.

Miten Suomi pärjää tällä hetkellä kunkin talouskasvun ajurin osalta?

Aloitetaan tarkastelu fyysisen pääoman osalta. Sitä on helpoin seurata teollisten investointien suuruudella. Ja siinä Suomella on mennyt jo pitkään huonosti. Teollisuuden investoinnit Suomeen romahtivat vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen eivätkä ole siitä kunnolla nousseet. 

Osaaminen on toki muutakin kuin virallista, tutkintoihin tähtäävää koulutusta, mutta sen avulla työvoiman osaamista ja yleistä oppimishalukkuutta on helpoin tarkastella. Eikä silläkään saralla mene kauhean hyvin. Suomen työikäisten koulutustaso on toki edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea. Kuitenkin nuorten aikuisten koulutustason kasvu on kääntynyt jo laskuun, ja Suomen koulutetuin ikäryhmä on nyt 40–44 –vuotiaat. 

Työvoiman määrän suhteen Suomessa menee kaikkein heikoimmin. Meillä sekä työikäisten määrä vähenee, minkä lisäksi työikäisistäkin aivan liian harva on töissä. Väestön vanhetessa sekä syntyvyyden laskiessa tilanne näyttää työvoiman määrän suhteen menevän huonompaan ja huonompaan suuntaan.

Entäs sitten ne loistavat ideat ja uudenlaiset oivallukset? Suomessa on onneksi joitakin startupeja, jotka ovat kasvaneet kiitettävästi. Loistavimpana esimerkkinä hienoista oivalluksista toimikoon Supercellin mobiilipelit. Startup-yritysten rahoitus on kasvanut kohisten viimeiset kymmenen vuotta. Toisaalta meidän isot teollisuusyrityksemme eivät ole mitään kovin järisyttävää tuoneet tähän maailmaan. Nesteen biopolttoaineet lienevät paras onnistuminen isojen yritysten ideoiden sarjassa.

Jätän viimeisen tekijän tarkastelun myöhempiin blogikirjoituksiin, sillä se vaatii enemmän pohdintaa.

PISA-testeissä pärjääminen ja maan varallisuus

Minulle tuli yllätyksenä, että Ruotsi on menestynyt huonosti koululaisten osaamista mittaavissa PISA-testeissä. Jotenkin ajattelin, että koulutusta arvostavana pohjoismaisena hyvinvointivaltiona myös läntisessä naapurissamme olisi aina pärjätty hyvin PISA-testeissä. Näin ei kuitenkaan ole. Viimeisimmässä mittauksessa Ruotsi kohensi tulostaan, mutta sitä ennen tulokset olivat menneet huonompaan suuntaan.

Alla olevassa kuvassa on verrattu Suomen ja Ruotsin tuloksia PISA-testeissä. Ruotsi on sinisellä ja Suomi oranssilla.

Sekä Suomen että Ruotsin varallisuus pohjautuu pitkälti työvoiman osaamiseen. Sen vuoksi voisi olettaa molempien maiden talouden kärsivän siitä, jos peruskoulunsa päättäneiden osaamistaso on laskenut selvästi vuodesta 2006. PISA-tulosten yhteyttä maan varallisuuteen mitattuna bruttokansantuotteella onkin tutkittu ja näiden kahden välillä on selvä korrelaatio. Yleensä siis ne maat, joiden bruttokansantuote henkeä kohden on suuri, ovat pärjänneet myös hyvin PISA-testeissä. Esimerkiksi alla yhden tutkimuksen kuvaajia.

Mutta onko maan koulumenestyksen ja taloudellisen hyvinvoinnin välillä myös syy-seuraussuhde? Useiden tutkijoiden mielestä on ja vieläpä niin, että oppilaiden hyvä koulumenestys johtaa kansalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. Esimerkiksi tämän tutkimuksen mukaan viidenkymmenen tutkimuksessa mukana olleen maan talouden kasvuvauhdista välillä 1960 - 2009 suuri osa selittyy maiden menestyksellä PISA-testien kaltaisissa koululaisten oppimistuloksia vertailevissa testeissä. Eli jos maan koululaiset pärjäävät hyvin, niin sitten maan talous kasvaa nopeammin.

Tämän seurauksena Suomen tulisi olla erittäin huolissaan PISA-tulosten jatkuvasta tippumisesta. Tässä valossa onkin aivan järjetöntä, että Suomessa on säästetty koulutuksesta leikkaamalla. Se tulee pidemmän päälle erittäin kalliiksi.