Pohjoismaiden osuus EU:n turvapaikanhakijoista

Perussuomalaisten nuivasti maahanmuuttoon suhtautuva osuus jaksaa kiitettävästi tuoda esiin maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Ja se on hyvä asia. Ikävää on kuitenkin se, että sama porukka jaksaa myös jatkuvasti liioitella pohjoismaiden ja Suomen siinä samalla osuutta kaikista EU:n turvapaikanhakijoista. Esimerkiksi Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen ohjelman johdannossa väitetään dramaattisesti turvapaikkashoppailun johtaneen siihen, että "kourallinen pohjoisia jäsenmaita ottaa vastaan lähes kaikki unionin alueelle tulevat turvapaikanhakijat."

Tuntuu hätkähdyttävältä, että väkiluvultaan pienet viisi pohjoismaata tosiaan saisivat huolekseen suurimman osan EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista. Väite on niin hätkähdyttävä, että oli pakko kaivaa faktatietoa.

Eurostatin tilastoista onneksi löytyy hyvin selkeästi taulukkomuodossa EU-maihin tulleiden turvapaikanhakijoiden määrät eri maittain eroteltuna. Tilastotiedoista  löytyvät seuraavat tiedot.

Muutamia huomioita datasta:

• Vuosittainen turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut dramaattisesti vuoden 2010 jälkeen. Vuonna 2013 turvapaikanhakijoita oli lähes tuplasti verrattuna vuoteen 2008.
• Pohjoismaista selvästi eniten turvapaikanhakijoita hakeutuu Ruotsiin. Ruotsin osuus kaikkien pohjoismaiden turvapaikanhakijoista oli vuonna 2013 noin 70%.
• Yhteensä viiteen pohjoismaahan turvapaikanhakijoita vuonna 2013 oli noin 77 000.
• Pohjoismaiden osuus kaikista EU:n turvapaikanhakijoista vuonna 2013 oli noin 18 %.
• Jos turvapaikanhakijat jaettaisiin tasaisesti kaikkien 28:n EU-maan kesken, niin silloin pohjoismaiden osuus vuonna 2013 olisi ollut noin 18 %.

Näiden tilastojen perusteella Perussuomalaisten väite siitä, että pohjoismaiden osuus unionin turvapaikanhakijoista olisi valtavan suuri ei siis selvästikään pidä paikkaansa. Pohjoismaiden osuus vuonna 2013 vastasi sitä, jos turvapaikanhakijat olisi jaettu tasaisesti kaikkien EU-maiden kesken.  

Kappas vaan Kokoomus sekä Keskusta, tismalleen yhteenhän ne soppii

Unto Hämäläisen erinomaisessa Perässähiihtäjä-blogissa ja eritysesti sen kommenteissa arvioidaan osuvasti Keskustan ja Kokoomuksen yhteensopivuutta. Lähtökohtina käytetään puolueiden strategisia hallitusohjelmia sekä vaalitavoitteita. Blogikirjoituksen kommentoijien perusteella Keskustalle ja Kokoomukselle ei tuottaisi isompia ongelmia muodostaa yhteistä hallitusohjelmaa.

En ole itse vielä perusteellisesti tutustunut Kokoomuksen tavoitteisiin, joten alla olevat pohjautuvat Perässähiihtäjä-blogin referointiin.

Yhteistä molemmille puolueille ovat:

• Yksilöiden oman vastuun korostaminen tarkoittaen, että sosiaaliturvasta säästetään
• Yrittäjyyden ja yritysten etujen ajaminen esimerkiksi erilaisia joustoja lisäämällä sekä valvontaa karsimalla

Eroja kommentoijat löytävät erityisesti seuraavista asioista:

• Kokoomus on selvästi Nato-myönteisempi. Keskusta sen sijaan linjaa selvästi, että tavoitteena on sotilaallinen liittoutumattomuus ja oma uskottava puolustus.
• Aluepolitiikassa Keskusta kannattaa palveluiden hajauttamista eri puolille Suomea, kun taas Kokoomus hakisi tehoja keskittämisestä
• Kokoomus on selvästi arvoliberaalimpi kun taas Keskusta pitää kiinni perinteisistä arvoista
• Selkeimpänä erona viinit ruokakauppoihin versus tiukempi alkoholipolitiikka 

Keskustan vaaliohjelman ruotimista

Keskustan eduskuntavaaliteemat löytyvät kakkarasta. Kakkaran ulkokehältä löytyvät isot asiat. Ulkokehän perusteella Keskusta ei säästäisi ainakaan puolustusmenoista, sillä vahva puolustus sekä sotilaallinen liittoutumattomuus on nostettu ulkokehän isoihin teemoihin.

Suurin osa kakkaran sisäsektoreiden teemoista on sellaisia, että samat voisivat olla minkä tahansa puolueen tavoitteena. Muutama erityisen keskustalainen teema kuitenkin löytyy, kuten:

• Biotaloudesta haetaan kasvua lisäämällä uusiutuvien käyttöä ja valmistamalla puusta vanhojen tuotteiden lisäksi entistä enemmän uudenlaisia kuten biomuoveja. Lisäksi Keskusta laittaisi enemmän julkista rahaa suomalaisten maataloustuottajien markkinoinnin tukemiseen.
• Pienten yritysten ja toiminimellä toimivien asemaa parannetaan verotuksen yrittäjävähennyksellä
• Palveluita ja virastoja halutaan edelleen hajauttaa ympäri Suomea. Keskustan mukaan tällä saavutetaan kilpailuetua.

Erityisen järkevilta Keskustan vaaliteemoista tuntuvat seuraavat:

• Sosiaaliturvan kehittäminen perustulon suuntaan eli olisi taloudellisesti kannattavampaa ottaa työtä vastaan. Itse olen vakuuttunut perustulon erinomaisuudesta verrattuna nykyiseen työnteosta rankaisevaan sosiaaliturvaan verrattuna.
• Virosta kopioitu yritysten voiton varausjärjestelmä ei saa yhtä varauksettomasti kehuja allekirjoittaneelta, mutta ihan hyvältä idealta sekin tuntuu. Useimmilla aloittelevilla yrityksillä kuitenkin huolena on enemmänkin se, että niitä voittoja ei kerry riittävästi, jotta niitä voisi laittaa varausjärjestelmällä talteen. Suomessa yritysten voittojen verotus ei ole suinkaan niistä isoimmista yritystoiminnan ongelmista.
• Turhien normien purkaminen kuulostaa hyvältä. Sääli vain, että on hankala uskoa Keskustan todella tähtäävän tähän, kun vertaa esimerkiksi heidän (tosin jo kuopattuun) tavoitteeseensa siirtää keskiolut alkoihin. Ainakin kaipaan enemmän konkreettisia esimerkkejä turhista normeista, joita Keskusta haluaa purkaa. 
• Korjaus 14.2: Ystävällinen kommentoija muistutti minua Keskustan 101:stä konkreettisesta ehdotuksesta turhan sääntelyn purkamiseksi. Perun siis puheeni konkreettisten esimerkkien puutteesta. Pointsit Keskustalle.
• Hiilen ja tuontienergian korvaaminen uusiutuvilla sekä kotimaisilla energianlähteillä voi olla järkevää. Järkevää se on, jos sillä tarkoitetaan erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman käytön lisäämistä sekä muun metsäteollisuuden yhteydessä syntyvää energiaa. Idioottimaisuudeksi se puolestaan muuttuu, jos sillä tarkoitetaan valtion avustuksella puun polttamista energiaksi.

Toki kakkarasta löytyy paljon muitakin hyviä tavoitteita. Esimerkiksi siellä mainitaan, että Suomen talous pitää saada kasvu-uralle. Sääli vain, etten onnistunut löytämään ohjelmasta kovin selkeitä ajatuksia siitä, miten tälle kasvu-uralle päästään edellä listattujen muutaman hyvän kohdan lisäksi.

Erityisen tuhoisilta Suomen kannalta kuulostavat seuraavat teemat:

• Kuntia ei saa pakottaa liittymään muihin kuntiin, vaan heikossa jamassakin olevien kuntien itsenäisyydestä täytyy pitää kiinni ja valtion pitää antaa niille enemmän rahaa. Tämä istuu erittäin huonosti Keskustan ajaman valtion velkaantumisen taittamisen kanssa. Tuntuu aivan hullulta, että valtion olisi pakko rahoittaa sellaisiakin kuntia, jotka eivät ilman mittavia valtion avustuksia pärjäisi yksin. Koska kunnat vaativat valtion apua, niin silloin valtion pitäisi myös voida pakottaa niitä liitoksiin ehtona avustuksille.
• Jokaisella suomalaisella on oltava oikeus asua omakotitalossa, jossa on iso piha ja luontoa ympärillä SAMALLA kun taloon täytyy olla nopea nettiyhteys, palveluiden on oltava lähellä ja veroprosentti ei saa nousta. Mielestäni kaikkea ei voi saada. Jos haluaa elää tilavasti luonnon helmassa, niin sitten täytyy hyväksyä se, että lähellä ei voi olla kaikkia niitä palveluita kuin kaupungeissa.