Miksi ja miten arvioida poliitikkojen älykkyyttä
Politiikassa kiistatta tarvitaan älykkyyttä. Mielestäni olisi hienoa, jos henkilöiltä, jotka pyrkivät julkisiin virkoihin, testattaisiin älykkyysosamäärä luotettavasti ja tulokset sitten julkistettaisiin äänestäjien tietoon. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, mutta jollain tavalla poliitikkojen älykkyyttä olisi silti hyvä arvioida.
Julkisuuden henkilöiden älykkyyden arviointia voi tehdä tarkastelemalla heidän tekojaan ja vertaamalla niitä siihen, miten todennäköisesti niissä onnistuminen vaatii korkeaa älykkyyttä. Esimerkiksi kirjailijoiden älykkyyttä koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että kirjojen kirjoittaminen yleensä vaatii vähintään 120 älykkyysosamäärän (ÄO). Koulutuksesta voi myös päätellä paljon älykkyydestä. Esimerkiksi yliopistosta maisteritasolla valmistuneiden ÄO on keskimäärin 120 ja tohtoriksi väitelleiden keskimääräinen ÄO puolestaan on 130.
Leikkimielinen ja pitkälti mutu-tuntumalla tehty top 10 lista älykkäimmistä suomalaisista poliitikoista
- Koulutustaso
- Ammatilliset saavutukset politiikan ulkopuolella
- Erityistä älyä ja luovuutta vaativat tuotokset
1. Alia Dannenberg on väitellyt tohtoriksi teoreettisesta fysiikasta, minkä lisäksi hän on kauppatieteiden maisteri. Dannenberg oppi lukemaan kolmevuotiaana. Hän kirjoitti kuusi laudaturia ja on voittanut useita shakkiturnauksia. Alia on kunnostautunut myös luovuuden alalla kirjoittamalla kaksi fiktiokirjaa. Näiden saavutusten perusteella Dannenberg menee kirkkaasti ÄO-vertailussa suomalaisten poliitikkojen kärkeen.
2. Sakari Puisto on fyysikko, joka väitteli filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistossa. Useissa eri tutkimuksissa on todettu, että kaikista akateemisista tutkimusaloista korkeimmat älykkyysosamäärät löytyvät fyysikoilta. Puisto on kirjoittanut 8 tieteellistä artikkelia, jotka käsittelevät nanopartikkeleita ja materiaalifysiikkaa.
3. Juhana Vartiainen on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori taloustieteistä. Hän sai ylioppilaskirjoituksista kuusi laudaturia. Ennen poliittista uraansa Vartiainen oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja ja sitä ennen 7 vuotta Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen (Konjunkturinstitutet) tutkimusosaston johtaja.
4. Anna Kontula on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Tutkinut mm. rakennusalan harmaata taloutta sekä prostituutiota ja ihmiskauppaa. Kirjoittanut useita pamfletteja ja artikkeleita, joita on julkaistu.
5. Jussi Halla-Aho on koulutukseltaan filosofian tohtori. Työskennellyt mm. Helsingin yliopistossa tutkijana ja muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana. Julkaissut kielitieteellisiä artikkeleita sekä kirjoittanut blogiinsa pohjautuvan kirjan Kirjoituksia uppoavasta Lännestä, joka julkaistiin 2009.
6. Elina Valtonen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Aiemmin toiminut rahoitusalan johtotehtävissä. Vuonna 2018 Otava julkaisi Valtosen esikoiskirjan Vapauden voitto.
7. Päivi Räsänen kirjoitti ylioppilaaksi kuudella laudaturilla. Koulutukseltaan hän on lääketieteen lisensiaatti. Räsänen on työskennellyt useita vuosia lääkärinä.
8. Mia Laiho on koulutukseltaan lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri. Ennen eduskuntaan nousua hän johti Helsingissä Haartmanin ja Malmin päivystyksiä sekä sosiaali- ja kriisipäivystystä.
9. Paula Risikko on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori. Toiminut mm. johtajana ammattikorkeakoulussa.
10. Maria Ohisalo väitteli vuonna 2017 sosiologian tohtoriksi. Tutkinut esimerkiksi ruoka-apua ja asunnottomuutta.
Ketkä sinusta ovat älykkäimmät henkilöt suomalaisessa politiikassa?
Aktiiviuransa jo ohittaneita älykkäitä poliitikkoja
Jyrki Kasvi on tekniikan tohtori ja toiminut tutkijana.
Markku Markkula on koulutukseltaan tuotantotalouden DI Teknillisestä korkeakoulusta. Kirjoittanut kolme kirjaa.
Paavo Väyrynen, valtiotieteiden tohtori, kirjoittanut useita kirjoja. Väyrysen kaikki varmaankin tuntevat, joten ei enempää hänestä.
Maailmalta kaikkien aikojen fiksuimpina poliitikkoina on mainittu esimerkiksi seuraavia henkilöitä:
- Kaikkein älykkäin USA:n presidentti on ollut John Quincy Adams
- Toisiksi korkein ÄO arvioidaan olleen Thomas Jeffersonilla
- Olof Palmen ÄO oli 156, joten häntä voidaan kutsua neroksi
Minulta kyseltiin lähteitä tälle artikkelille. En valitettavasti kirjannut lähteitäni talteen, mutta tässä joitakin käyttämiäni. Älykkyyden ja luovien suoritusten (eli tässä kirjojen kirjoittamisen) välisestä yhteydestä kerrotaan esim seuraavissa:
VastaaPoistahttps://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2017.00254/full
https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2014/07/secrets-of-the-creative-brain/372299/
Pääpointti näissä on, että menestyäkseen luovilla aloilla ihmisillä yleensä täytyy olla vähintään noin 120 suuruinen ÄO. Sitä korkeampi älykkyysosamäärä ei enää selitä luovuutta, vaan siihen sitten tarvitaan jotain muuta. Eli pärjätäkseen luovilla aloilla kuten kirjailijana, älykkyyden täytyy ylittää tietty kynnys. Ja yleensä tämän kynnyksen on arvioitu olevan noin 120 ÄO.
Eri koulutusasteiden kuten maistereiden ja tohtoreiden älykkyysosamäärien arvioinnissa käytin esimerkiksi näitä lähteitä:
http://miyaguchi.4sigma.org/gradytowers/emptypromise.html
http://www.randalolson.com/2014/06/25/average-iq-of-students-by-college-major-and-gender-ratio/
Vielä lisäys lähteisiin. Osa tiedoista on poimittu Jordan Petersonin luennoista, jotka käsittelevät älykkyyttä ja luovuutta. Tässä linkit niihin:
VastaaPoistahttps://youtu.be/D7Kn5p7TP_Y
https://youtu.be/fjtBDa4aSGM
Pari kuukautta myöhemmin siitä, kun olin kirjoittanut tämän artikkelin, Ylioppilas-lehti teki samaan aiheeseen liittyvän kyselyn. Sen tulokset löytyvät täältä: https://ylioppilaslehti.fi/2021/11/ylioppilaslehti-selvitti-ketka-ovat-suomen-fiksuimmat-poliitikot/
VastaaPoistaOli mielenkiintoista huomata, että monet samat henkilöt nousivat älykkäimpien joukkoon tässä kyselyssä, jotka olivat myös omassa top ten listassani. Anna Kontula tuli kyselyssä toiseksi ja Elina Valtonen kolmanneksi. Sen sijaan kyselyn voittajaa Li Anderssonia en ollut itse kelpuuttanut lainkaan kymmenen älykkäimmän joukkoon.