Tuloeroista ja kannustinloukuista

Kukaan tuskin vastustaa sitä, että useampi suomalainen rikastuisi kovalla työllä ja yrittämisellä. Tästä Elina Lappalainen kirjoitti HS:n kolumnin. Jos tuloerot kasvaisivat sen takia, että Suomeen tulisi enemmän varakkaita ihmisiä, niin se olisi hyvä asia. Mutta jos tuloerot repeävät sen takia, että köyhistä tulee entistä köyhempiä, sitä tuskin kukaan terve ihminen haluaa. Eikä köyhien kurjistuminen ole hyväksi Suomen taloudellekaan, kuten Lappalainen kirjoittaa.

Riikka Purra kirjoitti blogissaan, että matalat tuloerot kielivät kannustinongelmista. "Liian alhaiset tuloerot kertovat myös kannustinongelmista. Matalilla palkkatasoilla työ ei kannusta sosiaaliturvaan nähden, ylemmillä lisätyön tekeminen tai yleneminen ei välttämättä houkuta verotuksellisista syistä." Purra toteaa, että työttömiltä leikkaaminen on ihan ok, koska työttömät voivat parantaa taloudellista tilannettaan menemällä töihin. Onkohan vain työllistyminen tässä surkeassa taloudellisessa tilanteessa ihan noin helppoa?  

Soininvaara on myös viime päivinä kirjoittanut tuloeroihin liittyvistä kannustinloukuista:

• Tuloerot ja kannustavuus hyvätuloisilla
• Kannustinongelmat lymyävät tuloasteikon alapäässä

Soininvaara kirjoittaa, että vaikka työttömälle tarjoutuisi mahdollisuus osa-aikaiseen työhön, ei sellainen useinkaan kannata taloudellisessa mielessä. "...köyhillä efektiivinen marginaalivero on usein yli 80 prosenttia, monella tasan sata prosenttia. Tämä on paljon pahempi kannustinongelma kuin rikkaiden kokema korkea marginaalivero ja se näkyy työllisyydessä." Toisessa kohtaa Soininvaara toteaa: "Nyt kyllä kannattaa ottaa vastaan kokopäivätyötä, jos sellaista sattui saamaan, mutta vastaavasti ei kannata ottaa vastaan osa-aikatyötä vaan jättäytyä ennemmin kokonaan työttömäksi."

Hesarissa on myös kirjoitettu paljon työttömiin kohdistuvista leikkauksista ja pohdittu sitä, miten hyvin nämä leikkaukset kannustavat hakemaan töihin. Esimerkiksi 15.1.2025 olleessa jutussa useita vuosia työelämän ulkopuolella ollut Jaakko Sundberg tuumailee seuraavaa:

”Leikkaukset perustuvat harhaiseen mielikuvaan siitä, että on olemassa jokin satojentuhansien perusterveiden mutta laiskojen työkykyisten porukka, jota pitäisi potkia ja rangaista”, Sundberg sanoo. Hänen käsityksensä mukaan: ”Todellisuudessa toimeentulotukea saavissa on paljon monisairaita ja pysyvästi työkyvyttömiä, jotka eivät tiukkojen Kelan tulkintojen takia pääse työkyvyttömyys-eläkkeelle, jonne he oikeasti kuuluisivat.”

Lähipiiristäni löytyy eräs tällainen, jota seuraava runo kuvaa osuvasti:

Harmaa aamu, ei unta taaskaan,
ajatus riekaleina yön mustassa maassa.
Kahvin kitkerä höyry täyttää keittiön,
ei leipää pöydällä, vain eilinen hiljaisuus.

Viisikymmentä vuotta, hartiat kumarassa,
elämä kulkenut ohi kuin oikoreittiä.
Ei koulua, ei työtä, vain katse maassa,
köyhyys painaa, eikä löydy kaidetta.

Ystäviä vähän, jos ketään enää,
sanojen virta kuivuu iltaan pimeään.
Parisuhde on sana, ei kokemus kantava,
yksinäisyys on kumppani ainainen.

Yhteiskunta huutaa: "Hae työtä, mies!"
Kirjeet patistaa, uhka käy selväksi.
Mutta miten etsiä, kun uni karttaa,
kun voimat on varjo, ja sydän harhailee?

Hän seisoo peilin edessä, tyhjä katse,
näkee vain kuoren, ei mitään sisällä.
Kuka auttaa, kuka kuuntelee?
Kun elämä ei enää kysy, vaan käskee.

Työttömyyden syitä selvittäneiden tutkimusten perusteella Sundberg on pitkälti oikeassa. Esimerkiksi vuonna 2021 kirjoitin siitä, mitä faktatietoa meillä on työttömyyden syistä. Erityisesti pidempään työttömänä olleiden kohdalla työttömyyden taustalla ovat yleensä terveysongelmat ja/tai puutteet koulutuksessa sekä osaamisessa. Työmotivaation puute on selvästi harvinaisempi syy työttömyyteen. Jos oma terveys ei kestä täysipäiväistä työskentelyä, eivät siinä kepit pahemmin auta. Ja vaikka työtön itse olisikin valmis tekemään täyttä työviikkoa, ovat sellaiset työnantajat harvassa, jotka uskaltavat ottaa riskin palkkaamalla pitkään työttömänä olleen täysipäiväiseen työsuhteeseen.

Paljon realistisempi polku takaisin työelämään kulkisi osa-aikaisen työn kautta. Vaikka työttömän terveys ja työkyky olisivatkin heikommalla tolalla, niin helpompi olisi selvitä esimerkiksi 15 työtunnin viikosta kuin tehdä täyttä työviikkoa. Olettaen, ettei työn esteenä olisi mitään liian vakavaa vaivaa, niin parin kuukautta osa-aikaista työtä lisäisi selvästi mahdollisuuksia päästä kokoaikaiseen työhön. Mutta nyt leikkaukset tekevät osa-aikaisen työnteon vastaanottamisen taloudellisesti kannattamattomaksi.

Suojaosien poistaminen on yksinkertaisesti typerää. Se on mielestäni myös moraalisesti väärin, mutta pelkästään kylmästi Suomen taloutta ajatellenkin, suojaosia ei pitäisi poistaa. Päinvastoin niitä olisi kannattanut kasvattaa tai yleensäkin työttömyysturvaa pitäisi reivata kohti perustuloa. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön voi ansaita ilman, että se vähentää etuuden määrää. Viime vuosina suojaosan suuruus oli 300 euroa sekä työttömyys- että asumistuessa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus suojaosien vaikutuksesta on tainnut jäädä hallituksen edustajilta tyystin lukematta. Tässä tutkimuksessa todetaan, että:

"Satunnaista ja osa-aikaista työtä tekevien työttömien osuus kasvoi huomattavasti, kun työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat otettiin käyttöön. Yksittäisillä aloilla, kuten palvelualoilla ja terveydenhuollossa, työttömyyden aikainen työskentely yleistyi selvästi."

Eivät suojaosat toki mikään ihmelääke olleet. Ne eivät lisänneet kokoaikaista työllistymistä. Mutta jos vaihtoehtona on, että henkilö joko työskentelee edes 15 - 20 tuntia viikossa tai sitten on kokonaan työttömänä, niin osa-aikainen työ on selvästi parempi vaihtoehto.

Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen on julkisuudessa tuonut esiin rakkauttaan suojaosiin. 

Vuonna 2023 annetussa haastattelussa Aaltonen totesi: ”Kyllä, rakastan suojaosia. Ajattelen, että ihminen motivoituu ja kiinnittyy paremmin työhön, kun tietty tulotaso työn alkuvaiheessa turvataan.” Hän ei uskonut, että suojaosan poistaminen johtaisi lisääntyneeseen kokoaikaiseen työskentelyyn: ”Minulle ei ole kyllä koskaan tullut pieneen mieleenkään, että suojaosa olisi sellainen, jonka takia jätetään menemättä työhön. Päinvastoin, suojaosa kannustaa kokeilemaan, jäämään ja luottamaan.” 

Hyvää uudessa hallitusohjelmassa

Orpon vetämänä syntynyttä hallitusohjelmaa on jo ennätetty kauhistelemaan vaikka kuinka. Ja toki ohjelmassa moni asia olisi voinut olla paremmin. Silti siitä löytyy myös hyviä asioita, joiden toteuttaminen veisi mielestäni Suomen parempaan suuntaan. Tässä blogikirjoituksessa keskityn puhtaasti hyviin asioihin uudessa hallitusohjelmassa. 

Ja ihan vain tiedoksi, en äänestänyt mitään neljästä tulevan hallituksen puolueesta. Mielestäni eduskuntavaaleissa oli tarjolla myös parempia vaihtoehtoja.

Tärkein positiivinen asia Orpon hallituksen ohjelmassa on, että Suomen velkaantuminen aiotaan tosissaan laittaa kuriin. Vuoden 2022 lopussa Suomen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 51,6%. Se ei vielä ole katastrofi, mutta suuntaa on syytä kääntää.

Sitten niihin konkreettisiin positiivisiin ehdotuksiin, joita hallitusohjelmasta löytyy.

Asumistukea ei enää makseta omistusasunnosta. Jatkossa omaisuutta asumistuen saajalla voi olla enintään 10 000 euroa. Asumistukeen kuluu nykyään Suomessa yli 2,6 miljardia euroa vuodessa ja siihen liittyvät kulut ovat kasvaneet lyhyessä ajassa miljardilla. Tähän mennessä omaisuus ei ole vaikuttanut asumistuen määrään lukuun ottamatta niitä, jotka elävät toimeentulotuella. Asumistukea leikataan myös muilla tavoilla, jotka mielestäni eivät välttämättä ole järkeviä. Mutta tätä omaisuusrajaa kannatan, sillä mielestäni yhteiskunnan ei ole syytä maksaa asumistukea esimerkiksi vapaaherraksi ryhtyneelle tyypille, jolla on satojen tuhansien omistusasunto.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan niin, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen etuuden taso laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä tuesta. 34 viikon jälkeen tuki laskee 75 prosenttiin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kulut olivat 2,5 miljardia vuonna 2021. Uskon, että joidenkin henkilöiden tapauksessa tämä porrastaminen kannustaa hakemaan uutta työtä pari kuukautta nopeammin. Kirjoitin aiheesta tarkemmin vuonna 2021. 

Vuorotteluvapaasta luovutaan. Siitä kertyy vain pieni säästö (noin 20 miljoonaa euroa), mutta ei yhteiskunnan ole tarpeen tukea keski-ikäisten ihmisten harrastustoimintaa tai itsensä etsimistä. Kannatan toki voimakkaasti paussin pitämistä työelämästä, mutta mielestäni sellainen paussi tulisi tehdä omien säästöjen turvin.

Alkon alkoholimonopolia puretaan osittain. Vahvempien (max 8%) alkoholijuomien myynti sallitaan jatkossa tavallisissa ruokakaupoissa. Myös alkoholin nettikaupan asema selkeytetään ja sen todetaan olevan selvästi laillista toimintaa. 

Hallitus uudistaa perusturvan. Tarkoituksena on saada aikaiseksi yksi ”yleistuki”. Yleistuki vähenisi työtulojen noustessa, jolloin käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin. Tämä vaikuttaa erittäin lupaavalta askeleelta kohti perustuloa, jota kannatan erittäin lämpimästi. Perustulosta olen kirjoittanut aiemmin. 

Hallitusohjelmassa esitetään kiristyksiä tupakkaveroon ja nikotiinipussien tuomista tupakkaveron alaisiksi. Näillä toimilla on tarkoitus saada valtion kassaan yhteensä 150 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus aikoo kiristää virvoitusjuomaveroa. Tällaiset haittaverot ovat parhaita veroja. Tosin terveysveron osalta olisi voitu tehdä enemmänkin.

Veikkauksen uhkapelimonopolia murretaan ja siirrytään digitaalisissa uhkapeleissä lisenssimalliin. Iso osa uhkapelaamisesta tapahtuu jo digitaalisesti internetin välityksellä. Tästä digipelaamisesta yli 50% hoituu ulkomaisten pelifirmojen kautta, jotka eivät maksa mitään Suomen valtiolle uhkapeliongelmien hoitamiseksi. Lisenssijärjestelmään siirryttäessä isompi osa digipelaamisesta tulee laillisen toiminnan piiriin ja niistä saadaan rahaa yhteiskunnalle. Tällä rahalla sitten voidaan tehostaa rahapelitoimialan valvontaa ja hoitaa uhkapelaamisesta seuraavia ongelmia.

Apteekkien kartellivoimaa heikennetään ja reseptivapaat itsehoitolääkkeiden myynti sallitaan tavallisissa kaupoissa. Tämä tekee lääkkeistä halvempia.

Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan eli varmistetaan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Tällä tavalla hallitusohjelma vastaa nuorten mielenterveyden osalta toiveisiin, joita eri järjestöt ovat esittäneet.

Mitä mieltä itse olet uudesta hallitusohjelmasta? Mikä siinä on mielestäsi parasta?

Liberaalipuolueen puolueohjelmasta löytyy paljon hyvää

Eduskuntavaaleihin on enää vajaat kolme kuukautta, joten keskityn lähiaikoina vertailemaan eri puolueita ja päättämään, mitä niistä äänestän. Joulukuussa kävin läpi Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin, joka oli ihan kohtuullinen. Nyt keskityn puolueeseen, joka on täysin toisessa päässä suosiolla mitattuna. Liberaalipuolue ei näy edes omana palkkinaan puolueiden suosiota mittaavissa kyselyissä, vaan se hukkuu muiden pikkupuolueiden kanssa muut-ryhmän pariin prosenttiin. Joskus hyvät ideat kuitenkin vaativat aikaa, jotta ne lyövät itsensä läpi, joten pelkkä suosion puute ei mielestäni ole syy täysin sivuuttaa Liberaalipuoluetta.

Arvioin tässä kirjoituksessa Liberaalipuolueen puolueohjelmaa ja poimin siitä mielestäni mielenkiintoisimpia kohtia. Eniten näkyvyyttä puolue on saanut Leikattavaa löytyy -kampanjallaan, joka etsii leikkauskohteita valtion budjetista. Sen tiedotustilaisuus pidetään maanantaina 9.1, minkä jälkeen perehdyn siihenkin tarkemmin. Tiivistettynä Liberaalipuolue pyrkii maksimoimaan yksilöiden vapauden ja minimoimaan valtion tehtävät vain välttämättömiin. Tämä tarkoittaa myös valtion verotuksen pienentämistä, kun verovaroja ei tarvita nykyistä määrää.

Ilmeisen yleinen harhaluulo kuitenkin on, että Liberaalipuolue ajaisi hyvinvointivaltion purkamista. Puolue tahtoo, että valtio jatkossakin tukee heikossa asemassa olevia. Itseäni kovasti lämmittää se, että puolue tahtoo siirtyä sosiaaliturvassa perustulo- tai perustili-malliin (näiden välinen ero on lähinnä semantiikkaa). Kuten olen aiemmin useasti kirjoittanut, kannatan lämpimästi perustuloa.  Liberaalit eivät kuitenkaan korvaisi kaikkea tarveharkintaista tukea perustulolla, vaan edelleen erityisen paljon apua tarvitsevat saisivat myös muuta tukea perustulon päälle.

Liberaalipuolueella on myös muita erittäin järkeviä tavoitteita. He esimerkiksi tahtovat laillistaa kannabiksen myynnin ja käytön. Tätä olen myös itse kannattanut aiemmin.  Laillistaminen mahdollistaa kannabiksen haittojen tehokkaamman torjumisen samalla kun se tuo yhteiskunnalle uusia tulonlähteitä verojen muodossa. Järkevää on myös vaatimus korvata Veikkauksen monopoli uhkapelien lisenssijärjestelmällä.

Liberaalit ajavat myös joitakin varsin erikoisia asioita, joiden hyödyistä en ole lainkaan varma. Yksi näistä on vaatimus eduskuntavaalien vaalipiirien poistamisesta. Tällöin kansalaisilla olisi mahdollisuus äänestää haluamaansa eduskuntavaaliehdokasta koko maan alueelta. Tämä toki voisi auttaa pääsemään eroon poliitikkojen halusta ajaa läpi pelkästään oman alueen etuja koko yhteiskunnan edun sijasta, eli siinä mielessä hyvä ehdotus. Mutta toisaalta se antaisi laajasti tunnetuille julkkisehdokkaille ehkä liiankin suuren etulyöntiaseman eduskuntavaaleissa. 

Monopolien purkamisessa Liberaalipuolue tekee mielestäni enemmän pahoja huteja kuin osuu maaliinsa. Alkon ja Veikkauksen monopolien purkaminen olisi fiksua, mutta sen sijaan luonnollisten monopolien purkaminen ja yksityistäminen olisi pelkästään typerää. Valitettavasti liberaalit ajavat ainakin puolueohjelmassaan myös raideliikenteen ja sähkönsiirtoverkkojen vapauttamista kilpailulle. Se olisi mielestäni erittäin haitallista, sillä nämä jos mitkä ovat selviä luonnollisia monopoleja, jotka olisi parempi pitää valtion omistuksessa. 

Vähän samanlainen todellisuudesta irtautuminen näkyy myös vaatimuksessa luopua työehtosopimusten yleissitovuudesta. Liberaalit tuntuvat kuvittelevan, että työmarkkinat toimivat paljon tehokkaammin kuin ne todellisuudessa toimivat. Kuitenkin todellisuudessa neuvotteluvoimat yksittäisen työntekijän ja ison työnantajan välillä ovat täysin erilaiset. Eli todellisuudessa ammattiliitot ja isolla joukolla sovitut työehdot itseasiassa voivat parantaa työmarkkinoiden toimintaa. Tästä on ihan talouden nobel-palkinnon voittaneiden ihmisten tekemiä tutkimuksia. Yleensäkin Liberaalipuolueen puolueohjelmaa painaa liiallinen usko täydellisesti toimivien markkinoiden olemassaoloon.

En myöskään usko, että liberaalien ajamat voimakkaat veronalennukset ovat todellisuudessa mahdollisia ainakaan lähitulevaisuudessa. Toki pidemmän tähtäimen tavoitteena verojen alentaminen toimii. He myös ajavat mielestäni ihan tyhmiä muutoksia verojärjestelmään. Typerimpänä esimerkkinä on perintöveron poistaminen. Se kun kuitenkin on haittaveroja lukuunottamatta paras mahdollinen vero, koska kukaan ei jätä kuolematta sen takia. Liberaalit tahtovat myös siirtää verotuksen painotusta ansiotuloveroista kohti haitta- ja kulutusveroja. Haittaverojen lisääminen onkin järkevää, mutta kulutusverot kohdistuvat mielestäni liian voimakkaasti köyhimpiin ja ne vievät verotusta liikaa kohti tasaveroa. Itse näen järkeväksi, että jatkossakin varakkaat maksavat myös suhteellisesti enemmän veroja, koska he pystyvät siihen paremmin.

Mutta sitten siirrytään aiheeseen, jossa Liberaalipuolue loistaa erittäin kirkkaasti verrattuna kaikkiin muihin puolueisiin. He ajavat tosissaan erilaisten yritystukien totaalista lopettamista, mikä on erinomaista. Tilastokeskuksen mukaan suoraa yritystukea maksettiin 1,4 miljardia euroa vuonna 2021 ja sen lisäksi erilaisia verohuojennuksia annetaan yrityksille noin 3 miljardia vuosittain. "Suorat yritystuet ja verohelpotukset tulee lopettaa. Energian tuotantotuista tulee luopua ja valtion tulee verottaa energian tuottajilta tuotannon ulkoishaitat." Nämä suorat lainaukset puolueohjelmasta ovat aivan erinomaisia tavoitteita. Ne itseasiassa parantavat markkinoiden toimintaa, kun esimerkiksi hiilidioksipäästöille tulee haittoja vastaava kustannus.

Maatalous- ja aluepolitiikan osalta Liberaalipuolue näyttäisi olevan täysi vastakohta Keskustalle. Liberaalit hyväksyvät sen, että jos joku haluaa asua maaseudulla kaukana palveluista, niin sitten siihen pakettiin kuuluu myös se, että esimerkiksi liikenneyhteydet ja palveluiden saatavuus ovat paljon heikompia kuin kalliimmilla kaupunkiseuduilla. Liberaalit luopuisivat erilaisista alueellisista tuista myös maatalouden osalta. Tämäkin on erittäin fiksua.

Vaikka liberaalit tahtovat pienentää valtion velvollisuuksia, tutkimuksesta ja tieteestä he eivät leikkaisi. Samoin edelleen esimerkiksi terveydenhoitoon ja koulutukseen tulee valtion panostaa voimakkaasti. Ympäristönkin suojelu kuuluu valtion tärkeisiin tehtäviin, koska niitä eivät yksityiset markkinat pysty hoitamaan. 

Liberaalipuolue suhtautuu hyvin positiivisesti kansainvälisyyteen. He esimerkiksi kannattavat vapaakaupan lisäämistä, vapaata maahanmuuttoa ja yhteistyön lisäämistä EU:n sisällä. "Jokaisen, joka pystyy elättämään perheensä, tulee saada tuoda perheensä Suomeen omalla kustannuksellaan."

Liberaalipuolueessa yhdistyvät mielestäni erinomaisesti arvoliberaalius haluun leikata radikaalisti typeriä yritystukia. Nykyisessä tilanteessa, jossa jopa Kokoomus vaatii sähkötukia myös rikkaille suomalaisille, olisi erittäin hyödyllistä saada eduskuntaan vastavoimia tälle typeryydelle. Odotan mielenkiinnolla heidän tarkempia ehdotuksiaan valtion toiminnan leikkauskohteista. Kunhan puolue ei lähde leikkaamaan köyhimmiltä, niin he voisivat hyvinkin ansaita ääneni.

Ilmaista rahaa kaikille -kirjan ajatuksia perustulosta

Rutger Bregmanin kirja Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman, sisältää erilaisia utopistisiä tavoitteita. Olen aiemmin lukenut Bregmanilta Hyvän historia -kirjan, josta pidin kovasti. Ilmaista rahaa kaikille -kirja hehkuttaa nimensä mukaisesti vastikkeettoman perustuloan upeutta. Perustulosta olen kirjoittanut aiemmin positiiviseen sävyyn esimerkiksi kertoessani Kalifornialaisen Stocktonin sekä Suomen perustulo-kokeiluista.

Melko yllättävästi Yhdysvalloista oltiin 1960-luvun lopussa erittäin lähellä siirtyä kansalliseen perustuloon. Ja nykyvalossa entistä mielenkiintoisemman tästä tekee se, että perustuloon siirtymistä ajoi nimenomaan Richard Nixonin hallitus. Häntä ei yleensä nähdä edistyksellisenä uudistajana. Valitettavasti perustulo kuitenkin kaatui vastustukseen senaatissa. Ja ilmeisesti myös siihen, että yksi Nixonin neuvonantajista ryhtyi pelottelemaan presidenttiä perustulon tuhoisasta vaikutuksesta perustuen 150 vuotta vanhaan kokeiluun Englannista.

Usein ajatellaan, että useimmat köyhät ovat köyhiä, koska he ovat tyhmiä. Syy- ja seuraussuhteet eivät kuitenkaan todellisuudessa läheskään aina mene tuossa suunnassa. Monet ovat itseasiassa tilapäisesti tyhmiä, koska he ovat köyhiä. Köyhyys siis tekee ihmisistä tyhmempiä. Ainakin itse pystyn hyvin samaistumaan tähän ajattelemalla omaa tilannettani silloin, kun Venäjä oli juuri aloittanut suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Kun niin iso osa huomiosta keskittyi sen murehtimiseen, milloin Kiova vallataan ja Zelensky murhataan, oli hyvin hankala tehdä järkeviä päätöksiä.  Antamalla riittävästi rahaa köyhille, ajatuskapasiteettiä vapautuu jatkuvasta rahasta stressaamisesta muihin asioihin. 

Yleensä ihmiset käyttävät saamansa rahan järkeviin asioihin. Esimerkiksi parasta tapa auttaa Afrikan köyhiä on antaa heille suoraan rahaa. Vuohien ostaminen tai kalliiden länsimaisten auttajien lähettäminen paikan päälle neuvomaan afrikkalaisia ovat paljon tuhlailevampia keinoja. 

Samoin työttömien etuuksien valvontaan esimerkiksi Suomessa käytettävä valvontakoneisto on äärimmäisen tehoton. Lisäksi se nöyryyttää ja passivoi tukien saajat. "Se polkee yksityisyyden ja itsekunnioituksen jalkoihinsa tavalla, jonka ymmärtää vain, jos on itse sosiaalietuuksien saaja", kirjoitti eräs brittiläinen sosiaalialan työntekijä. Elokuussa 2022 Kelan tutkija Tuija Korpela myönsi, että suomalainen toimeentulotuki on lamaannuttava ja epäkannustava tukimuoto ja sitä olisi syytä uudistaa. 

Kalifornialaisen kaupungin kokemuksia perustulosta

Hieman Espoota suuremmassa kalifornialaisessa Stocktonin kaupungissa on ollut meneillään pienimuotoinen perustulokokeilu. Siinä 125 sattumanvaraisesti valittua kaupungin asukasta valittiin ohjelmaan, jossa heille annetaan 500 dollaria kuukaudessa 24 kuukauden ajan. Tämän rahan saaminen ei vaikuttanut mitenkään heidän mahdollisiin muihin tuloihinsa, eikä sen saamiseksi ollut mitään edellytyksiä tai vaatimuksia. Ohjelmaan valittujen 125 ihmisen tuloksia verrattiin kontrolliryhmään perustulon vaikutusten selvittämiseksi.

Taustatietona on hyvä ymmärtää, että Stockton on selvästi köyhempi kuin tyypillinen kalifornialainen kaupunki. Stockton ajautui konkurssiin vuonna 2012 ja yli 20% kaupungin asukkaista on köyhiä. 

Perustulo paransi työllisyyttä

Ohjelman alkaessa siihen valituista 28% oli kokoaikaisessa työssä. Vuoden päästä perustuloa saaneista 40%:lla oli kokoaikainen työpaikka eli työllisyys parani 12 prosenttiyksikköä. Sen sijaan kontrolliryhmässä nähtiin selvästi pienempi täystyöllisyyden parantuminen. Kontrolliryhmässä työllisyys parani vain 5 prosenttiyksikköä eli perustuloa saaneiden osalla työllisyys parani 7 prosenttiyksikköä enemmän. 

Työllisyyden parantumista on selitetty sillä, että ylimääräinen raha antoi ihmisille paremman mahdollisuuden etsiä kokoaikaista työtä. Näin merkittävä työllisyyden parantuminen tarkoittaa sitä, että ohjelma voisi olla kokonaisuudessaan kannattava. Eli työllisyyden parantuminen voisi tuottaa enemmän taloudellista hyötyä kaupungille kuin mitä perustulosta tulisi kustannuksia. Tämä ei kuitenkaan ole vielä varmaa tämän kokeilun tähän saakka julkaistun datan perusteella.

Perustulo paransi henkistä hyvinvointia

Sekä perustuloa saaneiden että kontrolliryhmään kuuluvien henkistä hyvinvointia mitattiin kymmenen kysymyksen avulla. Tässä käytettiin Kesslerin kymmenkohtaista kyselypatteristoa.  Kysely on suunniteltu masentuneisuuden ja ahdistuksen mittaamiseen. Näiden kyselyiden perusteella perustulo paransi tilastollisesti merkittävästi sitä saaneiden henkistä hyvinvointia. 

Perustulon ansiosta ihmisten huoli taloudellisesta tilanteesta hälveni. Lisäksi heillä oli enemmän aikaa ja energiaa esimerkiksi mieluisiin harrastuksiin tai perheen kanssa olemiseen. Perustulo mahdollisti myös sen, että köyhimmätkin pystyivät pitämään parempaa huolta itsestään ja terveydestään.

Vertailua Suomen perustulokokeiluun

Näyttäisi siltä, että perustulo vaikuttaa hyvin samankaltaisesti niin suomalaisiin kuin kalifornialaisiinkin. Myös Suomessa perustulo paransi työllisyyttä sekä ihmisten hyvinvointia sekä onnellisuutta. Kuitenkin molempien kokeilujen ongelmana pidetään sitä, että ne kestivät vain pari vuotta. Tämän takia nämä kokeilut eivät kerro meille siitä, millaisia mahdollisia pidempiaikaisia vaikutuksia perustulolla olisi. Esimerkiksi jotkut perustulon vastustajat ovat sanoneet, että jos perustuloa saisi jatkuvasti, niin silloin se alkaisi heikentää työllisyyttä. Itse en tähän usko, jos perustulon suuruus pidetään riittävän pienenä. 

Aiempia kirjoituksiani perustulosta:

• http://politiikkaajarjella.blogspot.com/2017/01/reaktioita-suomen-perustulokokeiluun.html
• https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2021/02/mckinseyn-tiivistelma-suomen.html

McKinseyn tiivistelmä Suomen perustulokokeilun tuloksista

Olen aiemmin kirjoittanut Suomen perustulokokeilusta. Kaikista puutteistaan huolimatta pidän sitä yhtenä Sipilän hallituksen hienoimmista saavutuksista. Oli todella hienoa, että rohkeasti kokeiltiin uudenlaista politiikkaa ja pyrittiin saamaan siitä hyödyllistä tietoa jatkopäätöksiä varten. Se todisti, että kaikista hankaluuksistaan huolimatta myös yhteiskunnallisissa asioissa on mahdollista edes jossain määrin toteuttaa aitoja, tosielämän kokeiluja. 

Viime syksynä McKinseyn konsultit kirjoittivat hyvän tiivistelmän Suomen perustulokokeilusta. Tunnen yhden näistä tiivistelmän kirjoittajista ja tiedän, että hän on äärimmäisen fiksu ja analyyttinen tyyppi. Sen takia suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän tiivistelmään, jos se on sattunut aiemmin menemään ohi.

Laiskoja tai siis kiireisiä lukijoita varten teen palveluksen. Alla on tiivistelmän tiivistelmä:

• Perustulokokeilu paransi hiukan työllisyyttä. Muutos positiiviseen suuntaan oli pieni, mutta tämä on silti erittäin merkittävä tulos. Monet vastustavat perustuloa, koska pelkäävät ihmisten jäävän laiskottelemaan. Ja tämä tutkimus osoitti, ettei tähän pelkoon ole aihetta, kunhan perustulo pidetään riittävän pienenä.
• Perustuloa saaneiden elämänlaatu parantui merkittävästi. Ja politiikanhan pitäisi tähdätä siihen, että ihmiset olisivat onnellisempia. 

Reaktioita Suomen perustulokokeiluun

Erilaisissa kansainvälisissä tiedotusvälineissä ja blogeissa on huomioitu Suomen perustulokokeilu. Vuoden alussa käynnistyneestä pilotista ovat uutisoineet esimerkiksi Forbes, CNN Money, Business Insider ja The Guardian. Pelkkää uutisointia kiinnostavampia ovat talousasiantuntijoiden arviot perustulokokeilun järkevyydestä.

Tim Worstall, joka kirjoittaa mielipidekirjoituksia mm. Forbesiin, suhtautuu hyvin positiivisesti Suomen perustulokokeiluun. Mielenkiintoisesti hän myös muistuttaa, että voimakkaasti vapaaseen markkinatalouteen uskonut Milton Friedman kannatti perustuloa. Worstallin mielestä ensinnäkin on erittäin kannatettavaa, että uusia poliittisia ajatuksia testataan aidosti. Lisäksi hän uskoo, että kokeilu antaa positiivisia tuloksia eli kokeiluun mukaan valitut työttömät tulevat työllistymään selvästi paremmin kuin verrokkityöttömät, jotka eivät ole mukana kokeilussa. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että koska perustuloa saa riippumatta siitä, saako itsensä työllistettyä vai ei, niin työttömän kohtaama rajaveroaste on paljon alhaisempi, kuin mitä se olisi ilman kokeilua. Eli työttömän kannattaa hankkia itselleen töitä, koska hän saa siten enemmän tuloja itselleen.

Arvostettu taloustieteilijä Scott Sumner otti myös kantaa Suomen perustulokokeiluun. Hänellä on varauksia kokeilun suhteen, mutta Sumnerkin myöntää, että kokeilu voi tuoda parannuksia verrattuna Suomen nykyiseen työttömyystukijärjestelmään. Blogikirjoituksessa tuodaan esiin vain kahden vuoden kestävän pilotin puutteet, kun yritetään arvioida perustulon pitkäaikaisia vaikutuksia. Sumner uskoo, että hyvin tehty perustulomalli kannustaa ihmisiä työllistymään verrattuna nykyisenkaltaisiin passivoiviin työttömyystukiin. Hän kuitenkin näkee, että palkkatuki olisi luultavasti vieläkin parempi ratkaisu. Ja kaikkein paras ratkaisu olisi matala perustulo yhdistettynä palkkatukeen.

Sumner arvelee Suomessa testattavan 560€/kk perustulon olevan riittävän matala, jotta se ei kannusta ketään jäämään työttömäksi. Toisaalta näin matala perustulo ei riitä korvaamaan kaikkia työttömien saamia tukia, joten pilotin tuloksiin täytyy suhtautua riittävän kriittisesti.