Näytetään tekstit, joissa on tunniste investoinnit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste investoinnit. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. huhtikuuta 2023

ChatGPT:n vastauksia hallitustunnustelijan kysymyksiin

Pyysin ChatGPT:tä vastaa seuraaviin hallitustunnustelijan kysymyksiin. Lyhensin hiukan joitakin vastauksia poistamalla niistä toistoa, mutta muuten vastaukset ovat täysin tekoälyn toteuttamia.


Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita Suomen seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Suomen seuraavan hallituksen tulisi pyrkiä parantamaan kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta, edistämään maan taloudellista kehitystä ja vakautta, tukemaan yhteiskunnallista tasa-arvoa ja kestävää kehitystä, sekä turvaamaan kansallinen turvallisuus ja puolustuskyky.

Millä keinoilla Suomen hallituksen kannattaisi tasapainottaa julkista taloutta?

Menojen karsiminen: Hallituksen tulisi arvioida julkisen sektorin menoja ja priorisoida tarpeelliset menot, karsien ylimääräiset kulut. Tämä voisi sisältää esimerkiksi hallintokustannusten leikkaamista, turhien julkisten ohjelmien lopettamista ja henkilöstön vähentämistä.

Tulolähteiden monipuolistaminen: Suomen hallituksen tulisi harkita uusia tapoja lisätä julkisia tuloja. Tämä voisi sisältää esimerkiksi verotuksen uudistamista, uusien verolajien käyttöönottoa ja uusien tulonlähteiden kehittämistä, kuten valtion omaisuuden myyntiä.

Talouskasvun edistäminen: Talouskasvun edistäminen voi auttaa kasvattamaan verotuloja ja vähentämään julkisen talouden alijäämää. Tämä voi sisältää esimerkiksi investointien edistämistä, yritysten tukemista ja kauppapolitiikan kehittämistä.

Velanhoito: Suomen hallituksen tulisi jatkaa velanhoitoa ja varmistaa, että velan kasvu pidetään kestävällä tasolla.

Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta?

Alhaisemmat verokannat voivat lisätä ihmisten ja yritysten kannustimia työskennellä kovemmin ja investoida enemmän. Ne voivat myös kannustaa ihmisiä jäämään työvoimaan pidemmäksi aikaa, mikä voi auttaa taloutta pitkällä aikavälillä.

Verovähennysten käyttöönotto voi kannustaa ihmisiä ja yrityksiä investoimaan ja tekemään enemmän töitä. Verovähennykset voivat myös kannustaa ihmisiä ja yrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja.

Taloudelliset kannustimet, kuten verohelpotukset ja verotuen käyttöönotto, voivat kannustaa yrityksiä investoimaan ja luomaan työpaikkoja. Ne voivat myös kannustaa ihmisiä kouluttautumaan ja kehittämään uusia taitoja, jotka voivat auttaa heitä menestymään työmarkkinoilla.

Selkeä verotus, joka on ymmärrettävissä ja ennustettavissa, voi auttaa lisäämään ihmisten ja yritysten luottamusta talouteen. Se voi myös auttaa ihmisiä ja yrityksiä suunnittelemaan tulevaisuuttaan paremmin.

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? 

Hallituksen tulisi harkita verohelpotuksia yrityksille, jotka luovat uusia työpaikkoja. Tämä voi kannustaa yrityksiä investoimaan ja laajentamaan toimintaansa Suomessa.

Investointien lisääminen koulutukseen ja osaamiseen voi auttaa työntekijöitä hankkimaan uusia taitoja ja kehittymään työssään. Tämä voi parantaa heidän työllisyysmahdollisuuksiaan ja auttaa yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä.

Hallituksen tulisi harkita kannustimia, jotka kannustavat ihmisiä palaamaan työvoimaan. Esimerkiksi tuloverohelpotukset tai muita tukia voidaan tarjota niille, jotka palaavat työmarkkinoille.

Hallituksen tulisi tarjota tukea niille, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa, kuten pitkäaikaistyöttömille ja nuorille. Tämä voi auttaa heitä pääsemään takaisin työmarkkinoille ja vähentää heidän riippuvuuttaan sosiaaliturvasta.

Hallituksen tulisi pyrkiä lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta, joka voi helpottaa yritysten palkkaamista ja tukea työntekijöiden työllisyysmahdollisuuksia.

Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa?

Koulutus on avainasemassa vastattaessa laaja-alaiseen työvoimapulaan. Hallituksen tulisi panostaa koulutukseen ja varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Esimerkiksi korkeakouluissa voitaisiin tarjota enemmän kursseja ja ohjelmia, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeita.

Hallituksen tulisi helpottaa maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille ja nopeuttaa heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä voi auttaa täyttämään työvoimapulaa erityisesti aloilla, joilla on suuri osaavan työvoiman tarve.

Hallituksen tulisi harkita työperäisen maahanmuuton helpottamista erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa. Tämä voi auttaa yrityksiä löytämään tarvitsemansa työvoiman.

Hallituksen tulisi harkita kannustamaan ihmisiä muuttamaan alueille, joilla on työvoimapulaa. Esimerkiksi verohelpotukset voivat auttaa houkuttelemaan ihmisiä alueille, joilla on korkea työvoimapula.

Hallituksen tulisi edistää teknologian käyttöä työmarkkinoilla. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan käyttää automatisoimaan joitakin tehtäviä, jolloin ihmiset voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Hallituksen tulisi edistää hoitajien koulutusta ja tarjota kannustimia hoitajien koulutukseen. Tämä voi auttaa kasvattamaan hoitajien määrää pitkällä aikavälillä.

Hallituksen tulisi helpottaa ulkomaalaisten hoitajien rekrytointia Suomeen. Tämä voi auttaa täyttämään lyhyen aikavälin hoitajapulaa.

Hallituksen tulisi parantaa hoitajien työolosuhteita, jotta työvoimaa saadaan pidettyä alalla pidempään. Tämä voisi sisältää esimerkiksi parempaa palkkausta, työaikojen joustavuutta, ja mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja kehittymiseen.

Hallituksen tulisi edistää teknologian käyttöä terveydenhuollossa. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan käyttää automatisoimaan joitakin tehtäviä, jolloin hoitajat voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

Hallituksen tulisi harkita kannustimia, jotka kannustavat ihmisiä hakeutumaan hoitoalan töihin. Tämä voi sisältää esimerkiksi stipendejä ja muita taloudellisia etuja hoitajiksi kouluttautuville tai nykyisille hoitajille, jotka hakevat lisäkoulutusta.

Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi?

Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi aurinko-, tuuli-, ja vesivoiman käytön lisäämisen.

Energiatehokkuuden parantaminen voi auttaa vähentämään energiankulutusta ja siten myös päästöjä. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja liikenteen sähköistyminen ovat tärkeitä toimenpiteitä.

Kulutustottumusten muuttaminen on tärkeää, koska kulutus on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista. Tämä voi sisältää esimerkiksi kasvissyönnin lisäämisen, lentomatkustuksen vähentämisen ja kestävän kulutuksen edistämisen.

Hiilivero on taloudellinen kannustin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Hiiliveroa voidaan käyttää esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verottamiseen, jolloin vähemmän saastuttavien vaihtoehtojen käyttö kannattaa enemmän.

Uuden teknologian kehittäminen voi auttaa vähentämään päästöjä monilla aloilla. Esimerkiksi sähköautojen kehittäminen ja uusiutuvan energian varastointiteknologian parantaminen voivat auttaa vähentämään päästöjä liikenteessä ja energiantuotannossa.

Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Suojelualueiden perustaminen on tärkeä keino monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suojelualueiden verkosto tulee kattaa erilaiset elinympäristöt ja lajiryhmät.

Maankäytön suunnittelu on tärkeä keino säilyttää luonnon monimuotoisuus. Kaavoituksessa ja maankäytössä tulee huomioida myös luonnon monimuotoisuus, suojelualueiden lisäksi.

Maa- ja metsätaloudella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen maa- ja metsätaloudessa voi tapahtua esimerkiksi maatalouden ympäristötukien ja metsien monimuotoisuutta edistävän metsänhoidon avulla.

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tarvitaan riittävää rahoitusta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöjen tukemista ja ympäristötukien lisäämistä.

Kansalaisten osallistaminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Kansalaisten tiedotus ja osallistaminen vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja ympäristön suojeluun.

Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota?

Poliisin ja muiden viranomaisten kuten rajavartiolaitoksen resurssien vahvistaminen on tärkeää, jotta ne voivat toteuttaa tehtävänsä tehokkaasti.

Poliisin ja muiden viranomaisten koulutus ja koulutuksen kehittäminen on tärkeää, jotta ne voivat vastata muuttuviin turvallisuushaasteisiin ja noudattaa oikeusvaltion periaatteita.

Yhteistyön edistäminen eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä on tärkeää turvallisuuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Esimerkiksi poliisin, pelastuslaitoksen ja terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää onnettomuuksien ja kriisitilanteiden hallinnassa.

Yhteiskunnallisen turvallisuuden parantaminen on tärkeää turvallisuuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Esimerkiksi sosiaalisen syrjäytymisen ja väkivallan ehkäisy sekä terrorismiin ja muuhun vakavaan rikollisuuteen liittyvän tiedon jakaminen ovat tärkeitä asioita.

Oikeusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen on tärkeää oikeusvaltion periaatteiden noudattamiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeusprosessien nopeuttamista ja tuomioistuinten resurssien vahvistamista.

sunnuntai 11. joulukuuta 2022

Konkretiaa Kokoomuksen vaihtoehtobudjetista

Kokoomus julkaisi 29.11.2022 vaihtoehtobudjettinsa vuodelle 2023. Lukaisin sen läpi ja poimin tähän joitakin mielenkiintoisimpia konkreettisia ehdotuksia. Kannattaa kuitenkin huomata, että erilaiset toiveet talouskasvun kiihdyttämisestä tai esimerkiksi työllisyysasteen nostamisesta eivät ole mitään konkreettisia toimenpiteitä. Ne ovat hienoja tavoitteita, joita luonnollisesti jokainen puolue haluaisi Suomelle.


Isoin teema Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on julkisen talouden velkaantumisen hidastaminen. Tämä tavoite on linjassa muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) näkemysten kanssa. Samoin valtiovarainministeriön virkamiesten 8.12.2022 julkaisema raportti suorastaan vaatii Suomen seuraavia hallituksia tekemään miljardien leikkauksia sekä veronkorotuksia. Muuten valtion velka kasvaa hallitsemattoman suureksi. Kokoomus esittääkin tämän mukaisesti, että velkaantumista on vähennettävä vähintään miljardilla joka vuosi kahden vaalikauden ajan.

Nostan hattua Kokoomukselle näinkin yksityiskohtaisen leikkauslistan tekemisestä. Osoittaa rohkeutta ja suoraselkäisyyttä tuoda julkisen arvostelun kohteeksi kipeää tekevät leikkaukset näin lähellä vaaleja ja tilanteessa, jossa Kokoomus paistattelee suosituimpana puolueena. Toivottavasti muutkin puolueet ottavat mallia tästä ja vaalikeskusteluissa päästään aidosti keskustelemaan konkreettisista ratkaisuista. 

Kokoomus on mielestäni leikkaamassa myös pääasiassa ihan oikeista asioista. Isoimmat leikkaukset he kohdistaisivat asumistukiin sekä yritystukiin. Sekä asumisen että yritysten tukia leikattaisiin molempia reilut 400 miljoonaa eli yhteensä tästä tulisi säästöä vuodessa 850 miljoonaa. Asumistukia on kuitenkin monenlaisia. Esimerkiksi VATTin tutkimukset ovat todenneet, että merkittävä osa Ara-asuntojen tuesta kohdistuu keski- ja suurituloisille. Siitä olisikin siis hyvä leikata merkittävästi pois, sillä valtion on tärkeämpi kohdistaa tukensa niille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat. Kokoomus kuitenkin leikkaisi myös kaikkein köyhimmiltä suorien asumistukien saajilta. 

Yritystukien leikkaaminen on mielestäni pelkästään positiivista. Olisi toki ollut vielä parempi, jos Kokoomus esittäisi vielä paljon suurempiakin leikkauksia yritystukiin, mutta nämä vajaan puolen miljardin säästöt ovat sentään hyvä alku. Eniten leikattaisiin yritystukia seuraavista:

  • Leikataan kivihiiltä korvaavien investointien energiatukea -60 milj.
  • Leikataan viihdemerenkulun miehistötukea (säilytetään rahtiliikenteen huoltovarmuusosuus) -77,2 milj.

  • Verojen kohdalla Kokoomuksen logiikka kuitenkin heittää häränpyllyä. Jos kerta isona tavoitteena on vähentää valtion velkaantumista, miten ihmeessä Kokoomus voi samalla ehdottaa merkittäviä veronalennuksia? Kokoomus kohdentaisi tasaisesti kaikille tuloluokille veronkevennyksiä miljardi euroa. Lisäksi Kokoomus ehdottaa kotitalousvähennyksen pysyvää vahvistamista sekä ikäihmisille parannettua kotitalousvähennystä. Vertailun vuoksi nämä veronkevennykset aiheuttavat isomman loven valtion budjettiin kuin mitä kaikille Kokoomuksen esittämillä asumis- ja yritystukien leikkauksilla säästettäisiin. Ymmärtäisin jos töihin kannustavuuden nimissä matalia palkkoja tienaavien ansiotuloveroja kevennettäisiin, mutta on täyttä typeryyttä leikata keski- ja suurituloisten veroja. Puhumattakaan eläkeläisten verotuksen leikkaamisesta, sillä hehän eivät töitä enää tee kuitenkaan.

    Samalla tavalla valtion budjetin tasapainottamisen kannalta aivan väärään suuntaan veisi ehdotettu kotitalousvähennyksen nostaminen pysyvästi 3 500 euroon. Kotitalousvähennyksestä hyötyvät pääasiassa hyvätuloiset, joten tällä tavalla valtio vain tukisi varakkaita. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei lisää työpaikkoja palvelualoilla eikä myöskään merkittävästi vähennä veronkiertoa. Eli se on pääasiassa täysin hyödytöntä koko Suomen kannalta.

    Kokoomus haluaa siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittäjyyden verotuksesta kohti kulutus- ja haittaveroja. Tämä tarkoittaa myös siirtymistä progressiivisesta verotuksesta kohti tasaverotusta. Uutena veron muotona Kokoomus ehdottaa terveysperustaista veroa. Tämä kulutusvero kohdennettaisiin sellaisiin tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Tämä on mielestäni hyvä idea ja olenkin aiemmin blogissani kannattanut tätä. Tällaisella epäterveellisten tuotteiden lisäverolla Kokoomus tavoittelee 300 miljoonan euron verokertymän kasvua.

    Kokoomus esittää merkittäviä muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ensinnäkin he porrastaisivat työttömyysturvaa siten, että ansiosidonnainen työttömyysturva olisi työttömyyden alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Lisäksi Kokoomuksen mielestä työttömyysturvan kestoa tulee rajata 200 päivään. Nämäkin ovat mielestäni fiksuja ehdotuksia, sillä nykyinen 400 päivää ansiosidonnaista on aivan tarpeettoman pitkä aika. Jos aihe kiinnostaa enemmän, olen kirjoittanut ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta aiemmin näin.

    Ansiosidonnaisen lyhentämisen ja porrastamisen lisäksi Kokoomus laajentaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille, jotka täyttävät sen ehdot. Tämä kasvattaisi työttömyysturvamenoja 195 miljoonaa euroa, mutta olisi ehdottomasti reilua ja oikein. Nykyjärjestelmä, jossa kaikki maksavat ansiosidonnaisesta, mutta vain työttömyyskassan jäsenet saavat sitä, on kieltämättä epäoikeudenmukainen.

    Vaihtoehtobudjetissa on paljon muitakin mielenkiintoisia ehdotuksia, joita luettelen alla:

    • Kokoomus vapauttaisi viinien myynnin ruokakauppoihin ja kioskeille. Samalla viinin vahvuisten alkoholijuomien verotusta kiristettäisiin niin, että valtion verotulot samalla kasvaisivat 200 miljoonalla eurolla. Hyvä!
    • Jokaiselle vastasyntyneelle avattaisiin osakesäästötili, jonne valtio tekee 500 euron talletuksen. Huono idea. Kannatan osakesäästämisen laajentamisesta noin yleisesti, mutta mielestäni valtion ei ole syytä tuhlata yhteisiä rahoja keskituloisten ja rikkaiden lasten säästöjen tukemiseen. Meillä ei ole varaa tuollaiseen. 

    • Perhevapaajärjestelmää on kehitettävä siten, että tavoitteet tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä parantavasta uudistuksesta aidosti toteutuvat. Hyvä!

    • Suomalaisesta korkeakoulusta valmistuvalle ulkomaan kansalaiselle on myönnettävä automaattinen oleskelulupa. Todella hyvä! Nyt on aivan järjetöntä, että Suomi kouluttaa yhteisillä verorahoilla ulkomaisia, mutta sitten potkii nämä pois Suomesta valmistumisen jälkeen. Meidän tulee tehdä paljon enemmän, jotta osaavat ja koulutetut ihmiset jäävät Suomeen työskentelemään.

    • EU:n päästökauppamekanismia vahvistetaan ja laajennetaan. Hyvä! Päästökaupan on todettu olevan kustannustehokkain tapa hillitä kasvihuonekaasuja.

    • Miljardi vauhdittamaan asuntotuotantoa edistäviä liikennehankkeita. Esimerkiksi Espoon kaupunkirata, Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen (2. vaihe), Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen ja Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu. Pääomitetaan raidehankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten perustettuja hankeyhtiöitä kahdella miljardilla eurolla.
      • Tämä on hankalampi arvioida. Toisaalta valtion kannattaa mielestäni tukea yhteistä infraa ja erityisesti raideliikennettä. Sillä tätä eivät markkinat ikinä hoida. Mutta tässä tilanteessa, jossa pitäisi epätoivoisesti etsiä säästöjä valtion menoihin ja toisaalta yritetään hillitä inflaatiota, ei näin isoja lisäinvestointeja ehkä kannata tehdä.
    • Kokoomus esittää ammattiliikenteelle kevyemmin verotettua dieselpolttoainetta, eli ns. ammattidieseliä. Typerä idea! Tämä olisi vain jälleen yksi uusi tehoton yritystuki, josta ei sitten ikinä päästäisi eroon. Ylipäätään fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen on typerää.

    • Asetetaan sähkölle EU-laajuinen kattohinta. Idioottimainen ajatus, enkä ymmärrä, miten ihmeessä markkinataloutta kannattava puolue kehtaa edes esittää tällaista. Jos ja kun sähköstä on pulaa, niin tällainen kattohinta vain johtaisi sähkökatkoihin.
    • Pääomitetaan korkeakouluja 1 000 miljoonalla eurolla vahvistaen niiden autonomiaa ja omaa rahoitusasemaa. Hyvä idea! Yhteisen infran lisäksi tutkimuksen ja koulutuksen tukeminen ovat järkeviä investointeja tulevaisuuteen.
    • Luovutaan Veikkauksen monopolista ja siirrytään uuteen rahapelien lisenssijärjestelmään. Hyvä idea!
    • Turvataan maanpuolustuksen määrärahat Naton tavoitteen mukaisesti vähintään 2%:n tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hyvä! Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa meidän on valitettavasti pakko pitää yllä uskottavaa maanpuolustuskykyä. 


    perjantai 26. helmikuuta 2021

    Miten saada talouskasvua Suomeen, osa 2

    Jatkoa aikaisempaan

    Tämä kirjoitus jatkaa siitä, mistä kirjoitin viikko sitten. Toki olen Suomen talouskasvun puutteesta ollut huolissani aiemminkin, joten kannattaa vilkaista myös nämä kirjoitukset:
    Usein kuulee väitettävän, että energian ja erityisesti sähkön korkea hinta Suomessa hankaloittaisi teollisten investointien houkuttelua tänne. Pöyry tarkasteli tätä vuonna 2018 tekemässään sähkön kustannusvertailussa eri maiden kesken. Tämän tutkimuksen mukaan suuren, energiaintensiivisen teollisuuslaitoksen sähkön hinta eri maissa olisi seuraavanlainen:
    1. Halvinta sähkö on Norjassa 29,5 €/MWh eli 28% halvempaa kuin Suomessa
    2. Ruotsi 34,9 €/MWh eli 14% halvempaa kuin Suomessa
    3. Saksa 40,5 €/MWh eli suunnilleen sama kuin Suomessa
    4. Suomi 40,8 €/MWh
    5. Hollanti 44,2 €/MWh eli 8% kalliimpaa kuin Suomessa
    6. Puola 50,8 €/MWh
    7. Tanska 53,1 €/MWh eli 30% kalliimpaa kuin Suomessa
    8. Viro 54,1 €/MWh
    9. USA 54,5 €/MWh
    10. Iso-Britannia 82,7 €/MWh eli yli tuplasti sen, mitä sähkö maksaa Suomessa
    Ruotsissa teollisia investointeja on tehty selvästi enemmän kuin Suomessa ja siellä sähkö on noin 14% halvempaa kuin Suomessa. Mutta toisaalta Tanskassa sähkö on selvästi (30%) kalliimpaa energiaintensiiviselle teollisuuslaitokselle ja silti siellä on investoitu teollisuuteen suunnilleen saman verran kuin Suomessa viime vuosina. Eli sähkön hinta tuskin on se ratkaiseva tekijä hidastamassa investointeja.

    Alla tutkimus & kehitys-intensiteetti maailman 12 kärkimaassa, Kiinassa ja EU- ja OECD-alueilla vuosina 2007–2017/2018 (lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators)
    Suomi on tippunut tutkimus- ja kehitystoiminnassa maailman kärjestä Belgian kanssa samalle tasolle. Ruotsi ja Tanska ovat selvästi meitä edellä. 

    Vuonna 2014 Suomessa kevennettiin yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Viime hallituskaudella solmittiin kilpailukykysopimus, joka pidensi työaikaa ja leikkasi julkisen sektorin lomarahoja. Silti nämäkään keinot eivät kääntäneet teollisuuden investointeja nousuun. 

    Jotkut aina väläyttävät yksittäisille suuryrityksille myönnettäviä tukia hyvänä porkkanana saada isoja teollisuusinvestointeja. Kuitenkin yleensä tällä tavalla yhteiskunnan suorilla tuilla saadut työpaikat tulevat todella kalliiksi. Jos yhteiskunnan tuella saatu teollisuuslaitos työllistääkin 1000 henkeä, niin sitten tukien aiheuttama aukko verotuloissa pakottaa pitämään esimerkiksi muun verotuksen korkeammalla, minkä vuoksi useat pienet yritykset eivät puolestaan pysty työllistämään niin paljon. Eli usein isojen yritysten investointituki tuottaa nettona vain hienoja otsikoita ja tyytyväisenä lehtien sivuilla myhäileviä poliitikkoja. 

    No mitä sitten pitäisi tehdä? McKinseyn tutkimus näyttää, että yhteiskunnan tuki investointien houkuttelemiseksi on hyödyllisintä silloin, kun siitä hyötyvät yksittäisen yrityksen sijasta kokonainen yritysten ekosysteemi. Esimerkiksi yhteiskunnan voi olla järkevää kustantaa tieverkoston tai esimerkiksi sataman kehittämistä erityisesti silloin, jos siitä hyötyvät useat samalla alueella olevat yritykset ja se auttaa toisiaan tukevien yritysten verkoston muodostumisessa.







    torstai 18. helmikuuta 2021

    Miten saada talouskasvua Suomeen, osa 1

    Valtiovarainministeriön raportti kuvaa heikkoa taloustilannetta

    Valtiovarainministeriön tuore virkamiesraportti nostaa esiin useita ongelmia Suomen talouskasvussa. Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä. Tämä johtuu suurelta osin hitaasta tuottavuuskasvusta ja alhaisesta työllisyysasteesta. Jotta elämä Suomessa pysyisi miellyttävänä myös tulevaisuudessa, meidän täytyy löytää keinoja kirittää talouskasvua. Sen takia aionkin kirjoittaa useamman jutun talouskasvuun liittyen.

    Mistä talouskasvu yleensäkään syntyy?

    Tässä talouskasvua Suomeen -juttusarjan ensimmäisessä osassa keskityn kuvaamaan, mistä talouskasvua ylipäätään syntyy nykyisen taloustieteen perusteella. Näitä talouskasvun ajureita ovat:
    • Fyysinen pääoma eli koneet, laitteet, tehtaat, tiet ja satamat, tietokoneet, työvälineet jne.
    • Työvoiman osaaminen eli henkinen pääoma, jota tukee koulutus ja kaikenlainen työn tehokkuutta parantava oppiminen
    • Työvoiman määrä eli mitä useampi ihminen taloudessa tekee tuottavia töitä, sitä enemmän talous kasvaa
    • Loistavat ideat ja uudenlaiset oivallukset, esimerkiksi täysin uudenlaiset tuotekategoriat kuten tablettitietokoneet tai suoratoistopalvelut. Myös uudenlaiset työskentelytavat kuten vaikkapa Toyotan aikoinaan kuuluisiksi tuomat lean-menetelmät kuuluvat tähän kategoriaan.
    • Kuinka hyvin ihmisten osaaminen, motivaatio ja luontaiset taipumukset osuvat yhteen sen kanssa, millaista työtä he tekevät. Esimerkkinä erittäin huonosta sopivuudesta ajatelkaapa, jos Stephen Hawking olisi päätynyt raudoittajaksi. Hyvä esimerkki henkilön ja hänen työnsä sopivuudesta puolestaan voisi olla Steve Jobs Applen pääjohtajana. Niin hankala tyyppi tuskin olisi pärjännyt oikein missään muussa hommassa, mutta innovatiivisen teknologiayrityksen johtajana hän oli mitä parhain.

    Miten Suomi pärjää tällä hetkellä kunkin talouskasvun ajurin osalta?

    Aloitetaan tarkastelu fyysisen pääoman osalta. Sitä on helpoin seurata teollisten investointien suuruudella. Ja siinä Suomella on mennyt jo pitkään huonosti. Teollisuuden investoinnit Suomeen romahtivat vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen eivätkä ole siitä kunnolla nousseet. 

    Osaaminen on toki muutakin kuin virallista, tutkintoihin tähtäävää koulutusta, mutta sen avulla työvoiman osaamista ja yleistä oppimishalukkuutta on helpoin tarkastella. Eikä silläkään saralla mene kauhean hyvin. Suomen työikäisten koulutustaso on toki edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea. Kuitenkin nuorten aikuisten koulutustason kasvu on kääntynyt jo laskuun, ja Suomen koulutetuin ikäryhmä on nyt 40–44 –vuotiaat. 

    Työvoiman määrän suhteen Suomessa menee kaikkein heikoimmin. Meillä sekä työikäisten määrä vähenee, minkä lisäksi työikäisistäkin aivan liian harva on töissä. Väestön vanhetessa sekä syntyvyyden laskiessa tilanne näyttää työvoiman määrän suhteen menevän huonompaan ja huonompaan suuntaan.

    Entäs sitten ne loistavat ideat ja uudenlaiset oivallukset? Suomessa on onneksi joitakin startupeja, jotka ovat kasvaneet kiitettävästi. Loistavimpana esimerkkinä hienoista oivalluksista toimikoon Supercellin mobiilipelit. Startup-yritysten rahoitus on kasvanut kohisten viimeiset kymmenen vuotta. Toisaalta meidän isot teollisuusyrityksemme eivät ole mitään kovin järisyttävää tuoneet tähän maailmaan. Nesteen biopolttoaineet lienevät paras onnistuminen isojen yritysten ideoiden sarjassa.

    Jätän viimeisen tekijän tarkastelun myöhempiin blogikirjoituksiin, sillä se vaatii enemmän pohdintaa.

    perjantai 3. maaliskuuta 2017

    PISA-testeissä pärjääminen ja maan varallisuus

    Minulle tuli yllätyksenä, että Ruotsi on menestynyt huonosti koululaisten osaamista mittaavissa PISA-testeissä. Jotenkin ajattelin, että koulutusta arvostavana pohjoismaisena hyvinvointivaltiona myös läntisessä naapurissamme olisi aina pärjätty hyvin PISA-testeissä. Näin ei kuitenkaan ole. Viimeisimmässä mittauksessa Ruotsi kohensi tulostaan, mutta sitä ennen tulokset olivat menneet huonompaan suuntaan.

    Alla olevassa kuvassa on verrattu Suomen ja Ruotsin tuloksia PISA-testeissä. Ruotsi on sinisellä ja Suomi oranssilla.



    Sekä Suomen että Ruotsin varallisuus pohjautuu pitkälti työvoiman osaamiseen. Sen vuoksi voisi olettaa molempien maiden talouden kärsivän siitä, jos peruskoulunsa päättäneiden osaamistaso on laskenut selvästi vuodesta 2006. PISA-tulosten yhteyttä maan varallisuuteen mitattuna bruttokansantuotteella onkin tutkittu ja näiden kahden välillä on selvä korrelaatio. Yleensä siis ne maat, joiden bruttokansantuote henkeä kohden on suuri, ovat pärjänneet myös hyvin PISA-testeissä. Esimerkiksi alla yhden tutkimuksen kuvaajia.



    Mutta onko maan koulumenestyksen ja taloudellisen hyvinvoinnin välillä myös syy-seuraussuhde? Useiden tutkijoiden mielestä on ja vieläpä niin, että oppilaiden hyvä koulumenestys johtaa kansalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. Esimerkiksi tämän tutkimuksen mukaan viidenkymmenen tutkimuksessa mukana olleen maan talouden kasvuvauhdista välillä 1960 - 2009 suuri osa selittyy maiden menestyksellä PISA-testien kaltaisissa koululaisten oppimistuloksia vertailevissa testeissä. Eli jos maan koululaiset pärjäävät hyvin, niin sitten maan talous kasvaa nopeammin.

    Tämän seurauksena Suomen tulisi olla erittäin huolissaan PISA-tulosten jatkuvasta tippumisesta. Tässä valossa onkin aivan järjetöntä, että Suomessa on säästetty koulutuksesta leikkaamalla. Se tulee pidemmän päälle erittäin kalliiksi.

    maanantai 23. tammikuuta 2017

    Suomi heittämässä pyyhkeen kehään talouskasvun tavoittelussa

    Useimpien talouden kasvua selittävien teorioiden taustalla on ajatus, että merkittävää talouskasvua voidaan saavuttaa vain uusilla ideoilla. Klassinen esimerkki on ravintola. Ravintola tuottaa lisäarvoa ja sitä kautta talouskasvua tarjoamalla aterioita asiakkailleen. Ravintola-annosten määrää voidaan lisätä palkkaamalla enemmän kokkeja ja tarjoilijoita sekä laajentamalla ravintolaa, jotta samaan aikaan voidaan palvella yhä useampia asiakkaita. Mutta nämä talouskasvun eväät on pian käytetty loppuun, sillä jossain vaiheessa keittiöön ei enää mahdu kokkeja ja muutenkin tilat loppuvat.

    Ravintolan täytyy siis ruoka-annosten määrän sijasta kasvattaa yhdestä annoksesta saatavaa arvoa. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan huippuateriasta upeassa ympäristössä moninkertaisesti verrattuna tusina-annokseen. Ravintola saa enemmän talouskasvua aikaan kehittelemällä uusia innovatiivisia ruoka-annoksia eli kehittämällä parempia reseptejä. Yleisestikin innovaatiot toimivat samaan tapaan kuin ravintolassa käytettävät reseptit. Paremman idean ja osaamisen avulla voidaan yhdistää raaka-aineita, koneita ja työvoimaa, jotta saadaan aikaiseksi entistä parempia tuotteita ja palveluita. Ja ne menevät kaupaksi paljon paremmin kuin huonommat kilpailevat tuotteet tai palvelut.

    Ihmiskunta on viimeisten 200 vuoden aikana saavuttanut käsittämätöntä talouskasvua kehittelemällä jatkuvasti uusia ideoita. Ongelmana vain on, että monen nykytutkimuksen mukaan uusien ideoiden kehittäminen tulee koko ajan vaikeammaksi. Esimerkiksi Bloomin ja kumppaneiden artikkeli "Are Ideas Getting Harder to Find" kertoo tästä ongelmasta.

    Artikkelin perusidea on, että jotta voisimme saavuttaa nykyisen talouskasvun (vaikkapa 2% vuodessa), meidän täytyy kasvattaa takaisesti uuden ideoimiseen käytettäviä resursseja. Jos siis haluamme ylläpitää nykyisen talouskasvun, ei riitä, että investoimme tutkimukseen ja kehitykseen saman verran kuin viime vuonna. Sen sijaan meidän täytyy jatkuvasti lisätä panoksiamme tutkimukseen ja kehitykseen.

    Valitettavasti Suomi on viimeiset 6 vuotta vähentänyt t&k-menoja puhumattakaan siitä, että olisimme kasvattaneet niitä tasaisesti. Talousteorian mukaan tällöin Suomen talouskasvun pitäisi heiketä. Ja näin on tapahtunutkin. Vuonna 2008 Suomi investoi tutkimukseen ja kehitykseen noin 3,5% BKT:sta. Vuonna 2016 t&k-menojen osuus oli vain noin 2,8% BKT:sta. Absoluuttisina lukuina t&k-investoinnit olivat vuonna 2008 noin 7 Mrd. € ja vuonna 2016 noin 5 Mrd. €.

    Näyttää siis siltä, että Suomi on luovuttamassa talouskasvun tavoittelun.

    torstai 8. joulukuuta 2016

    Terrafamen eli Talvivaaran kaivoksen arvon hahmottelua

    Olen miettinyt Talvivaaran kaivoksen ostamista Terrafamelta. Sen takia yritän hahmotella, paljonko koko roskasta kannattaisi maksaa. Yrityksen arvon saa laskemalla yhteen yrityksen tulevien vuosien voitot tai tappiot diskontattuna eli ottamalla huomioon sen, että euro tänään on parempi kuin euro huomenna. Käytännössä diskonttaus tapahtuu jakamalla tulevan vuoden t arvioidun voiton tai tappion nimittäjällä (1 + r + e)^t, missä r on reaalinen korkotaso, e on sopiva riskilisä ja t on aika vuosina nykyhetkestä siihen, kun voitto tai tappio toteutuu.

    Lähdetään siis ensin arvaamaan, millaisia voittoja tai tappioita Talvivaaran kaivostoiminta voisi tulevaisuudessa tuoda. Vuonna 2015 Terrafame teki 93 M€ tappiota. Vuonna 2016 Terrafamen käyttökate tammi-syyskuussa on ollut 136 M€ tappiolla. Tänä vuonna tulee siis selvästi enemmän tappiota, koska myös toiminta kaivoksella on voimakkaampaa. Terrafamen tavoitteena on saavuttaa positiivinen kassavirta vuonna 2018. Toisaalta useat Talvivaaran toimintaa pitkään seuranneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kaivostoimintaa voi koskaan saada kannattavaksi. Esimerkiksi Talvivaaran Vangit -kirjan mukaan Talvivaaran entisen kaivoksen pyörittäminen kannattavasti vaatisi Terrafamelta "akrobatiaa". 

    Näiden tietojen perusteella veikataan siis seuraavanlaiset vuotuiset tulokset Terrafamelle (ja korostan, että nämä ovat pitkälti arvauksia).

    Vuonna 2017: -140M€ sillä oletuksella, että toiminta menee selvästi kannattavampaan suuntaan

    Vuonna 2018: - 60 M€ sillä olen melko optimistinen ja uskon, että Terrafame pääsee hyvän matkaa kohti tavoitettaan positiivisesta kassavirrasta

    Vuonna 2019: -10  M€ eli tehdään enää vain vähän tappiota. Tällöin vuotuinen nikkelin ja sinkin tuotanto on saavuttanut maksiminsa.

    Vuonna 2020 - 2024: 20 M€ voittoa, oletetaan että nikkelin ja sinkin hinta ovat nousseet upeasti ja pysyy 5 vuotta korkealla.

    Vuonna 2025 - 2030:  5 M€ oletetaan, että nikkelin ja sinkin hinta laskee mutta pysyy toiminta pysyy kuitenkin juuri ja juuri kannattavana.

    Sitten pitäisi arvioida r ja e. Korkojen ennustetaan nousevan nykyisestä pikkuhiljaa, joten oletetaan reaalisen koron nousen lähivuosina vaiheittain yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin. Talvivaaran kaivostoiminta on tähän saakka tuottanut pelkästään tappioita. Lisäksi erilaiset ympäristöongelmat ovat vaivanneet vähän väliä. Sen takia on hyvin perusteltua käyttää erittäin suurta riskilisää. Valitaan e:ksi 10%.

    Saadaan siis seuraavanlaiset laskelmat:










    Näillä laskelmilla Terrafamen kaivoksen arvo on siis -125 M€ miinuksella. Enpä taida tuota huolia.