Suomen talouskasvussa ei ole ollut kehumista. Suomen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote (bkt) on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä.
Kuvaaja näyttää Suomen bruttokansantuotteen kehityksen verrattuna Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin.
Suomen velkaantumista ei ole saatu kuriin edes rankoilla säästötoimilla. Vuoden 2025 budjetin alijäämä on 12,2 miljardia euroa, eli sen verran valtion menot ylittävät tulot, ja sen verran velkaantuminen kasvaa. Tulot ovat ensi vuonna 76 miljardia euroa, menot 88,1 miljardia.
Luottoluokitusyhtiö Fitch arvioi kesän lopulla, että Suomen hallituksen sopeutustoimet eivät ole vielä riittäviä, koska ne ainoastaan hidastavat velkaantumisen kasvua, mutta eivät pysäytä sitä.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) on Suomessa selvästi korkeampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa.
Kun julkisten menojen mittaluokkaa verrataan maan talouden kokoon eli bkt:hen, Suomi on Tanskaa ja Ruotsia edellä, selviää talousjärjestö OECD:n tiedoista. Suomessa siis on eniten julkisia menoja, vaikka erot eivät ole valtavan suuria.
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän. Tämä johtuu osittain väestön ikääntymisestä, joka lisää hoivapalvelujen tarvetta. Samaan aikaan syntyvyys on laskenut, mikä vähentää verotuloja, ja samalla puolustusmenot sekä korkojen nousu lisäävät painetta julkiselle taloudelle. Nämä tekijät tulevat kasvattamaan menoja myös tulevaisuudessa.
Väestörakenne on yksi Suomen julkisen talouden suurimmista haasteista. Maassa syntyy ennätyksellisen vähän lapsia, mikä pienentää työikäisten osuutta väestössä ja kasvattaa ikääntyvien määrää. Tämä aiheuttaa verotulojen vähenemistä ja lisää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille.
Suomen väestörakenteen ongelmat ovat erityisen suuria verrattuna muihin Pohjoismaihin, kuten Ruotsiin ja Tanskaan. Vaikka syntyvyys on laskenut myös niissä, Suomi on kärsinyt eniten. Lisäksi Suomen tilannetta vaikeuttaa maahanmuuton vähäisyys. Vuonna 2021 Suomeen muutti 6,6 maahanmuuttajaa tuhatta asukasta kohden, kun taas Ruotsissa vastaava luku oli 8,7 ja Tanskassa 10,8.
Alla oleva kuvaaja näyttää, miten alijäämää on kertynyt viimeisten 20 vuoden aikana.
Valtionvelka oli elokuun lopussa 167 miljardia euroa. Jokaista suomalaista kohden velkaa oli noin 30 000€. Pelkästään korkoja Suomi maksaa vuodessa 3 miljardia euroa nykyisellä velkamäärällä ja korkotasolla.
Kaikesta tästä synkistelystä huolimatta emme suinkaan ole kansakuntana matkalla kadulle kerjäämään. Vaikka talouskasvu on ollut odotuksia hitaampaa alkuvuonna 2024, niin silti varovaisia viitteitä lupaavammasta kehityksestä on nähtävillä. Vientimarkkinoilla on edelleen epävarmuutta, mikä voi pidentää matalasuhdannetta Suomessa. Positiivinen kehitys kotitalouksien reaalituloissa sen sijaan luo optimismia suotuisammista ajoista jatkossa, mikä parantaa etenkin palvelualojen näkymiä. Rahapolitiikan kiristymisen jakso on takana, ja korkojen odotetaan jatkavan laskuaan vuosina 2024–2025.
Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana Suomeen on myös syntynyt runsaasti innovatiivisia uusia yrityksiä, jotka ovat kasvaneet kiitettävästi. Tällaisia ovat esimerkiksi RELEX Solutions, joka on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen menestyneimmistä teknologiayrityksistä. Yritys tarjoaa toimitusketjun hallinnan, varaston optimoinnin ja ennustamisen ohjelmistoratkaisuja, joita käyttävät erityisesti kaupan alan yritykset ympäri maailmaa. RELEX työllistää yli 2000 huippuammattilaista.
Toinen hyvä esimerkki kovaan kasvuun ja erityisesti kannattavuuteen päässeestä suomalaisesta teknologiayrityksestä on Supermetrics. Vuonna 2013 perustetulla Supermetricsilla on yli 17 000 asiakasta 120 maassa. Yhtiön palveluksessa työskentelee tällä hetkellä 330 henkilöä kahdessatoista eri maassa. Isoimmat toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Dublinissa, Atlantassa, Singaporessa ja Vilnassa. Supermetrics on kasvanut viime vuodet 40% vuosivauhdilla.
Mikäli saamme vielä lisää tämänkaltaisia menestystarinoita, on Suomella hyvät mahdollisuudet säilyä vauraana maana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suomalaiset ovat maailman 20 rikkaimman kansan joukossa. Alla oleva kuvaaja näyttää tiettyjen maiden bruttokansantuotteet henkeä kohden vuodelta 2022. Suomalaiset ovat keskimäärin varakkaampia kuin esimerkiksi britit tai japanilaiset.
Vaikka siis hiukan jäisimmekin jälkeen Ruotsista, ei se silti tarkoita, että olisimme matkalla köyhyyteen. Ja jos uskaltaisimme purkaa vanhoja luutuneita yrityksiä pönkittäviä yritystukia ja sen sijaan antaisimme talouden luovan tuhon tehdä taikojaan, voisimme saada taloutemme kasvuun uudenlaisten kasvuyritysten avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti