Eduskuntaan pyrkivät pienpuolueet

Torstaina nähtiin näiden eduskuntavaalien luultavasti mielenkiintoisin vaalitentti, kun eduskuntaan pyrkivät 13 pienpuoluetta pääsivät esiintymään televisiossa. Tentin voi katsoa Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-64958651

Pienpuolueiden ansiosta jokaisella äänestäjälle luulisi löytyvän sopiva puolue, sillä ne kattavat niin laajasti erilaisia näkemyksiä laidasta laitaan. Alla oleva puolueiden arvokartta kiteyttää hyvin eri puolueiden painotukset:

Esimerkiksi jos joku kaipaa vasemmistolaista talouspolitiikkaa ja haluaa suojella luontoa voimakkaasti, mutta ei voi sietää maahanmuuttajia, niin tällaiselle löytyy luultavasti sopiva ehdokas Sinimustan liikkeen natsien joukosta. Vastakkaisesta kulmasta puolestaan löytyy Liberaalipuolue niille, jotka haluavat oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa, mutta ovat arvoliberaaleja. 

Osa pienpuolueista edustaa toki aivan kammottavia ideologioita ja valitettavan moni niistä näyttää olevan joko typeryyttään tai ostettuna Kremlin puolella. Kolmestatoista pienpuolueesta esimerkiksi vain seuraavat kannattavat Ukrainan aseellista tukemista taistelussa Venäjää vastaan: eläinoikeuspuolue, avoin puolue, feministinen puolue, korjausliike, piraattipuolue, liberaalipuolue ja sinimusta liike. Kaikkein selvimmin Kremlin taskussa on Valta kuuluu kansalle -puolue, johon kuuluvat mm. sellaiset Venäjän ystävät kuin Ano Turtiainen ja Johan Bäckman.

Onneksi pienpuoluetentissä kuultiin myös järjen ääntä. Oma suosikkini oli luonnollisesti Liberaalipuolueen puheenjohtaja Lassi Kivinen. Hän toi mielestäni hyvin esiin puolueensa leikkauslistaa samalla korostaen, että valtion ydintehtävistä kuten perusturvasta, terveydestä, puolustuksesta ja koulutuksesta ei leikattaisi. Pääpaino leikkauksista kohdistuisi yritystukiin sekä aluetukiin, jotka tutkitusti ovat pääasiassa rahan tuhlausta. Liberaalipuoluetta olen kehunut aiemmin näissä kirjoituksissani: 

• Liberaalipuolueen puolueohjelmasta löytyy paljon hyvää
• Enemmän sairaanhoitajia vai isommat voitot suuryrityksille

Samoin Piraattipuolueen, Eläinoikeuspuolueen ja Korjausliikkeen kommentit olivat pääasiassa ihan fiksuja. Avoimen puolueen Petrus Pennasen vastauksia myös kuunteli mielellään, sillä hän esiintyi hyvin ja erittäin värikkäästi. Toki osa Avoimen puolueen  ideoista tuntui tahallisen liioitelluilta ja utopistisiltä, mutta välillä kaivataan villejäkin ideoita. Oli Pennaselle myös helpommin toteutettavia hyviä ehdotuksia. Esimerkiksi kannabiksen laillistaminen olisi erittäin järkevä muutos.

Tietyllä tapaa pelottavin ja erikoisin puhuja oli Sinimustan liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru. Hän nimittäin esiintyi loogisesti järkevästi ja osasi perustella kantansa johdonmukaisesti tukeutuen liikkeen fasistiseen sekä äärimmäisen rasistiseen ideologiaan. Esimerkiksi on loogisesti järkevää suojella voimakkaammin suomalaista luontoa, jos ajaa omavaraisuuden lisäämistä ja haluaa suomalaisten pärjäävän vielä sadankin vuoden päästä luonnon varassa. Olen siis monesta asiasta täysin eri mieltä näiden natsien kanssa, mutta Tuukka Kurun kaltaisen johtajan avulla pelkään heidän voivan saada jopa jonkinverran kannatusta. Muut kammotuspuolueet kuten Kristallipuolue taas vaikuttavat niin sekopäisiltä ja harhaisilta, että ne tuskin saavat ääniä. 

Pienpuolueiden tenttiä katsoi mieluummin kuin isojen puolueiden paristakin syystä. Osallistujat uskalsivat rohkeasti kertoa, mitä mieltä he ja heidän puolueensa todella ovat. Isojen puolueiden kohdalla puheenjohtajat ovat päinvastoin usein äärimmäisen varovaisia ja ympäripyöreitä tenttivastauksissaan. Toisekseen pienpuoluetentissä kukin odotti kiltisti vuoroaan ja antoivat toisten puhua loppuun ilman päälle huutelua. Tentin juontaja Marja Sannikka teki erinomaista työtä ja samanlaista jämäkkyyttä toivottaisiin myös isojen puolueiden tenteissä.    

Lisää vaalikoneita ja yhteenveto niiden suosituksista

Kirjoitin helmikuussa useista eri vaalikoneista ja niiden antamista tuloksista. Tässä kirjoituksessa jatkan vaalikoneiden testaamista sekä esittelen yhteenvedon niiden antamista suosituksista.

Ylen vaalikone

Ylen vaalikone löytyy osoitteesta: https://vaalit.yle.fi/vaalikone/eduskuntavaalit2023

Pelkkien tyypillisten vaalikonetulosten ja ehdokkaiden vastausten lisäksi Ylen koneesta löytyvät ehdokkaiden videoesittelyt sekä erillinen puoluekone. Tässä puoluekoneessa yllättävää ja erilaista on, että kysymyksiin tarjotaan vain kaksi vaihtoehtoa: kyllä tai ei. En muista, että olisin ikinä aiemmin käyttänyt vaalikonetta, joka ei tarjoaisi vastausvaihtoehtoja liukumolla täysin eri mieltä laidasta siihen, että olisi täysin samaa mieltä.

Ylen vaalikoneen puolueita koskeva osuus eli puoluekone, suositteli minulle seuraavia puolueita:

1. Avoin puolue, sopivuus 86%
2. Liberaalipuolue, sopivuus 71%
3. Sosiaalidemokraatit, sopivuus 71%
4. Eläinoikeuspuolue, sopivuus 64%
5. Feministinen puolue, sopivuus 64%

Yksittäisten ehdokkaiden vastauksiin perustuva vaalikone tarjoaa perinteiseen tapaan mahdollisuuden vastata kysymyksiin liukumolla. 

En oikein pidä siitä, että Ylen vaalikone ei anna selkeästi tuttuun tapaan sopivimpia puolueita ehdokkaiden vastausten perusteella. Toki sopivimmat puolueet esitetään edelleen, mutta ne esitetään useammalla eri tavalla. Ylen vaalikone antaa eduskunnan paikkajaon jollain epämääräisellä logiikalla vastausten perusteella.

Kyllähän tästä puolueiden keskinäinen järjestys selviää, mutta miten sitä pitäisi verrata esimerkiksi puoluekoneen antamiin sopivuusprosentteihin. Tämän perusteella sopivimmat puolueet myös eroavat suuresti puoluekoneen suosituksiin verrattuna. Esimerkiksi tässä normaalissa ehdokkaiden vastausten mukaisessa tuloksessa ylivoimaisesti parhaiten sopiva puolue Vihreät ei päässyt puoluekone-osiossa edes viiden kärkeen. Ja puoluekoneen mukaan mukamas sopivin Avoin puolue on tässä aivan häntäpäässä.

Viisi tämän eduskuntajaon mukaan (ilmeisesti?) parhaiten minulle sopivaa puoluetta:

1. Vihreät, 90 ehdokasta
2. Liberaalipuolue, 43 ehdokasta
3. Sosiaalidemokraatit, 16 ehdokasta
4. Kokoomus, 15 ehdokasta
5. Piraatit, 8 ehdokasta

Vaalikoneen mukaan esimerkiksi Vihreän liiton ehdokkaat ovat keskimäärin 74 % samaa mieltä kanssani. Tätä ei kuitenkaan esitetä mitenkään kovin selkeästi. Ja miksi ihmeessä vaalikone sitten antaa "minun eduskuntaani" Vihreille ylivoimaisesti eniten paikkoja, vaikka he eivät kuitenkaan ole kaikkein sopivin puolue? Vai onko se sittenkin?

Viisi minulle parhaiten sopivaa puoluetta niiden ehdokkaiden vastausten sopivuuden perusteella (tämän tulkitsen vahvimmaksi sopivuuden mittariksi):

1. Liberaalipuolue, ehdokkaat ovat keskimäärin 80 % samaa mieltä kanssani
2. Avoin puolue, 79% samaa mieltä kanssani
3. Suomen ruotsalainen kansanpuolue eli Rkp, 75% samaa mieltä kanssani
4. Piraattipuolue, 75% samaa mieltä kanssani
5. Vihreä liitto, 74% samaa mieltä kanssani

Ylen puolue- sekä vaalikoneen antamien tulosten sekavuus sekä keskinäinen ristiriitaisuus ärsyttävät. Mutta kysymykset olivat pääasiassa ihan järkeviä ja jos vain keskittyy tässä viimeisenä esitettyihin tuloksiin, niin silloin ne tuntuvat osuvan ihan hyvin kohdilleen.

MTV:n vaalikone

MTV:n vaalikone löytyy osoitteesta: https://www.mtvuutiset.fi/vaalikone#/

Erilaista tässä vaalikoneessa on se, että jokaisessa väittämässä on mukana video, jossa juontajat avaavat sen taustoja. Tämä helpottaa joidenkin monitulkintaisten kysymysten tai itselle vieraampien aiheiden ymmärtämisessä, vaikkakaan videoita ei jaksa läheskään jokaisen kysymyksen kohdalla katsoa. 

MTV:n vaalikone antoi minulle kaikista vaalikoneista parhaiten osuvat suositukset. Muutenkin kysymykset olivat pääasiassa oikein hyviä. Muutama arvoihin liittyvä kysymys oli vähän huteja, mutta kaiken kaikkiaan oikein hyvä vaalikone. Sen mukaan minulle sopivimmat puolueet ovat:

Vaalikoneen mukaan minulle parhaiten sopivien 10 ehdokkaan joukosta löytyi 5 sellaista, joita olin jo aiemminkin harkinnut äänestäväni. Kolmanneksi parhaiten sopivaa ehdokasta tulen myös mitä luultavammin äänestämään. 

Eläinpoliittinen vaalikone

Animalian ja SEY Suomen eläinsuojelun Eläinpoliittisessa vaalikoneessa keskitytään kysymyksiin, jotka koskevat eläinten kohtelua ja oikeuksia.

https://animalia.fi/vaalikone/#/

Tulokset:

Valitettavasti aika harva ehdokas näyttää vastanneen eläinpoliittiseen vaalikoneeseen. Luulen, että vihreät ovat kaikista puolueista innokkaimpia vastaamaan tähän vaalikoneeseen. Ja heistäkin Helsingistä vain 12 on täyttänyt koneen. Kaikenkaikkiaan vihreillä on Helsingissä 23 ehdokasta eli vain reilu puolet on vastannut Eläinpoliittiseen vaalikoneeseen. 

Äänestyspäätöstä ei missään nimessä kannata tehdä pelkästään tämän vaalikoneen tulosten perusteella, jolleivat sitten ainoat itselle tärkeät asiat kosketa eläinten oikeuksia. Koska tämä vaalikone on niin äärimmäisen keskittynyt vain yhteen teemaan, se tuskin riittää suurimmalle osalle äänestäjistä. Esimerkiksi minulle ykköseksi tullut Vapauden liitto on lähes kaikilla muilla mahdollisilla mittareilla erittäin huonosti sopiva puolue. 

Yhteenvetoa vaalikoneiden testailusta

Käytin yhteensä kahdeksaa erilaista vaalikonetta. Mielestäni kolme parasta ovat:

1. MTV:n vaalikone
2. Helsingin Sanomien vaalikone (testauksen tulokset täältä)
3. Ylen vaalikone, vaikkakin tuloksia pitää vähän tulkita

Kolmen parhaimman vaalikoneen mukaan minulle sopivimpia puolueita ovat:

Olen aiemmin useasti äänestänyt vihreitä ja tänä vuonna aion äänestää Liberaalipuoluetta, joten vaalikoneiden antamat suositukset osuvat hyvin maaliinsa. Olen myös aiemmin harkinnut Rkp:tä, mutta koska en erityisemmin pidä pakkoruotsista ja vastustan voimakkaasti turkistarhausta, en ole kuitenkaan ikinä puoluetta äänestänyt.

Eduskuntakauden tärkeimmät päätökset

Eduskuntakauden 2019–2023 viimeinen täysistunto oli perjantaina 3. maaliskuuta. Nyt onkin hyvä aika tarkastella, millaisia päätöksiä tämä eduskunta on tehnyt. Kansanedustajat ovat joutuneet ottamaan kantaa monenlaisiin järisyttäviin kriiseihin. 

Nato-jäsenyys

Ensin toukokuussa 2022 syntyi päätös Nato-hakemuksen jättämisestä murskaavalla enemmistöllä äänin 188-8. Sitten 1.3.2023 eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden äänin 184–7. Natoon liittymistä vastustivat Veronika Honkasalo (vas), Katja Hänninen (vas), Anna Kontula (vas), Markus Mustajärvi (vas), Matti Semi (vas), Johannes Yrttiaho (vas) ja Ano Turtiainen (vkk). Tyhjää äänesti Mika Niikko (ps).

Itse en vielä vielä tammikuussa 2022 kannattanut Natoon liittymistä. Kirjoitin tästä pohdinnasta tuolloin näin. Muutin kuitenkin kantani heti Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Maaliskuussa 2022 kannatin jo täysillä Natoon liittymistä sekä Ukrainan voimakasta aseellista tukemista.

Muutokset rajavartiolakiin sekä valmiuslakiin

Rajavartiolain muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että Venäjän vastainen itäraja voitaisiin tarvittaessa sulkea kokonaan turvapaikanhaulta, mikäli esimerkiksi Venäjä ryhtyisi masinoimaan rajalle turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisoperaationa. Myös valmiuslain poikkeusolojen määritelmää täydennetään niin, että siinä otetaan nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat. Rajan sulkemista käsiteltäessä selvisi, että se oli erityisesti vihreille sekä vasemmistoliitolle hankala paikka. Näiden puolueiden edustajat halusivat varmistaa, että sääntelyllä ei estettäisi oikeutta hakea kansainvälistä suojelua Suomesta, koska tähän velvoittavat esimerkiksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset.

Ukrainan tukeminen

Helmikuuhun 2023 mennessä Suomi on tukenut Ukrainaa yhteensä noin 930 miljoonalla eurolla. Tästä kokonaisuudesta noin 140 miljoonaa euroa on humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea ja noin 760 miljoonaa euroa puolustustarvikkeita ja muuta materiaalitukea. Verrattaessa Suomen antamaa tukea muiden maiden Ukrainan tukipaketteihin, Suomi mahtuu top 20 eniten apua antaneiden maiden joukkoon, kun tuen suuruutta verrataan maiden bruttokansantuotteeseen.

Kymmenen eniten Ukrainaa tukenutta maata on esitetty alla, kun tuen suuruutta verrataan maiden talouksien kokoon.

Suomi löytyy sijalta 17. Olemme tukemisessa lähes tasoissa Saksan ja Espanjan kanssa. 

Viime kuukausina Ukrainan aseelliselle tukemiselle on ollut hyvin laaja kannatus eduskunnassa, mutta heti Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen helmikuussa 2022 tilanne oli hyvin erilainen. Tuolloin pääministeripuolue SDP, vasemmistoliitto ja VKK olivat vankimmin sen kannalla, että asevientiä Ukrainaan ei tulisi edes harkita. Sen sijaan seuraavat puolueet kannattivat jo heti sodan alussa aseavun viemistä Ukrainaan:

• Kokoomus
• Keskusta
• Vihreät
• Liike nyt
• Kristillisdemokraatit
• Rkp

Perussuomalaiset ei vielä helmikuussa 2022 osannut sanoa kantaansa asepuun.

Sähkötuet

Sähkötuet ovat yksi tämän nyt päättyneen eduskuntakauden typerimpiä päätöksiä. Niihin kuuluvat mm. sähkön arvonlisäveron väliaikainen laskeminen, Kelan myöntämä sähkötuki ja verottajalta haettava sähkön verovähennys sekä tuoreimpana automaattisesti takautuvasti maksettava kertakorvaus talvikuukausien sähkölaskusta. Olen haukkunut niitä aiemmin tässä kirjoituksessa. Sähkötukea on hyvin perustellusti kritisoitu esimerkiksi siitä, että hyvätuloiset hyötyvät siitä eniten. Talousvaliokuntakin kiinnitti huomiota siihen, että jopa viidennes sähköhyvityksestä päätyy hyvätuloiselle kymmenykselle. Ratkaisua sen välttämiseksi ei kuitenkaan saatu aikaan.

Maataloudelle ja hyvinvointialueille lisärahoitusta

Keskustan kädenjälki näkyy tässä erityisen selvästi. Maataloutta on tuettu tällä hallituskaudella historiallisen paljon. Jokainen maatila, joka saa tukea pelloilleen, maksaa sähköstä, ja jolla on kiinteistöjä ja eläimiä, on saanut tukea. Maatalouden maksettu tukipaketti vuonna 2022 oli kooltaan yli puolet maatalouden yrittäjätulosta. Lisäksi eduskunta päätti juuri helmikuussa uudesta tukipaketista ruoantuotannon turvaamiseksi. Tällä tuella korvataan sähkön ja lannoitteiden hinnannousun kuluja.

Tammikuun 2023 lopussa valtiovarainministeri kertoi, että hyvinvointialueet saavat uutta rahaa 350 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin maksaa aikaistettuna 150 miljoonaa euroa, jonka alueet olisivat joka tapauksessa saaneet ensi vuonna. Alun perin sosiaali- ja terveysministeriö, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johdolla, esitti hyvinvointialueille lisärahoitusta 700 miljoonaa euroa.

Koronaan liittyvät päätökset

Vuoden 2020 alussa koronan esitettiin romahduttavan maailmantalouden. Samalla vaadittiin armeijaa kadulle ja eduskunnassa esitettiin vakavissaan ulkonaliikkumiskieltoja. Onneksi lopputulos ei ollut läheskään näin paha. Ylipäätään Suomessa koronasta selvittiin melko hyvin. Poliitikot kuitenkin monesti halusivat tiukempia toimia kuin terveysviranomaiset ja asiantuntijat suosittelivat. Itse kannatin yhteiskunnan nopeampaa avaamista sen jälkeen, kun riskiryhmät olivat saaneet koronarokotukset. 

Hallitus totesi 13.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja päätyi ottamaan valmiuslain käyttöön. Hallitus teki keväällä 2020 useita rajoittamistoimenpiteitä koskevia linjauksia ja antoi eduskunnalle valmiuslain  käyttöönottoasetuksia ja soveltamisasetuksia, sekä näiden kumoamisasetuksia. 15.6.2020 valtioneuvosto antoi valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja totesi, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot.

Kesällä 2020 koronatilanne helpottui, mutta paheni jälleen syksyllä, jolloin Suomenkin osalta päädyttiin tartuntataudin ns. toiseen aaltoon. Vuoden 2021 alussa tilanne oli aluksi vakaa, mutta helmikuun lopussa tartuntatautitilanteen uudelleen pahentuessa, hallitus joutui toteamaan tarpeen tiukemmista toimenpiteistä. Hallitus totesikin yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan jälleen poikkeusoloissa koronatilanteen vuoksi. Poikkeusolot tulivat voimaan 1.3.2021 ja valmiuslaki otettiin uudelleen käyttöön.

Vuonna 2022 julkaistussa analyysissä COVID-19 -kriisin yhteiskunnallisista vaikutuksista Suomelle, todetaan seuraavaa:

Epidemiologisesti Suomi on kansainvälisesti verraten selvinnyt kriisistä varsin hyvin, mihin on osaltaan vaikuttanut luottamus viranomaisiin ja viranomaisviestintään. Myös talous vaikuttaisi toipuvan kriisistä yleisesti ottaen hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa syntynyt hoitovelka sen sijaan antaa aiheita huoleen. Huolestuttavaa on erityisesti se, että kriisin haitat vaikuttavat kasautuneen ennestään haavoittuvassa asemassa oleville kasvattaen näin yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kaiken kaikkiaan korona-ajan kielteiset vaikutukset ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti oli kyse sitten toimialoista, väestöryhmistä tai alueista. Kriisillä voi myös olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.

40 miljardia lisää velkaa

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on ottanut 40 miljardia euroa lisää velkaa, eikä ole pystynyt karsimaan muista menoista. Suurin osa tästä velasta aiheutui kalliista toimenpiteistä koronan haittojen torjumiseksi sekä Ukrainan sodan aiheuttamilla kustannuksilla. Kuitenkin valtiovarainsministeri Saarikon mukaan hallitus on toteuttanut noin 12 miljardilla eurolla menoja, jotka eivät selity kriiseillä, kuten koronapandemialla ja Ukrainan sodalla. Noin kaksi miljardia siitä on kuitattu valtion omaisuustuloilla, jolloin velasta noin 10 miljardia euroa on kriisien ulkopuolista velkaa.

Miksi Ukrainan sota saattaa jatkua vielä vuosia

Venäjän suurhyökkäyksestä Ukrainaa vastaan on kulunut jo yli vuosi. Tämän merkkipäivän ympärillä herää kysymys, kuinka pitkään sota vielä jatkuu. Ja vaikka onkin näyttänyt jo pitkään selvältä, että Venäjä ei pysty voittamaan tai ainakaan saavuttamaan alkuperäisiä tavoitteitaan, saattaa sota silti valitettavasti jatkua vielä vuosia.

Tämän surullisen johtopäätöksen teki sotahistorioitsija Hein Goemans The Rachman Review -podcastissa. Olen aiemminkin suositellut tätä FT:n podcastia ulkopolitiikasta ja nyt Ukrainan sodan vuosipäivän aikaan podcast on keskittynyt Venäjän hyökkäyssotaan. Goemans on kirjoittanut useita kirjoja menneistä sodista. Tutkimuksessaan hän on perehtynyt erityisesti sotien päättymiseen. Tyypillisesti sodat joko loppuvat noin 5 kuukaudessa tai sitten ne kestävät useita vuosia. Ja Goemans pelkää, että Ukrainan sota tulee olemaan näitä useita vuosia kestäviä sotia. 

Putinin näkökulmasta sotaa kannattaa jatkaa niin kauan, kuin on olemassa pienikin mahdollisuus voitosta. Hän ei välitä tavallisten venäläisten kärsimyksistä tai kuolleista sotilaista, ukrainalaisten hädästä puhumattakaan. Putin ajattelee vain omaa etuaan ja hänelle henkilökohtaisesti voisi olla hyvin tuhoisaa lopettaa sota, jos se nähtäisiin Venäjällä tappiona. Putin saatettaisiin tällöin hyvinkin syöstä vallasta, jolloin hän joko joutuisi vankilaan tai hänet tapettaisiin. Kirjoitin tästä noin kuukausi sitten, kun pohdin Venäjää Putinin jälkeen. 

Ja Putin pystyy jatkamaan sotaa vielä vuosia, jolleivat tavallisen venäläiset ryhdy voimakkaasti vastustamaan sotaa. Venäjällä riittää miehiä mobilisoitaviksi ja maan talous voidaan ajaa tukemaan sodankäyntiä vielä nykyistä voimallisemmin. Lisäksi Putin toivoo edelleen, että länsimaiden tuki Ukrainalle loppuu jossain vaiheessa. Trumpin paluu valtaan on yksi Putinin toivonkipinöistä. Toinen on Saksan pelästyminen, jos Venäjä jatkaa ydinaseilla pelottelua.

Miten sota sitten saataisiin loppumaan? Ensinnäkin länsimaiden pitäisi tukea Ukrainaa vielä paljon voimakkaammin aseellisesti. Goemans pitää idiootteina niitä länsimaiden edustajia, jotka sanovat, että Ukrainan pitäisi lieventää vaatimuksiaan ja ryhtyä neuvottelemaan alueluovutuksista Venäjän kanssa. Aina kun joku länsimaiden poliitikko sanoo tällaista julkisuudessa, antaa se Putinin hallinnolle lisää toivoa ja syitä jatkaa sotimista. Jos Ukraina saisi selvästi enemmän taistelupanssarivaunuja, hävittäjiä ja muuta tehokasta aseistusta, se voisi pakottaa Venäjän armeijan vetäytymään. Selkeä tappio taistelukentällä olisi sellainen signaali tavallisille venäläisille, että he tosiaan ovat häviämässä sodan. Ja vasta silloin Putin menettää vallan.

Vaalikoneita eduskuntavaaleja 2023 varten

Eduskuntavaalit lähestyvät ja jokaisen äänioikeutetun tulisi pohtia huolella, mitä puoluetta sekä ehdokasta aikoo äänestää. Vaalikoneet ovat yksi hyvä tapa lähteä rajaamaan sitä joukkoa, johon kannattaa tutustua tarkemmin.  

8 vuotta sitten tein samanlaisen eri vaalikoneiden antamien tulosten vertailun. Se löytyy täältä. Sain edelleen melko samanlaisia tuloksia kuin vuonna 2015, mutta muutama merkittävä eroavaisuuskin löytyy. Jotain muutoksia on siis tapahtunut niin äänestäjässä kuin ehdolla olevissa puolueissakin.

Helsingin Sanomien vaalikone

HS:n vaalikoneen uusi algoritmi huomioi aiempaa paremmin sen, että vaalikoneen kysymykset ovat harvoin toisistaan riippumattomia, erillisiä asioita. Käytännössä iso osa vaalikoneen kysymyksistä mittaa tapoja suhtautua asioihin eli ideologisia ulottuvuuksia. Tärkeimmät näistä ulottuvuuksista ovat vasemmisto–oikeisto-akseli ja GAL–TAN, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa liberaalivihreä–kansalliskonservatiivi-akselia. Tarkemmin GAL tarkoittaa vihreää, vaihtoehtoista ja libertaaria, kun taas vastakkainen ääripää TAN tarkoittaa perinteistä, autoritaarista ja nationalistista. 

Kannattaa pitää mielessä, että tämä on vain yksi mahdollinen tapa havainnollistaa eroja vastausten kesken. Onneksi HS:n vaalikone antaa mahdollisuuden tarkastella puolueiden eroja myös muilla akseleilla, jos GAL-TAN ei miellytä. Ylipäätänsä vaalikoneessa on tarjolla hyvin mahdollisuuksia vertailla ehdokkaita ja puolueita.

HS:n vaalikone löytyy osoitteesta https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009392020.html

HS:n vaalikoneen antamat tulokset tuntuvat osuvan melko hyvin maaliinsa. Minulle sopivimpien puolueiden joukossa ei ollut yllätyksiä. 

Hiukan kuitenkin harmittaa, että tässä vaalikoneessa ei ollut mahdollisuutta painottaa yksittäisiä kysymyksiä. Esimerkiksi mielestäni turkistarhaus pitäisi kieltää ja jos olisin voinut painottaa sitä kysymystä, olisi Rkp:n sopivuus laskenut. Eri puolueiden edustajien vastausten vertailu kysymys kysymykseltä on kuitenkin hieno ominaisuus. Alla tästä esimerkki, joka näyttää, miten Rkp:n ehdokkaat ovat vastanneet turkistarhaus-kysymykseen. Yllättävästi selvästi suurempi osa Rkp:n ehdokkaista itseasiassa kannattaa turkistarhauksen kieltämistä kuin vastustaa sitä, mitä en olisi lainkaan tajunnut ilman tätä tarkastelua.

Iltalehden vaalikone

Iltalehden vaalikone löytyy osoitteesta: https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2023/vaalikone#/

Iltalehden vaalikoneessa näkee kivasti jokaisen vastauksen jälkeen, miten sopivimpien ehdokkaiden joukko päivittyy. Tuloksia katsellessa sopivimpien puolueiden kakkoseksi noussut Kokoomus yllätti hiukan. Yleensä minulla Rkp ja Vihreät ovat nousseet selvästi Kokoomusta paremmin sopiviksi. Toisaalta ero Vihreisiin oli vain 1 prosenttiyksikkö. 

Iltalehden koneen isoin ongelma tuntuisi olevan se, että se ei tee riittävän isoa erottelua konservatiivisten ja liberaalien puolueiden välillä. Tästä esimerkkinä Kokoomus ja Liberaalipuolue ovat arvokartassa aivan vierekkäin, vaikka todellisuudessa ne eroavat merkittävästi toisistaan konservatiivi-liberaali -akselilla. En itse miellä esimerkiksi tätä kysymystä kovinkaan hyvin liberaaliutta mittaavaksi: "Molempien vanhempien tulisi olla vanhempainvapaalla lasten kanssa yhtä pitkään kotona." Toivon lämpimästi, että yhä useammat vanhemmat sukupuolesta riippumatta hyödyntäisivät vanhempainvapaita. Mutta toisaalta ajattelen, että olisi liberaalia sallia perheiden itse päättää, miten kokevat itse parhaaksi vanhempainvapaiden käytön.

 

Mutta yleisesti ottaen Iltalehden koneen kysymykset olivat ihan hyviä ja suositellut ehdokkaat sekä puolueet osuivat melko hyvin kutiinsa. Yksi outo käytettävyysongelma vaalikoneessa kuitenkin on. Kone mahdollistaa myös tietyn ehdokkaan hakemisen, mutta tällöin ainakaan itse en saanut helposti näkyviin haetun ehdokkaan vaalikonevastauksia perusteluineen. 

Ilta-Sanomien vaalikone

Ilta-Sanomien vaalikone löytyy osoitteesta: https://www.is.fi/politiikka/art-2000009383528.html

Ilta-Sanomien vaalikone toimii hyvin pitkälti samalla logiikalla kuin HS:n vaalikone, mutta kysymykset eroavat näiden välillä. Sen takia luonnollisesti myös tulokset ovat hieman erilaisia.  Kysymyksiä koneessa on yhteensä 30. Ne on jaettu seitsemään teemaan: turvallisuuspolitiikka, rahat, energiakriisi, ilmasto ja liikenne, terveys ja koulutus, rikollisuus ja muut kysymykset.

Alla näkyvät IS:n vaalikoneen mukaan minulle parhaiten sopivat puolueet. Kun näitä vertaa HS:n koneen antamiin tuloksiin huomataan, että Liberaalipuolue on noussut kolmannelta sijalta parhaiten sopivaksi ja Piraattipuolue on puolestaan tipahtanut kolmanneksi. Tässäkin koneessa hiukan yllättävästi Liike Nyt ja Kokoomus ovat nousseet Vihreiden yläpuolelle. Aiemmissa vaaleissa Vihreät ovat nousseet minulla vaalikoneissa vielä lähemmäksi kärkeä.

Ei missään nimessä kannata luottaa vain yhden yksittäisen vaalikoneen antamiin tuloksiin, sillä yksittäisen koneen kohdalla sen tekijöiden valitsemat kysymykset eivät välttämättä tuo esiin sitä juuri sinulle parhaiten sopivaa vaihtoehtoa. Suosittelenkin vastaamaan useampaan eri koneeseen. 

Nuorten vaalikone

Vaalikone löytyy osoitteesta: https://nuorisoala.fi/nuorten-vaalikone-2023/#/

Vaalikoneessa korostuvat odotettavasti erityisesti nuoria koskettavat kysymykset, joihin kaikkiin minulla ei ollut kauhean vahvoja mielipiteitä. Silti tulokset parhaiten sopivien ehdokkaiden osalta ovat hyvin samansuuntaisia kuin muissakin vaalikoneissa. Liberaalipuolue erottuu erityisen hyvin sopivana ja sitten Kokoomus, Piraattipuolue, Rkp ja Liike Nyt ovat käytännössä tasoissa jaetuilla sijoilla 2. - 5.

Duunitorin vaalikone

Vaalikone löytyy osoitteesta: https://duunitori.fi/vaalikone

Duunitorin kone on tähän mennessä kokeilemistani huonoin antamaan vinkkejä äänestystä varten. Käytännössä sen perusteella voin vain päätellä, että vasemmistopuolueet eivät minulle sovi. Mutta keskusta-oikeistoon kuuluvien puolueiden osalta vaalikone ei tee juuri mitään erottelua.

SDP:n suunnittelemat talouspoliittiset toimenpiteet

SDP esitteli helmikuun alussa talouspoliittisen ohjelmansa, josta valitettavasti ei juurikaan konkretiaa löydy. Riippumatta siitä, millaista talouspolitiikkaa pitää järkevänä, on mielestäni törkeää äänestäjien halveksimista pimittää näin tärkeitä tietoja ennen vaaleja. En nimittäin millään usko, etteikö SDP olisi oikeasti miettinyt enemmänkin mahdollisia leikkauskohteita, mikäli talouskasvu jääkin toivottua matalammaksi. Sen sijaan Kokoomus ja erityisesti Liberaalipuolue ovat ihailtavan läpinäkyvästi kertoneet, millaisia muutoksia Suomen talouspolitiikkaan todella ajavat.  

Suomen pankki, talouspolitiikan arviointineuvosto, valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, OECD, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, EU:n komissio, valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kuin monet järjestöt, ajatuspajat, professorit ja taloustieteilijät ovat toistaneet saman viestin: Suomen julkisia menoja on sopeutettava merkittävästi. Sanna Marin on kuitenkin toista mieltä ja sanoo: ”Sosiaalidemokraatit eivät usko, että leikkaamalla kasvun eväitä yhteiskuntamme menestyisi”.

Ne harvat konkreettiset toimenpiteet, jota SDP:n ohjelmasta onnistuin löytämään, ovat seuraavat:

SDP:n mukaan korkeakoulujen sisäänottomääriä pitää nostaa. Tämä onkin ihan hyvä tavoite, mutta epäselväksi jää, miten se rahoitettaisiin. Sillä SDP:n tavoittelemat säästöt ovat kovin pieniä suhteessa nykyiseen alijäämään, joka on noin 10 miljardia euroa vuodessa. 

SDP:n säästöt haetaan tehottomista yritystuista, fossiilitalouteen kohdistuvista tuista ja julkisista hankinnoista, matka- ja tilakuluista. Yritystuista SDP pyrkii löytämään 500–700 miljoonan euron säästöt. Kannatan lämpimästi yritystukien karsimista, mutta paljon enemmänkin voisi sieltä leikata. Esimerkiksi Liberaalipuolue leikkaisi yritystuista noin 3 miljardia.

Verotusta SDP kiristäisi yhteensä 1,9–2,5 miljardilla eurolla, kun mukaan lasketaan listaamattomien yritysten veroedun leikkaus. Muita keinoja verotulojen lisäämiseen ovat haittaverojen korotus, arvonnousuvero, verovapaiden yhteisöjen lähdevero, kiinteistösijoitusrahastojen verotus, suurten perintöjen jyrkempi verotus sekä pääomatuloverokannan nosto. Myös rahoitustoimintavero ja sijoitusvakuutusten verotus on puolueen keinolistalla. Nämä veronkorotukset ovat varmaankin ihan perusteltuja, mutta niiden rinnalle olisi tosiaan tarvittu myös enemmän leikkauksia, mikäli Suomen talous halutaan tasapainoon.

Taloustieteen professori Jouko Vilmunen arvioi SDP:n talousohjelmaa. Hänen mukaansa SDP:n vaaliohjelmassa ei täsmennetä riittävästi sitä, mistä otettaisiin pois, jotta talous saadaan tasapainoon. Vaaliohjelmassa puhutaan sopeuttamisesta, mutta Vilmusen mukaan ohjelma jää ”hämäräksi”. SDP:n kahden prosentin talouskasvutavoitetta professori pitää kunnianhimoisena, sillä Suomen talouden pitkän aikavälin kasvu ja tuotannon kasvu on alle 1,5 prosenttia. SDP:n talousohjelma saa professorilta kouluarvosanaksi 6. Vertailun vuoksi Vilmunen antoi Kokoomuksen ohjelmalle 7,5 ja perussuomalaisten 5.

Järkeviä ehdotuksia kaikkien isoimpien puolueiden osalta

Tällä hetkellä suosituimmat puolueet

Puolueiden vaaliohjelmia ja tavoitteita tulee usein kritisoitua aika voimakkaastikin. Vaihtelun vuoksi yritän tässä löytää jokaisen viiden suosituimman puolueen tavoitteista jotain hyvää. Tammikuussa tehdyn puoluekannatus-mittauksen perusteella viisi suosituinta puoluetta ovat Kokoomus, SDP, Perussuomalaiset, Vihreät ja Keskusta. 

Vaikka tässä rajoitunkin vain viiteen suosituimpaan puolueeseen, kannattaa toki myös tutustua pienempien puolueiden ehdotuksiin. Esimerkiksi lilliputti-sarjassa vielä painivalla Liberaalipuolueella on paljonkin järkeviä ehdotuksia.

Kokoomuksen järkeviä ehdotuksia

Kokoomus haluaisi kasvattaa valtion tuloja uudella terveysverolla, jolla nostetaan sokeripitoisten ruokien ja juomien hintaa. Tällainen terveysvero kannustaisi myös ihmisiä vähentämään epäterveellisten tuotteiden nauttimista. Kirjoitin tällaisen terveysveron puolesta aiemmin. Samoin on järkevää kiristää entisestään tupakka- ja alkoholiveroja. Yleensäkin isoista puolueista Kokoomus tuntuu ottavan valtion velkaantumishaasteen eniten tosissaan ja esittää siihen joitakin ihan hyviä ratkaisuja. Niistä voit lukea enemmän aiemmasta kirjoituksestani, jossa kävin läpi Kokoomuksen vaihtoehtobudjettia.

SDP:n järkeviä ehdotuksia

SDP:n tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään joka toinen nuori suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulee ensimmäistä tutkintoa aloittavien määrää ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätä edelleen merkittävästi tulevalla hallituskaudella. Nämä ovat tarpeellisia toimia, sillä Suomi uhkaa jäädä osaamisessa pahasti jälkeen verrokkimaista.

Verotukseen liittyvien päätösten puolella kannatan lämpimästi SDP:n ajamaa perintöveron korottamista suurten perintöjen kohdalla. Koska kukaan tuskin jättää kuolematta vain perintöverojen pelon takia, tällä verolla on erittäin vähän haitallisia vaikutuksia verrattuna muihin tapoihin kerätä verotuloja. Ja valtion velkaantumisen pysäyttämiseksi kaikki lisätulot ovat tarpeen. 

Perussuomalaisten järkeviä ehdotuksia

Perussuomalaiset on valmis porrastamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja muuttamaan asumistukea niin, että se kannustaisi tarvittaessa muuttamaan työn perässä. Nämä ovat järkeviä tavoitteita nykyisessä tilanteessa, jossa valtio velkaantuu erittäin pahasti ja säästöjä täytyy löytää. Lisäksi näillä keinoin kannustetaan ihmisiä etsimään nopeammin uutta työpaikkaa ja harkitsemaan myös kauempana nykyisestä asuinpaikasta olevia työpaikkoja. Nämä auttaisivat nykyiseen työpaikkojen ja potentiaalisten tekijöiden kohtaanto-ongelmaan.

Vihreiltä järkeviä ehdotuksia

Vihreät pyrkisivät siirtymään kohti perustuloa. Tämä tehtäisiin heidän ehdotuksensa mukaan kahdella tavalla. Ensinnäkin annettaisiin 200 euron vastikkeeton ja veroton takuutulo kaikille Suomen sosiaaliturvan piirissä oleville täysi-ikäisille. Ansiotulot sekä osa ensisijaisista etuuksista leikkaisivat takuutuloa, jolloin takuutulo hyödyttää pienituloisia ja leikkaantuu pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse. Tämän lisäksi:

• Toteutetaan laaja perustulokokeilu. Otetaan kokeiluun mukaan työttömien työnhakijoiden lisäksi laajasti erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja sisällytetään kokeiluun myös verotus.
• Yhtenäistetään etuuksia ja niiden maksatusta. Automatisoidaan ei-harkinnanvaraisten tukien päätöksentekoa ja vapautetaan tällä ammattilaisia etuuskäsittelystä ihmisten auttamiseen.

Olen itse vahvasti perustulon kannalla, kuten aiemmista kirjoituksistani aiheesta voi varmasti helposti päätellä. 

Keskustalta järkeviä ehdotuksia

Keskusta haluaa luopua lukukautena 2011–2012 käyttöön otetusta, niin kutsutusta inkluusiosta ja palauttaa erityisryhmät peruskouluihin. Jos jotkut oppilaat eivät pärjää isommassa ryhmässä tapahtuvassa opetuksessa, niin on heidän etunsa saada pienemmässä ryhmässä erityisopetusta. Keskustan Honkosen mukaan erityistä tukea tarvitseva lapsi voisi olla osan tunneista normaaliryhmässä ja osassa aineista pienryhmässä, jossa annetaan enemmän tukea. Monet opettajat ovat todenneet, että tämä auttaisi selvästi lasten oppimistulosten parantamisessa.