Vaihtoehtoiset vapauspuolueet: Piraattipuolue ja Liberaalipuolue

Eduskunnan ulkopuoliset yksilöiden vapautta korostavat puolueet ovat herättäneet kiinnostukseni. Esimerkiksi vähän aikaa sitten Liberaalipuolueen ehdokas Tuomas Tiainen kirjoitti hyvin puheenvuoron asumistuen haitoista. Tässä linkki Tuomaksen tekstiin.  Toisaalta yksittäiset Piraattipuolueen edustajat nousivat edellisissä eduskuntavaaleissa korkealle tekemissäni vaalikoneissa. Tämän takia päätin tutustua tarkemmin sekä Liberaalipuolueen että Piraattipuolueen kunnallisvaaliohjelmiin.

Liberaalipuolueen ohjelma löytyy täältä.

Piraattipuolueen ohjelma löytyy täältä.

Liberaalipuolueen kunnallisvaaliohjelma aiheutti pettymyksen. Otsikkotasolla vaaliohjelma sisältää kannatettavia asioita, mutta sisältö on ainakin vielä niin vähäistä, ettei tuosta saa mitään konkreettista otetta. Esimerkiksi varmaankin kaikki maailman puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että kunnan keräämien verorahojen käytön tulee olla hyvin perusteltua. Sitten vasta päästäisiin todelliseen politiikkaan, jos liberaalit kertoisivat, millaisiin asioihin verorahoja kannattaa käyttää ja millaisiin ei. Liberaalien kuntavaaliohjelma toivottavasti tästä vielä täsmentyy ja saa lisää lihaa luidensa ympärille, kun kunnallisvaalit lähestyvät.

Piraattipuolueen kuntavaaliohjelma näyttää paljon valmiimmalta. Sillä on pituuttakin noin 3 kertaa enemmän kuin Liberaalipuolueen ohjelmalla. Piraattien ohjelmassa yhdistyvät 3 isoa teemaa:

1. Tiedon vapaus
2. Tavallisten kuntalaisten mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon
3. Ympäristöystävällisyys

Löysin piraattien ohjelmasta useammankin hyvän yksityiskohdan, joiden toivoisin toteutuvan. Esimerkiksi olisi erittäin järkevää, ettei kaikista rakennettavista asunnoista tarvitsisi tehdä esteettömiä. Ja kuntapäättäjien kokousmuistiot ja asiakakirjat tulisi tottakai jakaa avoimesti netissä. 

Kuntavaaleissa kuitenkin ratkaisevaa on, miten eri puolueiden ehdokkaat suhtautuvat juuri sinun kuntasi isoihin konkreettisiin päätettäviin asioihin. Esimerkiksi kannattaako puolue sen kiistellyn virkistysalueen muuttamista asuinalueeksi tai mitä mieltä ehdokkaat ovat esimerkiksi uuden tunnelin rakentamisesta. Tämän takia yleistasolla kuntavaaliohjelmien katsominen ei anna niin paljon eväitä. Pitää odottaa sitä, että kuulee eri ehdokkaiden näkemykset juuri oman kunnan asioihin. 

Keynes vastaan Hayek

Pari yllättävän hauskaa ja hyvin tehtyä videota kahdesta suuresta taloustieteilijästä.

"Fear the Boom and Bust" Keynes vs. Hayek

https://www.youtube.com/watch?v=d0nERTFo-Sk

"Fight of the Century": Keynes vs Hayek

https://www.youtube.com/watch?v=GTQnarzmTOc

Videot ovat talouden taantumassa erittäin ajankohtaisia. Pitäisikö talouspolitiikalla elvyttää vai ei? Mitä hyötyä elvytyspolitiikasta voi olla ja toisaalta millaisia huonoja seuraamuksia siitä voi koitua.

Terrafamen eli Talvivaaran kaivoksen arvon hahmottelua

Olen miettinyt Talvivaaran kaivoksen ostamista Terrafamelta. Sen takia yritän hahmotella, paljonko koko roskasta kannattaisi maksaa. Yrityksen arvon saa laskemalla yhteen yrityksen tulevien vuosien voitot tai tappiot diskontattuna eli ottamalla huomioon sen, että euro tänään on parempi kuin euro huomenna. Käytännössä diskonttaus tapahtuu jakamalla tulevan vuoden t arvioidun voiton tai tappion nimittäjällä (1 + r + e)^t, missä r on reaalinen korkotaso, e on sopiva riskilisä ja t on aika vuosina nykyhetkestä siihen, kun voitto tai tappio toteutuu.

Lähdetään siis ensin arvaamaan, millaisia voittoja tai tappioita Talvivaaran kaivostoiminta voisi tulevaisuudessa tuoda. Vuonna 2015 Terrafame teki 93 M€ tappiota. Vuonna 2016 Terrafamen käyttökate tammi-syyskuussa on ollut 136 M€ tappiolla. Tänä vuonna tulee siis selvästi enemmän tappiota, koska myös toiminta kaivoksella on voimakkaampaa. Terrafamen tavoitteena on saavuttaa positiivinen kassavirta vuonna 2018. Toisaalta useat Talvivaaran toimintaa pitkään seuranneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kaivostoimintaa voi koskaan saada kannattavaksi. Esimerkiksi Talvivaaran Vangit -kirjan mukaan Talvivaaran entisen kaivoksen pyörittäminen kannattavasti vaatisi Terrafamelta "akrobatiaa". 

Näiden tietojen perusteella veikataan siis seuraavanlaiset vuotuiset tulokset Terrafamelle (ja korostan, että nämä ovat pitkälti arvauksia).

Vuonna 2017: -140M€ sillä oletuksella, että toiminta menee selvästi kannattavampaan suuntaan

Vuonna 2018: - 60 M€ sillä olen melko optimistinen ja uskon, että Terrafame pääsee hyvän matkaa kohti tavoitettaan positiivisesta kassavirrasta

Vuonna 2019: -10  M€ eli tehdään enää vain vähän tappiota. Tällöin vuotuinen nikkelin ja sinkin tuotanto on saavuttanut maksiminsa.

Vuonna 2020 - 2024: 20 M€ voittoa, oletetaan että nikkelin ja sinkin hinta ovat nousseet upeasti ja pysyy 5 vuotta korkealla.

Vuonna 2025 - 2030:  5 M€ oletetaan, että nikkelin ja sinkin hinta laskee mutta pysyy toiminta pysyy kuitenkin juuri ja juuri kannattavana.

Sitten pitäisi arvioida r ja e. Korkojen ennustetaan nousevan nykyisestä pikkuhiljaa, joten oletetaan reaalisen koron nousen lähivuosina vaiheittain yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin. Talvivaaran kaivostoiminta on tähän saakka tuottanut pelkästään tappioita. Lisäksi erilaiset ympäristöongelmat ovat vaivanneet vähän väliä. Sen takia on hyvin perusteltua käyttää erittäin suurta riskilisää. Valitaan e:ksi 10%.

Saadaan siis seuraavanlaiset laskelmat:

Näillä laskelmilla Terrafamen kaivoksen arvo on siis -125 M€ miinuksella. Enpä taida tuota huolia.

Italian kansanäänestys

Lukuisat tiedotusvälineet ovat kuvanneet Italian kansanäänestystä jälleen yhdeksi äänestykseksi, jolla punnitaan tavallisten kansalaisten luottamus Euroopan unioniin. Sen lisäksi on sanottu, että äänestyksessä punnitaan Italian hallituksen ja erityisesti sen pääministerin luottamus. Julkisuudessa on siis annettu vahvasti sellainen kuva, että äänestäjät eivät niinkään välitä varsinaisesta äänestyksen kohteesta vaan itseasiassa kertovat kantansa siitä, haluavatko Italian olevan mukana EU:ssa ja kannattavatko he Renziä ja tämän hallitusta. Tämä tuntuu käsittämättömältä italialaisten aliarvioimiselta. En ymmärrä, miksei kukaan tunnu ajattelevan, että ehkäpä italialaiset sittenkin ottivat ihan tosissaan kansanäänestyksen varsinaisen sisällön ja äänestivätkin siitä.

Monet uudistuksia vastaan äänestäneet ilmeisestikin ihan aidosti näkivät uudistukset huonoina ja jopa vaarallisina. Jos uudistukset olisivat menneet läpi, olisi Italian pääministerin ollut paljon helpompi saada aikaan suuria muutoksia. Kun miettii, millaisia pääministereitä Italialla on menneinä vuosina ollut (muistattehan Berlusconin), niin vallan keskittäminen pääministerille ei kuulosta kovin turvalliselta vaihtoehdolta. Lisäksi vastustajien mukaan uudistus olisi voinut lisätä korruptiota, koska senaatin jäseniä ei olisi enää valittu samalla tavalla. Näitä tärkeämpänä syynä vastustaa muutosta oli The Economist -lehden mukaan se, että Renzin ehdottamien uudistusten käytäntöönpano olisi vienyt aikaa ja energiaa muilta, paljon tärkeämmiltä uudistuksilta.

Minimipalkasta

Vasemmistoliitto on esittänyt lakiin pohjautuvaa minimipalkkaa, joka olisi suuruudeltaan 10 euroa per tunti. Tämä tarkoittaisi sitä, että laki estäisi maksamasta mistään työstä tätä pienempää palkkaa, vaikka työntekijöiden ja työantajien keskinäiset sopimukset sen sallisivatkin. Taustalla tässä on huoli siitä, että ihmiset eivät tule toimeen palkallaan, jos palkka jää liian pieneksi. Tietenkin olisi hienoa, jos kaikille olisi tarjolla hyväpalkkaisia töitä. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan tällä hetkellä työttömiä on noin 200 000.

Näistä noin 200 000 työttömästä luultavasti iso osa etsii aktiivisesti töitä. Ja näistä aktiivisista töiden hakijoista varmasti merkittävä osa olisi halukkaita paremman työn puutteessa tekemään myös matalapalkkaista työtä. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 130 000, mikä kielii siitä, että töitä on vaikea löytää. Meillä on siis tilanne, jossa töitä ei tunnu riittävän kaikille eli kaikelle tarjolla olevalle työvoimalle ei riitä kysyntää.

Työvoiman kysyntä pohjautuu siihen, että yritykset, virastot, yksittäiset ihmiset tai ylipäätään työn tarjoajat haluavat saada jotakin tehdyksi. Esimerkiksi kesällä jäätelökioskia pyörittävä yrittäjä haluaa saada myytyä asiakkailleen jäätelöä ja sitä varten hän tarvitsee jonkun työskentelemään jäätelökioskillaan. Entä mikä määrää sen, millaista palkkaa jäätelökioskia pyörittävä yrittäjä voi maksaa työntekijälleen? Tämän määrää työntekijän tekemän työn arvo yrittäjälle.

Oletetaan, että tyypillisen työtunnin aikana jäätelökioskin työntekijä pyöräyttää ja myy keskimäärin 10 jäätelötötteröä. Yhden jäätelötötterön hinta on 3,5 euroa, josta raaka-aineiden (jäätelön ja vohvelin sekä asiakkaille annettavan servetin) kustannus jäätelökioskille on 1 euro. Oletetaan lisäksi yksinkertaisuuden vuoksi, että kioskin vuokraan, sähköihin ja muihin kiinteisiin menoihin menevät kustannukset ovat suuruudeltaan 5 000 euroa per kuukausi. Potentiaalista jäätelöiden myyntiaikaa on kesällä 12 tuntia per vuorokausi.

Jos jäätelökioskia pyörittäisi 3 kuukauden ajan 12 tuntia vuorokaudessa, niin tulot ja menot ILMAN palkkoja olisivat:

Myytyjä jäätelöitä: 3 x 30 x 12 x 10 kpl = 10 800 kpl

Tulot myydyistä jäätelöistä kun raaka-aineiden kustannukset vähennetty: 2,5 € x 10 800 = 27 000 €

Kiinteät kustannukset 3 kuukauden osalta: 3 x 5 000 € = 15 000 €

Voitto ILMAN palkkoja olisi 27 000 € - 15 000 € = 12 000 €

Tehtyjä työtunteja tässä esimerkissä on yhteensä 3 x 30 x 12 h = 1 080 h.

Jotta jäätelökioskia pyörittävä yrittäjä ei tekisi tappiota, hän voisi maksaa yhdestä tehdystä työtunnista 12 000 € / 1 080 h = 11,1 € / h. Henkilösivukulut (työnantajan vakuutusmaksut jne) huomioiden yrittäjä pystyisi maksamaan palkkaa 11,1 € per h / 1,5 = 7,4 € per h. Kioskiyrittäjä ei millään pysty itse työskentelemään kioskilla kesän jokaisena päivänä 12 tuntia päivässä. Ja sellainen kioski, joka on vain välillä kesällä auki, ei houkuttele asiakkaita. Eli kioskiyrittäjän kannattaa palkata joku muukin kioskille töihin, vaikka hän ei saisikaan mitään voittoa näiltä palkatun työntekijän tekemiltä tunneilta. Tappiota ei kuitenkaan kannata tehdä, joten kioskiyrittäjä voi maksaa enintään 7,4 € tunti ulkopuoliselle työntekijälle.

Tuntuisi järkevältä olettaa, että löytyisi nuoria kesätyönhakijoita, jotka olisivat kiinnostuneita työskentelemään jäätelökioskilla tällä 7,4 € tuntipalkalla. Eli ilman minimipalkkalakia on oletettavaa, että jäätelökioskia voidaan pitää auki 12 tuntia per vuorokausi kesän ajan ja 1 tai 2 nuorta saisi tätä kautta kesätyöpaikan, lisärahaa ja arvokasta työkokemusta.

Miten 10 euron minimipalkka sitten vaikuttaisi tähän? Saisiko minimipalkka kioskiyrittäjää nostamaan maksamaan tuntipalkkaa tähän 10 euroon? Ei tietenkään, koska tällöin kioski tekisi selvää tappiota jokaiselta palkatun työntekijän tekemältä tunnilta. Minimipalkan vaikutus olisi siis joko se, että kioskiyrittäjä jättäisi kokonaan avaamatta jäätelökioskin tai sitten kioski olisi auki esimerkiksi vain 6 päivänä viikossa ja vain 8 tuntia vuorokaudessa. Ja 1 tai 2 nuorta jäisivät vaille kesätöitä.

Ylen puheenjohtajatentit

Olen nyt katsonut kaikki Ylen puheenjohtajatentit. Suosittelen katsomaan ainakin niiden puolueiden johtajien tentit, joiden äänestämistä harkitset. Tällaisesta yhden johtajan tentistä kerrallaan saa paljon paremman käsityksen siitä, mitä mikäkin puolue ajaa kuin kaikkien puheenjohtajien vaaliväittelyistä.  Kaikki tentit löytyvät Yle Areenasta täältä.

Päällimmäiseksi tenteistä jäi mieleen pettymys Juha Sipilää kohtaan. Keskustan puheenjohtaja asetteli sanansa niin varovaisesti, ettei tentin perusteella katsoja saanut selkeää kuvaa siitä, mitä Keskusta todella aikoo monen tärkeä asian suhteen. Tyypillinen vastaus Sipilältä oli: "Tähän meillä ei ole vielä kantaa" tai "Tätä on syytä pohtia." Tuntuu suorastaan törkeältä, että äänestäjille ei suostuta kertomaan suoraan, mitä he saavat, jos äänestävät Keskustaa. Pahimmassa tapauksessa päättämättömyys ei olekaan varovaisuutta vaan Suomen todennäköiseltä tulevalta pääministeripuolueelta puuttuu ajatuksia ja näkemyksiä.

Toiseksi tenteistä jäi käteen positiivinen yllätys Timo Soinista. Soini jätti tällä kertaa epämääräiset populistiset kielikuvat tyystin käyttämättä. Sen sijaan perussuomalaisten pomo vastasi selkeästi ja jämäkästi sekä erityisesti asiallisesti kysymyksiin. Esiintyjänä hänestä jäi tenttien jälkeen kaikkein paras kuva. Myös muutamat perussuomalaisten talousajatukset olivat järkeviä. Erityisesti tykkäsin perustulon suuntaan vievästä ajatuksesta sallia työttömän hankkia työtuloja tuhanteen euroon saakka ilman, että menettää työttömyystuet. Se on hyvä ja konkreettinen keino kannustaa työttömiä ottamaan vastaan edes osa-aikaista työtä.

Muuten olisin kruunannut Soinin tenttien voittajaksi, mutta liian monessa asiakysymyksessä he ovat mielestäni harhateillä. Esimerkiksi jotkut veronalennukset heiltä ovat järjettömiä populistisia heittoja. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa autoveron poisto.

Kun huomioidaan sekä substanssi että esiintymistaidot, niin Carl Haglund RKP:stä vei puheenjohtajatenttien voiton. Hän vastasi suoraan ja selkeästi. Lisäksi RKP:ltä tuli monia hyviä ajatuksia talouden ja työttömyystilanteen parantamiseksi. Kunpa vain he luopuisivat pakkoruotsin vaatimisesta, mikä tietty on turha toivo.

Kaikkein surkeimmin pärjäsivät Alexander Stubb Kokoomuksesta ja Paavo Arhinmäki Vasemmistoliitosta. Stubb kaarteli talous- ja työllisyyskysymyksissä vielä paljon Sipilääkin pahemmin. Arhinmäki puolestaan meni puheissaan sekaisin monessakin asiassa. Ja monet vasemmistoliiton talousajatukset tuntuvat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa puhtaasti mahdottomilta. 

  

Miten eri vaalikoneiden antamat tulokset eroavat toisistaan

Vertailen eri vaalikoneiden minulle antamia ehdokkaita sekä puolueita ja tutkin, miten paljon vaalikoneen tulokset vaihtelevat vaalikoneesta toiseen.

Helsingin sanomien vaalikoneen tulokset

Hesarin vaalikoneen mukaan minulle sopivimmat puolueet ovat:

1. Piraattipuolue 75%
2. Vihreät 75%
3. RKP 73%
4. Kokoomus 70%
5. Keskusta 69%

Sopivimmat yksittäiset ehdokkaat puolestaan ovat:

1. Hannu Oskala 82%
2. Antero Vartia 82%
3. Mari Holopainen 81%
4. Silja Borgasdottir Sandelin 80%
5. Kim Sjöström 80%

Ylen vaalikoneen tulokset

Ylen vaalikoneen mukaan minulle sopivimmat puolueet ovat:

1. Piraattipuolue 79%
2. RKP 73%
3. Vihreät 72%
4. Vasemmistoliitto 66%
5. Keskusta 65%

Sopivimmat yksittäiset ehdokkaat puolestaan ovat:

1. Antero Vartia 86%
2. Juho Jufo Peltomaa 79%
3. Raoul Plommer 79%
4. Miro Pulliainen 79%
5. Essi Miettinen 79%
6. Jani Somero 78%
7. Mari Holopainen 78%
8. Ville Hautakangas 77%
9. Kim Sjöström 77%
10. Hannu Oskala 76%

MTV:n vaalikoneen tulokset

MTV:n vaalikoneen mukaan minulle sopivimmat puolueet ovat:

1. Vihreät 73%
2. Piraattipuolue 71%
3. RKP 69%
4. Kokoomus 67%
5. Keskusta 66%

Sopivimmat yksittäiset ehdokkaat puolestaan ovat:

1. Hannu Oskala 81%
2. Mari Holopainen 79%
3. Otso Kivekäs 79%
4. Antero Vartia 78%
5. Juho Jufo Peltomaa 78%
6. Kaisa Hernberg 77%
7. Tuomas Rantanen 77%
8. Niina Hietalahti 76%
9. Erkki Perälä 76%
10. Päivi Storgård 76%

Kolmen eri vaalikoneen tulosten synteesi

Puolueiden suhteen näiden kolmen vaalikoneen tulokset ovat hyvin samanlaisia. Piraatit, vihreät ja RKP ovat kärkikolmikko kaikkien kolmen vaalikoneen tuloksissa. Esimerkiksi SDP ei puolestaan noussut top 5 puolueen joukkoon yhdenkään vaalikoneen tuloksissa. Eri vaalikoneiden tulosten keskiarvojen perusteella minulle sopivimmat puolueet ovat:

1. Piraattipuolue 75%
2. Vihreät 73%
3. RKP 72%

Myös yksittäisten ehdokkaiden tuloksissa on paljon samaa vaalikoneesta toiseen. Muutama ehdokas löytyy parhaiten sopivien ehdokkaiden joukosta jokaisen vaalikoneen tuloksista. Eri vaalikoneiden tulosten keskiarvojen perusteella minulle sopivimmat ehdokkaat ovat:

1. Antero Vartia 82%
2. Hannu Oskala 80%
3. Mari Holopainen 79%

Tämän pienen vertailun perusteella erot ainakin näiden kolmen vaalikoneen antamien tulosten kesken ovat melko pieniä, mutta eroja kuitenkin on. Esimerkiksi Antero Vartian sopivuus minulle vaihteli välillä 78% ja 86%. Puolueista puolestaan parhaiten sopivimman osuvuus vaihteli välillä 71% ja 79%. Tämän perusteella suosittelenkin käyttämään ainakin paria vaalikonetta itsellesi sopivimman ehdokkaan ja puolueen etsimiseen. 

Lisäksi kannattaa tietysti tutustua tarkemmin vaalikoneiden suosittelemiin puolueisiin ja ehdokkaisiin, eikä vain luottaa sokeasti vaalikoneiden tuloksiin. Esimerkiksi vaalikoneiden perusteella minulle erityisen hyvin sopiva Piraattipuolue ajaa vähintäänkin henkilökohtaisen huumeidenkäytön sallimista. Tämä kohta heidän ohjelmassaan tökkii pahasti. Jos tästä olisi ollut kysymys jossakin vaalikoneessa, olisivat Piraattipuolueen pisteet tippuneet. Samoin en hyväksy piraattien ajatusta siitä, että esimerkiksi elokuvia pitäisi saada jakaa verkossa ilmaiseksi, eivätkä erilaisten pelien, musiikin tai muun sisällön tuottajat saisi vaatia rangaistuksia henkilöille, jotka varastavat heidän tuotoksiaan.