Kunnallisvaalikeskusteluissa on puhuttu paljon palveluiden hankkimisesta yksityisiltä palveluntarjoajilta sekä siihen liittyvästä kilpailuttamisesta. Jotkut kunnallisvaaliehdokkaat suhtautuvat asiaan kovin mustavalkoisesti ja vaativat esimerkiksi, että kuntien peruspalvelut täytyy kaikki toteuttaa kunnan voimin eli julkisen sektorin toimesta. Suurin osa ehdokkaista kuitenkin tuntuu käsittävän, että joissakin tapauksissa yksityinen palveluntarjoaja voi olla parempi vaihtoehto.
Kilpailuttamiseen ja kunnan palveluiden hankkimiseen yksityisiltä yrityksiltä liittyy kuitenkin kiistatta myös riskejä. Epäonnistuneista kilpailutuksista kuulee aivan liian usein. Näissä kauhutarinoissa on kilpailutuksen seurauksena päädytty halvimman hinnan esittäneeseen palveluntarjoajaan, jonka osaaminen, kyvyt ja resurssit eivät sitten laisinkaan riitä kunnollisen palvelun tarjoamiseen. Toisaalta kilpailuttamisella ja yksityisten yritysten käytöllä on myös joissakin tapauksissa saatu kiistattomia etuja: sekä palveluiden laatu on parantunut että hinnat alentuneet.
Tampereen yliopiston vieraileva professori Stephen J. Bailey väittää, että kilpailutus parantaa julkisten palveluiden taloudellisuutta ja tehokkuutta. Hänen mukaansa kokemukset Isosta-Britanniasta osoittavat tehostumisen todeksi.
Ratkaisevaa tuntuukin olevan, mitä ollaan kilpailuttamassa ja erityisesti, miten ammattitaitoisesti ja osaavasti koko hankinta suunnitellaan ja toteutetaan. Jotta kunnat onnistuisivat useammin haastavissa hankinnoissa, niiden kannattaisi tehdä paljon enemmän yhteistyötä sekä hyödyntää samanlaisia keinoja, joilla suuret yritykset tuovat tehoja hankintoihin. Isoissa konserneissa on yleensä keskitetyt hankintatiimit, jotka hoitavat koko konsernin merkittävät hankinnat tai ainakin avustavat isoon konserniin kuuluvia eri liiketoimintayksikköjä hankintojen tekemisessä.
Esimerkiksi jos suuren yrityksen yhdessä liiketoimintayksikössä oleva yhdestä tuotteesta vastaava tiimi tarvitsee ulkopuolelta ostettavaa IT-kehitystyötä, niin ei tämä tiimi joudu yksin miettimään, mitenköhän tuo hankinta kannattaisi tehdä. Tiimin tueksi keskitetystä hankintayksiköstä annetaan vähintäänkin tukea, ohjeita ja valmiita tarjouspyyntömalleja hyvän hankinnan tekemiseen. Vähänkin isommassa hankinnassa keskitetystä hankintayksiköstä tulee joku IT-hankintoihin keskittynyt hankinta-ammattilainen auttamaan kyseisen hankinnan tekemisessä. Lisäksi pyritään hyödyntämään koko ison konsernin neuvotteluvoimaa, jotta IT-kehitystyö saadaan ostettua mahdollisimman halvalla.
Mietityttää, että onkohan Suomen tasolla tällaista keskitettyä hankintayksikköä, joka tukisi yksittäisiä kuntia haastavien hankintojen ja kilpailutusten teossa? Vai joutuuko esimerkiksi Suomen pienimpiin kuntiin kuuluva alle tuhannen asukkaan Suomenniemi pitämään omilla palkkalistoillaan erilaisiin hankintoihin keskittyneitä hankinta-ammattilaisia, jotta tietty kerran 4 vuodessa uusittava kilpailutus osataan hoitaa kunnialla? Mielestäni ehdottomasti Suomessa tarvittaisiin tällainen keskitetty hankintojen osaamiskeskus, josta sitten eri kunnat voisivat saada apua, neuvoja, hyviä tarjouspyyntöpohjia ja myös syvällisempää konsultointia julkisten kilpailutusten menestyksellistä tekemistä varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti