maanantai 19. kesäkuuta 2023

Hyvää uudessa hallitusohjelmassa

Orpon vetämänä syntynyttä hallitusohjelmaa on jo ennätetty kauhistelemaan vaikka kuinka. Ja toki ohjelmassa moni asia olisi voinut olla paremmin. Silti siitä löytyy myös hyviä asioita, joiden toteuttaminen veisi mielestäni Suomen parempaan suuntaan. Tässä blogikirjoituksessa keskityn puhtaasti hyviin asioihin uudessa hallitusohjelmassa. 

Ja ihan vain tiedoksi, en äänestänyt mitään neljästä tulevan hallituksen puolueesta. Mielestäni eduskuntavaaleissa oli tarjolla myös parempia vaihtoehtoja.


Tärkein positiivinen asia Orpon hallituksen ohjelmassa on, että Suomen velkaantuminen aiotaan tosissaan laittaa kuriin. Vuoden 2022 lopussa Suomen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 51,6%. Se ei vielä ole katastrofi, mutta suuntaa on syytä kääntää.


Sitten niihin konkreettisiin positiivisiin ehdotuksiin, joita hallitusohjelmasta löytyy.

Asumistukea ei enää makseta omistusasunnosta. Jatkossa omaisuutta asumistuen saajalla voi olla enintään 10 000 euroa. Asumistukeen kuluu nykyään Suomessa yli 2,6 miljardia euroa vuodessa ja siihen liittyvät kulut ovat kasvaneet lyhyessä ajassa miljardilla. Tähän mennessä omaisuus ei ole vaikuttanut asumistuen määrään lukuun ottamatta niitä, jotka elävät toimeentulotuella. Asumistukea leikataan myös muilla tavoilla, jotka mielestäni eivät välttämättä ole järkeviä. Mutta tätä omaisuusrajaa kannatan, sillä mielestäni yhteiskunnan ei ole syytä maksaa asumistukea esimerkiksi vapaaherraksi ryhtyneelle tyypille, jolla on satojen tuhansien omistusasunto.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan niin, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen etuuden taso laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä tuesta. 34 viikon jälkeen tuki laskee 75 prosenttiin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kulut olivat 2,5 miljardia vuonna 2021. Uskon, että joidenkin henkilöiden tapauksessa tämä porrastaminen kannustaa hakemaan uutta työtä pari kuukautta nopeammin. Kirjoitin aiheesta tarkemmin vuonna 2021

Vuorotteluvapaasta luovutaan. Siitä kertyy vain pieni säästö (noin 20 miljoonaa euroa), mutta ei yhteiskunnan ole tarpeen tukea keski-ikäisten ihmisten harrastustoimintaa tai itsensä etsimistä. Kannatan toki voimakkaasti paussin pitämistä työelämästä, mutta mielestäni sellainen paussi tulisi tehdä omien säästöjen turvin.

Alkon alkoholimonopolia puretaan osittain. Vahvempien (max 8%) alkoholijuomien myynti sallitaan jatkossa tavallisissa ruokakaupoissa. Myös alkoholin nettikaupan asema selkeytetään ja sen todetaan olevan selvästi laillista toimintaa. 

Hallitus uudistaa perusturvan. Tarkoituksena on saada aikaiseksi yksi ”yleistuki”. Yleistuki vähenisi työtulojen noustessa, jolloin käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin. Tämä vaikuttaa erittäin lupaavalta askeleelta kohti perustuloa, jota kannatan erittäin lämpimästi. Perustulosta olen kirjoittanut aiemmin. 

Hallitusohjelmassa esitetään kiristyksiä tupakkaveroon ja nikotiinipussien tuomista tupakkaveron alaisiksi. Näillä toimilla on tarkoitus saada valtion kassaan yhteensä 150 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus aikoo kiristää virvoitusjuomaveroa. Tällaiset haittaverot ovat parhaita veroja. Tosin terveysveron osalta olisi voitu tehdä enemmänkin.

Veikkauksen uhkapelimonopolia murretaan ja siirrytään digitaalisissa uhkapeleissä lisenssimalliin. Iso osa uhkapelaamisesta tapahtuu jo digitaalisesti internetin välityksellä. Tästä digipelaamisesta yli 50% hoituu ulkomaisten pelifirmojen kautta, jotka eivät maksa mitään Suomen valtiolle uhkapeliongelmien hoitamiseksi. Lisenssijärjestelmään siirryttäessä isompi osa digipelaamisesta tulee laillisen toiminnan piiriin ja niistä saadaan rahaa yhteiskunnalle. Tällä rahalla sitten voidaan tehostaa rahapelitoimialan valvontaa ja hoitaa uhkapelaamisesta seuraavia ongelmia.

Apteekkien kartellivoimaa heikennetään ja reseptivapaat itsehoitolääkkeiden myynti sallitaan tavallisissa kaupoissa. Tämä tekee lääkkeistä halvempia.

Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan eli varmistetaan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Tällä tavalla hallitusohjelma vastaa nuorten mielenterveyden osalta toiveisiin, joita eri järjestöt ovat esittäneet.

Mitä mieltä itse olet uudesta hallitusohjelmasta? Mikä siinä on mielestäsi parasta?

sunnuntai 11. kesäkuuta 2023

Toivottavasti Risto E.J. Penttilä pääsee mukaan presidenttikisaan

Risto E.J. Penttilä aikoo pitää puhelimensa äänet päällä ollakseen valmiina, jos Petteri Orpo sattuisi soittamaan ja pyytämään häntä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Toivon, että Petteri tekee tämän soiton. En sen takia, että pitäisin häntä automaattisesti parhaana henkilönä seuraavaksi presidentiksemme. Vaan sen takia, että Riston osallistuminen presidenttikisan tentteihin tekisi niistä paljon mielenkiintoisemmat seurata.



Penttilä on opiskellut Yhdysvalloissa Yalen huippuyliopistossa sekä väitellyt tohtoriksi Oxfordin yliopistossa. Hänen väitöstyönsä tutki Suomen kansallista puolustusstrategiaa vuosina 1944 - 1989. Kyseessä onkin taitava keskustelija, jossa yhdistyvät tutkijan analyyttinen ote päättäväisen mielipiteen muokkaajan näkemyksiin. Risto tuntuu myös pystyvän aitoon keskusteluun, jossa hän tarvittaessa muuttaa näkemyksiään, jos hän saa uutta tietoa kuten kunnon tutkijan kuuluukin. Toisaalta hän ei sorru monen tutkijan helmasyntiin eli liialliseen "toisaalta mutta toisaalta" jahkailuun. Hän uskaltaa myös sanoa selvästi, mitä mieltä hän on jostakin asiasta ja mihin suuntaan maailmaa tulisi viedä. 

Penttilä on jo yli 30 vuoden ajan kannattanut Suomen liittymistä Natoon. Jälkiviisaasti voidaan todeta hänen olleen oikeassa Naton suhteen. Mielestäni on kunnioitettavaa, että toisin kuin monet muut poliitikot ja julkisuuden henkilöt, Risto on uskaltanut tuoda Natoon liittyvät kantansa hyvin selvästi esiin. Tämän hän on tehnyt siitä huolimatta, että halu viedä Suomea Natoon on useasti maksanut hänelle ääniä, koska vain pieni joukko kansasta on ollut samaa mieltä. Esimerkiksi europarlamenttivaaleissa vuonna 2009 Risto E.J. Penttilä puhui avoimesti Naton puolesta. 

Muutenkin Penttilän näkemys tulevaisuudesta on ollut tarkka. Vuoden 2021 lopulla hän ennusti, että Suomen on tehtävä päätös Natoon liittymisestä lähikuukausien aikana. Monet muut asiantuntijat ja politiikan johtohahmot olivat tuolloin aivan eri linjoilla. Samoihin aikoihin esimerkiksi Sanna Marin totesi, että olisi erittäin epätodennäköistä, että Suomi hakisi Natoon hänen pääministerikaudellaan. Nyt Risto E.J. Penttilä visioi uutta Kalmarin unionia Naton sisälle eli erityisen tiivistä yhteistyötä pohjoismaiden ja Viron kesken. Kenties hän on tässäkin asiassa jälleen oikeassa?


sunnuntai 28. toukokuuta 2023

Jakeluvelvoitteen noston sijasta fiksumpaa olisi korottaa polttoaineveroa

Jakeluvelvoitelain avulla edistetään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Tällä hetkellä jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia ja aiemmin tavoitteena on ollut nostaa tämä asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Biopohjaisten polttoaineiden osuuden lisääminen on kuitenkin kallista puuhaa, minkä takia jakeluvelvoitteen nosto johtaisi myös polttoaineiden pumppuhintojen kallistumiseen. Alla on esimerkki syksyltä 2022 dieselin hinnan muodostumisesta. 


Nyt Petteri Orpon johdolla neuvotteleva nelikko on päätymässä siihen, että jakeluvelvoite jätetään nykytasolle eli 13,5 prosenttiin ainakin ensi vuodeksi. Tämän tavoitteena on hillitä polttoaineiden pumppuhintoja eli tarjota autoilijoille halvempaa polttoainetta. Huonona puolena on kuitenkin se, että jos ei puolestaan tehdä jotain korvaavia toimenpiteitä, ei Suomi saavuta liikenteen päästöjen vähennystavoitteita. Olisiko siis tarjolla jokin jakeluvelvoitetta parempi tapa vähentää liikenteen päästöjä? Kyllä on.

Jakeluvelvoitteen nosto parhaimmillaan vähentää liikenteen päästöjä ainakin hiukan, mutta se tekee sen rahaa tuhlailevalla tavalla. Lisäksi biopohjaisten polttoaineiden valmistaminen ja jakelu kuormittavat nekin paljon luontoa eli ilmaston kannalta vaikutukset eivät ole välttämättä lainkaan hyviä. Ensinnäkin biopolttoaineiden tuotanto kuluttaa itsessään paljon energiaa. Eli helposti voi käydä niin, että yhden biodiesel-tankillisen tuottaminen kuluttaa fossiilista dieseliä saman verran. Toisekseen biopolttoaineiden vaatima lisääntynyt maanviljely johtaa helposti metsien hakkaamiseen, minkä seurauksena hiilidioksipäästöt lisääntyvät ja luonnon monimuotoisuus kärsii.  

Valtiovarainministeriön esitti muistiossaan: "Suomen taakanjakosektorin keskeisen politiikkatoimen, liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen... ...rajakustannus on noussut erittäin korkeaksi, noin tasolle 500-1000 €/tCO2, ja kansantaloudellinen kokonaiskustannus jo yli miljardiin euroon vuodessa. Jakeluvelvoitteella ei kuitenkaan todennäköisesti vähennetä globaaleja nettopäästöjä." Tämä tarkoittaa, että jakeluvelvoitteen nostaminen aiheuttaisi yhä suurempia kustannuksia yhteiskunnalle ilman, että siitä olisi välttämättä yhtään mitään hyötyä ympäristön kannalta.

Jakeluvelvoitetta paljon parempi tapa olisi polttoaineveron eli valmisteveron nostaminen. Jos luovuttaisiin kokonaan jakeluvelvoitteesta ja sen sijaan korotettaisiin polttoaineiden valmisteveroa, saavutettaisiin selviä hyötyjä:

  • Valtio saisi enemmän kipeästi kaipaamiaan verotuloja, jolloin menoleikkauksia ei tarvittaisi niin paljoa. Tämä tarkoittaisi enemmän rahaa esimerkiksi terveydenhoitoon ja koulutukseen. 
  • Ympäristön ja ilmaston kannalta lopputulos olisi parempi, sillä esimerkiksi metsää ei hakattaisi biopolttoaineita varten tai peltoviljelyä ei lisättäisi, jotta saadaan enemmän viljaa etanolin tuotantoon. 
  • Vähintään nykyisellä tasolla pysyvä polttoaineen hinta pitäisi huolen siitä, että autoilua karsittaisiin sieltä, mistä se helposti onnistuu. Jos päästöjä tarvitsee laskea enemmän, veroa voidaan nostaa pikkuhiljaa samaan tapaan kuin aiemmin oli tarkoituksena nostaa jakeluvelvoitetta.
  • Ruoan hintaan ei tulisi nousupainetta, kun biopolttoaineet eivät kilpailisi ruokatuotannon kanssa samoista raaka-aineista. 
Ehdotankin, että jakeluvelvoitteesta luovutaan ja sen sijaan polttoaineveroa korotetaan siten, että polttoaineiden pumppuhinta pysyy nykyisellä tasollaan. Sitten jos päästötavoitteet sitä vaativat, polttoaineiden valmisteveroa nostetaan pikkuhiljaa.


maanantai 8. toukokuuta 2023

Maahanmuuton korrelaatio maan taloudelliseen vaurauteen

Mitä enemmän maahanmuuttajia sitä paremmin vai huonommin maan taloudella menee?

Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit käyvät parhaillaan hallitusneuvotteluita. Yhtenä kuumana perunana keskusteluissa pidetään maahanmuuttoa, sillä tunnetusti perussuomalaiset haluavat vähentää sitä, kun taas esimerkiksi kokoomuslaisten uskotaan haluavan Suomeen mahdollisimman paljon halpaa työvoimaa. Aihe herättää myös paljon tunteita poliittisen kentän laidasta laitaan. Lisäksi Suomen taloudellinen hyvinvointi on lähellä kaikkien neuvotteluihin osallistuvien sydäntä. Tämän takia ajattelinkin tarkastella yksinkertaisesti tilastojen valossa sitä, miltä maahanmuuton ja taloudellisen hyvinvoinnin välinen suhde näyttäytyy.

Eri maiden maahanmuutosta ja taloudesta onneksi löytyy paljon dataa. Tätä analysointia varten keräsin Our World in Data -palvelusta seuraavia tietoja:

  • Kuinka iso osuus maan väestöstä on alunperin kotoisin jostain toisesta maasta eli niiden prosentuaalinen osuus, jotka ovat syntyneet muualla
  • Kuinka suuri on maan bruttokansantuote henkeä kohden
Valitsin tarkasteluun yhteensä 12 maata, joista kuudessa on paljon maahanmuuttajia ja toisessa puoliskossa hyvin vähän muualta tulleita. Jätin tästä pois lilliputtimaat kuten Monacot sekä öljyrikkauksia tulvivat maat. Muutenkin koitin valita mukaan vain kehittyneitä demokratioita. Tarkastelin seuraavia maita.

Paljon maahanmuuttajia on seuraavissa maissa, joissa muualta tulleiden osuus koko väestöstä vaihtelee 20 - 30 %:

MaaMaahanmuuttajien osuusBKT per hlö ($)
Australia3049831
Sveitsi2961373
Uusi-Seelanti2935336
Israel2332955
Kanada2144869
Ruotsi2045542

Seuraavissa kuudessa maassa puolestaan on erittäin vähän maahanmuuttajia:

MaaMaahanmuuttajien osuusBKT per hlö ($)
Puola227455
Japani238674
Bulgaria318444
Etelä-Korea337928
Slovakia427076
Romania420126

Kun laitamme samaan kuvaajaan maat siten, että maahanmuuttajien osuus on vaaka-akselilla ja bruttokansantuote henkeä kohden on pystyakselilla, näyttää lopputulos tältä.


Asetin kuvaajaan myös trendikäyrän näyttämään maahanmuuttajien osuuden ja BKT:n per henkilö välistä suhdetta. Ja näyttää selvästi siltä, että mitä enemmän maassa on maahanmuuttajia, sitä taloudellisesti rikkaampi maa myös on. Toki joitakin poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea, jotka ovat molemmat varakkaita maita, vaikka niissä onkin äärimmäisen vähän muualta tulleita asukkaita. 

Voiko tästä siis päätellä, että maa rikastuu, kun sinne muuttaa enemmän väkeä muualta? Ei tietenkään, sillä tämä näyttää vain korrelaation eli kahden muuttujan välisen suhteen. Pelkästään tästä ei kuitenkaan voi päätellä, mikä on näiden syy-seuraussuhde. Voihan hyvinkin olla niin, että varakkaisiin maihin tahdotaan muuttaa muualta paljon enemmän kuin köyhempiin maihin. Mutta miten voisi päätellä, onko runsas muualta tulleiden osuus sitten lisännyt tai vähentänyt maan taloudellista vaurautta?

Katsotaan miten paljon näissä maissa on ollut maahanmuuttajia 30 vuotta sitten ja miten paljon maahanmuuttajien osuus on muuttunut vuoteen 2020 mennessä. 

MaaMaahanmuuttajien osuus 1990Maahanmuuttajien osuus 2020Muutos-%
Puola32-33%
Japani12100%
Bulgaria03N/A
Etelä-Korea03N/A
Slovakia14300%
Romania14300%
Ruotsi920122%
Kanada162131%
Israel3723-38%
Sveitsi212938%
Uusi-Seelanti152993%
Australia233030%

Maahanmuuttajien suhteellinen osuus on kasvanut valtaisasti Japanissa, Slovakiassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa. Toisaalta näistä ainoastaan Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa maahanmuuttajien osuus väestöstä on merkittävä, joten jätetään yhden tai kahden prosenttiyksikön muutosten maat pois. Eli sillä, onko esimerkiksi Japanissa 1% vai 2% maahanmuuttajien tuskin on isoa merkitystä, vaikka osuus onkin tuplaantunut. Eli jos runsas maahanmuutto olisi haitallista maan taloudelle, pitäisi Ruotsin ja Uuden-Seelannin BKT:ssä näkyä selvä notkahdus vuosien 1990 ja 2020 välillä. Okei, ei nyt sentään ihan, sillä ylipäätään maailman talous on kasvanut 30 vuodessa paljon. Mutta ainakin niiden suhteellinen vauraus maailman kaikkien maiden joukossa pitäisi olla kärsinyt.

Jotta eri vuosien BKT-lukuja voidaan verrata inflaatiosta huolimatta, pitää ne esittää jonkin tietyn vertailuvuoden dollareissa. Tässä Our World in Data käyttää vertailussa vuoden 2017 hintoja eli siksi luvut eroavat hieman aiemmista taulukoista. 

Vuonna 1990 Ruotsin BKT per henkilö oli $30,300. Ja 2020 se oli $52,433. Kasvua taloudellisessa vauraudessa on tapahtunut +73%.

Vuonna 1990 Uuden-Seelannin BKT per henkilö oli $23,036. Ja vuonna 2020 se oli $41,522. Kasvua +80%. 

Samaan aikaan 1990 - 2020 koko maailman BKT per henkilö kasvoi 91% eli selvästi nopeammin kuin näissä kahdessa maassa. Mutta esimerkiksi Kiinan valtava talouskasvu lähti käyntiin vasta vuoden 1990 jälkeen. Eli onkin fiksumpaa verrata Ruotsin ja Uuden-Seelannin kasvutahtia sellaisiin maihin, jotka olivat jo kehittyneitä talouksia vuonna 1990. Tässä joitakin sellaisia maita ja niiden BKT per henkilö kehitys vuosina 1990 - 2020:

  • Suomi +63% (huonommin kuin Ruotsi tai Uusi-Seelanti)
  • Saksa +82% (paremmin)
  • Itävalta +100% (paremmin)
  • Italia +51% (huonommin)

Eli Ruotsin ja Uuden-Seelannin taloudellinen hyvinvointi on kasvanut melko hyvin, mutta ei mitenkään järisyttävän erinomaisesti. Mitä tästä siis voidaan päätellä? Ei kovinkaan paljoa, sillä tietysti taloudelliseen hyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkästään maahanmuuttajien osuus. Silti tämänkin yksinkertaisen analyysin perusteella on selvää, ettei runsaasta maahanmuutosta ainakaan automaattisesti seuraa taloudellisia ongelmia. 

Jos aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut maahanmuutosta aiemminkin. Suosittelen vilkaisemaan esimerkiksi näitä kirjoituksiani:

keskiviikko 26. huhtikuuta 2023

Järkevät talouden sopeutuskeinot

Millaisilla menojen leikkauksilla ja verotulojen korotuksilla saavutettaisiin tavoitellut kuuden miljardin säästöt ilman, että aiheutetaan samalla liian pahoja vahinkoja kansalaisille. Liian suurilla ja väärin kohdistetuilla sekä ajoitetuilla leikkauksilla voidaan pahimmassa tapauksessa pysäyttää talouskasvu, minkä seurauksena julkinen talous joutuisi entistä huonompaan jamaan. Tässä muutamia mielestäni päteviä keinoja Petterille ja kumppaneille toteutettavaksi. 


Yritystukien karsiminen

Liberaalipuolueen Leikattavaa löytyy -kampanja löysi valtion budjetista runsaasti haitallisia tai vähintäänkin hyödyttömiä yritystukia, jotka sietäisi leikata pois. Kirjoitin aiheesta vuoden alussa.  Suomessa yritystukia maksetaan vuosittain noin neljä miljardia, joista vain murto-osa on tukia tki-toimintaan. Tästä syystä yritystuista saisi helposti säästettyä ainakin 3 miljardia euroa. Yritystuet vääristävät kilpailua, hidastavat talouden uudistumista ja tietenkin maksavat yhteiskunnalle valtavasti.

Maakuntavero sekä sote-alueiden korjaaminen

Nykyinen sote-malli, joka pohjautuu 21 hyvinvointialueeseen, ei hillitse sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua. Menojen kasvua jarruttamaan tarvitaan maakuntavero, jolla alueiden tulisi kattaa osa sote-menoistaan. Sitten kun valtiolta ei enää saisi rajattomasti manguttua lisää rahaa, alueilla olisi motivaatiota miettiä tarkemmin, mitkä kustannusten nousut todella ovat tarpeen. Samalla alueiden määrää kannattaisi vähentää. Tällä tavalla hidastettaisiin sote-menojen kasvua varmaankin ainakin parilla miljardilla vuodessa. 

Varakkaiden ihmisten lapsilisien leikkaaminen

Lapsilisää maksetaan noin 100€ kuukaudessa jokaisesta lapsesta. Tämän tuen suuruuteen eivät vaikuta lainkaan perheen tulot, eikä sitä myöskään veroteta mitenkään. Rikkaat perheet eivät tällaista tukea tarvitse, joten lapsilisät voisi hyvin leikata pois kaikkein varakkaimmilta.

Kotitalousvähennyksestä luopuminen

Suomessa myönnetään kotitalousvähennyksiä kotien remontti-, siivous- ja hoivatöistä yhteensä lähes puolen miljardin euron edestä vuodessa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimus osoitti, ettei kotitalousvähennyksestä ole mitään havaittavaa hyötyä työllisyyden lisäämisessä tai harmaan talouden kitkemisessä. Siitä hyötyvätkin lähinnä vain rikkaimmat kotitaloudet, jotka käyttävät sitä eniten. Eli se kannattaisi ehdottomasti leikata pois.

Hiili- ja muiden ympäristöverojen nosto

Ympäristölle haitallista toimintaa tulisi verottaa voimakkaammin. Eli ne palvelut ja tuotteet, joiden tuottaminen tai käyttäminen aiheuttavat paljon hiilidioksipäästöjä, tulisivat kalliimmiksi. Tähän kuuluvat esimerkiksi liikennepolttoaineiden verojen korotukset, mutta myös esimerkiksi lihantuotannon tuntuva verottaminen. Tällä tavalla voitaisiin kohentaa julkista taloutta parilla miljardilla sekä samalla varmistaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen.   

Korkeimpien eläkkeiden kasvun pysäyttäminen

Eläkkeet nousevat inflaation mukana noudattaen niin sanottua taitettua indeksiä. Tätä tulisi muuttaa niin, että jatkossa korkeimpia eläkkeitä ei nostettaisi lainkaan ainakaan muutamaan vuoteen. Korkeimmista eläkkeistä säästäminen olisi paljon parempi keino kuin esimerkiksi ansioverotuksen kiristäminen, koska sillä ei olisi samanlaista haitallista vaikutusta. Korkea työn verotus hillitsee haluja tehdä töitä, mutta kukaan suurta eläkettä nauttiva tuskin lopettaa eläkkeellä olemistaan vain sen takia, että eläke ei kasvakaan inflaation mukana.

Kotihoidontuki lyhyemmäksi

Lakisääteistä kotihoidon tukea maksettiin vuoden 2021 aikana 82 385 henkilölle yhteensä 103 931 lapsesta. Yhdestä lapsesta tukea maksetaan noin 350€ per kk, joten tämä tuki kustantaa suoraan yhteiskunnalle noin puoli miljardia vuodessa. Toki samalla myös säästetään päiväkotien kustannuksissa, kun lapset ovat kotona päiväkotien sijasta.  

Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Kotihoidon tuki vähentää varhaiskasvatukseen osallistumista tukemalla alle 3-vuotiaan kotihoitoa, ja samalla se heikentää naisten työllisyyttä. Kotihoidontukea käyttävät lähes pelkästään äidit ja he pysyvät sen turvin kotona poissa töistä useita vuosia. Tämä johtaa siihen, että pienten lasten äitien työllisyys on verrattain matalaa. Pitkittyneet kotihoitojaksot heikentävät äitien uranäkymiä ja pienentävät heidän eläkkeitään. Lapset kärsivät myös siitä, jos he eivät osallistu varhaiskasvatukseen. 

Eli äitien, lasten ja jossain määrin myös julkisen talouden kannalta olisi parasta leikata tämä tuki pois.

perjantai 14. huhtikuuta 2023

ChatGPT:n vastauksia hallitustunnustelijan kysymyksiin

Pyysin ChatGPT:tä vastaa seuraaviin hallitustunnustelijan kysymyksiin. Lyhensin hiukan joitakin vastauksia poistamalla niistä toistoa, mutta muuten vastaukset ovat täysin tekoälyn toteuttamia.


Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita Suomen seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Suomen seuraavan hallituksen tulisi pyrkiä parantamaan kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta, edistämään maan taloudellista kehitystä ja vakautta, tukemaan yhteiskunnallista tasa-arvoa ja kestävää kehitystä, sekä turvaamaan kansallinen turvallisuus ja puolustuskyky.

Millä keinoilla Suomen hallituksen kannattaisi tasapainottaa julkista taloutta?

Menojen karsiminen: Hallituksen tulisi arvioida julkisen sektorin menoja ja priorisoida tarpeelliset menot, karsien ylimääräiset kulut. Tämä voisi sisältää esimerkiksi hallintokustannusten leikkaamista, turhien julkisten ohjelmien lopettamista ja henkilöstön vähentämistä.

Tulolähteiden monipuolistaminen: Suomen hallituksen tulisi harkita uusia tapoja lisätä julkisia tuloja. Tämä voisi sisältää esimerkiksi verotuksen uudistamista, uusien verolajien käyttöönottoa ja uusien tulonlähteiden kehittämistä, kuten valtion omaisuuden myyntiä.

Talouskasvun edistäminen: Talouskasvun edistäminen voi auttaa kasvattamaan verotuloja ja vähentämään julkisen talouden alijäämää. Tämä voi sisältää esimerkiksi investointien edistämistä, yritysten tukemista ja kauppapolitiikan kehittämistä.

Velanhoito: Suomen hallituksen tulisi jatkaa velanhoitoa ja varmistaa, että velan kasvu pidetään kestävällä tasolla.

Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta?

Alhaisemmat verokannat voivat lisätä ihmisten ja yritysten kannustimia työskennellä kovemmin ja investoida enemmän. Ne voivat myös kannustaa ihmisiä jäämään työvoimaan pidemmäksi aikaa, mikä voi auttaa taloutta pitkällä aikavälillä.

Verovähennysten käyttöönotto voi kannustaa ihmisiä ja yrityksiä investoimaan ja tekemään enemmän töitä. Verovähennykset voivat myös kannustaa ihmisiä ja yrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja.

Taloudelliset kannustimet, kuten verohelpotukset ja verotuen käyttöönotto, voivat kannustaa yrityksiä investoimaan ja luomaan työpaikkoja. Ne voivat myös kannustaa ihmisiä kouluttautumaan ja kehittämään uusia taitoja, jotka voivat auttaa heitä menestymään työmarkkinoilla.

Selkeä verotus, joka on ymmärrettävissä ja ennustettavissa, voi auttaa lisäämään ihmisten ja yritysten luottamusta talouteen. Se voi myös auttaa ihmisiä ja yrityksiä suunnittelemaan tulevaisuuttaan paremmin.

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? 

Hallituksen tulisi harkita verohelpotuksia yrityksille, jotka luovat uusia työpaikkoja. Tämä voi kannustaa yrityksiä investoimaan ja laajentamaan toimintaansa Suomessa.

Investointien lisääminen koulutukseen ja osaamiseen voi auttaa työntekijöitä hankkimaan uusia taitoja ja kehittymään työssään. Tämä voi parantaa heidän työllisyysmahdollisuuksiaan ja auttaa yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä.

Hallituksen tulisi harkita kannustimia, jotka kannustavat ihmisiä palaamaan työvoimaan. Esimerkiksi tuloverohelpotukset tai muita tukia voidaan tarjota niille, jotka palaavat työmarkkinoille.

Hallituksen tulisi tarjota tukea niille, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa, kuten pitkäaikaistyöttömille ja nuorille. Tämä voi auttaa heitä pääsemään takaisin työmarkkinoille ja vähentää heidän riippuvuuttaan sosiaaliturvasta.

Hallituksen tulisi pyrkiä lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta, joka voi helpottaa yritysten palkkaamista ja tukea työntekijöiden työllisyysmahdollisuuksia.

Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa?

Koulutus on avainasemassa vastattaessa laaja-alaiseen työvoimapulaan. Hallituksen tulisi panostaa koulutukseen ja varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Esimerkiksi korkeakouluissa voitaisiin tarjota enemmän kursseja ja ohjelmia, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeita.

Hallituksen tulisi helpottaa maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille ja nopeuttaa heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä voi auttaa täyttämään työvoimapulaa erityisesti aloilla, joilla on suuri osaavan työvoiman tarve.

Hallituksen tulisi harkita työperäisen maahanmuuton helpottamista erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa. Tämä voi auttaa yrityksiä löytämään tarvitsemansa työvoiman.

Hallituksen tulisi harkita kannustamaan ihmisiä muuttamaan alueille, joilla on työvoimapulaa. Esimerkiksi verohelpotukset voivat auttaa houkuttelemaan ihmisiä alueille, joilla on korkea työvoimapula.

Hallituksen tulisi edistää teknologian käyttöä työmarkkinoilla. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan käyttää automatisoimaan joitakin tehtäviä, jolloin ihmiset voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Hallituksen tulisi edistää hoitajien koulutusta ja tarjota kannustimia hoitajien koulutukseen. Tämä voi auttaa kasvattamaan hoitajien määrää pitkällä aikavälillä.

Hallituksen tulisi helpottaa ulkomaalaisten hoitajien rekrytointia Suomeen. Tämä voi auttaa täyttämään lyhyen aikavälin hoitajapulaa.

Hallituksen tulisi parantaa hoitajien työolosuhteita, jotta työvoimaa saadaan pidettyä alalla pidempään. Tämä voisi sisältää esimerkiksi parempaa palkkausta, työaikojen joustavuutta, ja mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja kehittymiseen.

Hallituksen tulisi edistää teknologian käyttöä terveydenhuollossa. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan käyttää automatisoimaan joitakin tehtäviä, jolloin hoitajat voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

Hallituksen tulisi harkita kannustimia, jotka kannustavat ihmisiä hakeutumaan hoitoalan töihin. Tämä voi sisältää esimerkiksi stipendejä ja muita taloudellisia etuja hoitajiksi kouluttautuville tai nykyisille hoitajille, jotka hakevat lisäkoulutusta.

Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi?

Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi aurinko-, tuuli-, ja vesivoiman käytön lisäämisen.

Energiatehokkuuden parantaminen voi auttaa vähentämään energiankulutusta ja siten myös päästöjä. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja liikenteen sähköistyminen ovat tärkeitä toimenpiteitä.

Kulutustottumusten muuttaminen on tärkeää, koska kulutus on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista. Tämä voi sisältää esimerkiksi kasvissyönnin lisäämisen, lentomatkustuksen vähentämisen ja kestävän kulutuksen edistämisen.

Hiilivero on taloudellinen kannustin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Hiiliveroa voidaan käyttää esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verottamiseen, jolloin vähemmän saastuttavien vaihtoehtojen käyttö kannattaa enemmän.

Uuden teknologian kehittäminen voi auttaa vähentämään päästöjä monilla aloilla. Esimerkiksi sähköautojen kehittäminen ja uusiutuvan energian varastointiteknologian parantaminen voivat auttaa vähentämään päästöjä liikenteessä ja energiantuotannossa.

Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Suojelualueiden perustaminen on tärkeä keino monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suojelualueiden verkosto tulee kattaa erilaiset elinympäristöt ja lajiryhmät.

Maankäytön suunnittelu on tärkeä keino säilyttää luonnon monimuotoisuus. Kaavoituksessa ja maankäytössä tulee huomioida myös luonnon monimuotoisuus, suojelualueiden lisäksi.

Maa- ja metsätaloudella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen maa- ja metsätaloudessa voi tapahtua esimerkiksi maatalouden ympäristötukien ja metsien monimuotoisuutta edistävän metsänhoidon avulla.

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tarvitaan riittävää rahoitusta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöjen tukemista ja ympäristötukien lisäämistä.

Kansalaisten osallistaminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Kansalaisten tiedotus ja osallistaminen vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja ympäristön suojeluun.

Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota?

Poliisin ja muiden viranomaisten kuten rajavartiolaitoksen resurssien vahvistaminen on tärkeää, jotta ne voivat toteuttaa tehtävänsä tehokkaasti.

Poliisin ja muiden viranomaisten koulutus ja koulutuksen kehittäminen on tärkeää, jotta ne voivat vastata muuttuviin turvallisuushaasteisiin ja noudattaa oikeusvaltion periaatteita.

Yhteistyön edistäminen eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä on tärkeää turvallisuuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Esimerkiksi poliisin, pelastuslaitoksen ja terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää onnettomuuksien ja kriisitilanteiden hallinnassa.

Yhteiskunnallisen turvallisuuden parantaminen on tärkeää turvallisuuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Esimerkiksi sosiaalisen syrjäytymisen ja väkivallan ehkäisy sekä terrorismiin ja muuhun vakavaan rikollisuuteen liittyvän tiedon jakaminen ovat tärkeitä asioita.

Oikeusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen on tärkeää oikeusvaltion periaatteiden noudattamiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeusprosessien nopeuttamista ja tuomioistuinten resurssien vahvistamista.

tiistai 4. huhtikuuta 2023

Eduskuntavaalitulosten ruotimista

Kansa on puhunut ja eduskuntavaalit ovat ohitse. Tässä kirjoituksessa tarkastelen sitä, miten kävi ehdokkaille ja puolueille, jotka edustavat talousajattelussa oikeaa laitaa ja ovat samaan aikaan arvoliberaaleja. Aihe kiinnostaa minua, koska äänestin näissä vaaleissa liberaalipuoluetta. Syitä tälle äänestyspäätökselle esittelin aiemmissa kirjoituksissani

Vaaleissa oli kolme voittavaa puoluetta: kokoomus, perussuomalaiset sekä sdp. Myös häviäjiä löytyy kolme: keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. Voidaankin todeta, että oppositiossa olleet oikeisto-konservatiiviset puolueet voittivat, ja päättyneen vaalikauden keskusta-vasemmistolainen hallituspohja hävisi. 

Juuri valittu eduskunta näyttää siis aiempaa oikeistolaisemmalta, mutta valitettavasti myös arvoiltaan konservatiivisemmalta. Erityisen pettynyt olen siihen, että oheisen arvoja kuvaavan nelikentän oikeistoliberaali-nurkka ammottaa tyhjyyttään. Siinä kukin eduskuntaan valittu kansanedustaja on esitetty yhdellä pallukalla.


Nelikentässä isolla ympyrällä on merkittynä Atte Harjanne, joka edustaa kaikkein liberaaleinta talousasioissa oikeistoon kuuluvaa ehdokasta. Atte on tuolla oikeassa alakulmassa kovin yksin. Valtaosa talousoikeistoon kuuluvista ovat huomattavan konservatiivisia arvojensa osalta. Eli he eivät kannata esimerkiksi kannabiksen laillistamista, viinien tuomista ruokakauppoihin sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamista tai ylipäätään yksilöiden vapautta olla juuri sellaisia kuin haluavat.

Toivoin kovasti, että liberaalipuolue olisi näissä vaaleissa saanut läpi yhden ehdokkaan. Tämä puolue nimittäin osuu juurikin tuonne oikeaan alakulmaan. Valitettavasti kuitenkaan liberaalipuolue jäi kovin, kovin kauas eduskuntapuolueeksi pääsystä. Liberaalien parhaiten pärjännyt ehdokas Sanna Kurronen sai vain noin 2 400 ääntä. Koko maasta liberaalit saivat yhteensä vaivaiset 15 000 ääntä. Liberaalit toki onnistuivat kasvattamaan äänisaalistaan prosentuaalisesti huomasti edellisiin vaaleihin verrattuna, mutta se ei kauheasti lämmitä. 

Kokoomus pärjäsi erinomaisesti, mutta heidänkään joukoissaan liberaaleimmat eivät päässeet liikaa juhlimaan. Kokoomuksen kaikkein liberaaleimpia voimia edustava Elina Valtonen sai toki valtavasti ääniä (32 400), mutta hänen äänisaalinsa auttoi eduskuntaan myös konservatiivisia kokoomuslaisia. Esimerkiksi vielä Valtosta paljon liberaalimpi Heikki Pursiainen ei päässyt läpi Helsingissä, mutta sen sijaan selvästi konservatiivisempi Terhi Koulumies onnistui vaaleissa. Alla näkyy Elina Valtosen sijainti arvokartassa. Pursiainen sijoittuisi hyvin lähelle Atte Harjannetta, mutta häntä ei kuvaajassa näy. 


Vihreät kokivat murskaavan tappion. Ja erityisen pettynyt olen siihen, miten huonosti pärjäsivät vihreiden niin sanottua soininvaaralaista linjaa edustavat. Tällaisia ehdokkaita vihreissä olivat Atte Harjanne, Tuuli Kousa ja Mari Holopainen. Näistä kolmesta oikean alalaidan ehdokkaasta vain Atte Harjanne pääsi läpi, ja hänkin vain juuri ja juuri 5 800:lla äänellä. Kousa sai reilut 3 300 ääntä ja Holopainen 5 000 ääntä.


Edellisissä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vihreät saivat merkittävän määrän ääniä niiltä aiemmin kokoomusta äänestäneiltä, jotka olivat pettyneet kokoomuksen koulutusleikkauksiin sekä persujen suuntaan kumarteluun. Monet näistä äänestäjistä palasivat nyt takaisin kokoomuksen huomiin. Näyttää nimittäin siltä, että monet aiemmin vihreiden oikean laidan edustajia äänestäneet päätyivät tällä kertaa äänestämään kokoomusta. Tämä on seurausta siitä, että vihreät ovat kokonaisuutena siirtyneet entistä enemmän vasemmistopuolueeksi. Ja varmasti jotkut tekivät kanssani samoin ja äänestivät liberaalipuoluetta. Toki vihreät kärsivät myös taktisesta äänestämisestä vasemmistoliiton kanssa, kun taas vasemmistolaisesta talouspolitiikasta pitävät keskittivät ääniään sdp:lle.

Mitkä tekijät sitten selittävät oikean alalaidan talousasioissa järkevästi ajattelevien arvoliberaalien heikkoa menestystä? Yksi syy on varmasti ylipäätään äänestäjien ikäjakauma, mikä suosii perinteisiä konservatiivisia arvoja. Suuret ikäluokat äänestävät kaikkein aktiivisimmin ja nämä yli 60-vuotiaat tuppaavat olemaan paljon konservatiivisempia kuin nuoret. Tämä ei kuitenkaan selitä sitä, miksi arvokartan nimenomaan oikea alalaita jää niin tyhjäksi. Liberaalipuolue toki kärsi suuresti tunnettuuden puutteesta niin kuin kaikki eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet. Mutta miksi kokoomuksessakin pääosa kansanedustajista on konservatiiveja?

Vielä sellainen pieni huomio sosiaalisen median merkityksestä suomalaisissa vaaleissa. Twitterillä ei näytä olevan mitään todellista merkitystä, sillä siellä pyörii vain niin pieni joukko kaikista suomalaisista. Vaikka twitterissä esimerkiksi liberaalipuolueen leikattavaa löytyy -kampanja sai paljon näkyvyyttä, niin se oli vain myrsky vesilasissa. Twitterin ulkopuolella hyvin harvat olivat edes kuulleet liberaaleista. Sen sijaan laajoja massoja vetävät Instagram sekä TikTok ovat aidosti merkittäviä kanavia myös poliittisille viesteille. Vasemmistoliiton Minja Koskela on jo vuosikausia käynyt poliittista keskustelua Instagramissa. Koskela saikin näissä vaaleissa 10 000 ääntä, mikä on todella hyvä tulos vasemmistoliiton edustajalle. Perussuomalaisten uudet kansanedustajat Miko Bergbom, Joakim Vigelius ja Onni Rostila ovat näkyviä hahmoja YouTubessa ja nuorten suosimassa Tiktok-palvelussa.