Aikaisemmassa blogikirjoituksessani kerroin, kuinka yksi talouskasvua edistävä tekijä on osaavan työvoiman määrä. Ja sen suhteen näyttää erityisen synkältä.
Tilastokeskuksen väestöennuste kertoo kutistuvasta työikäisten joukosta
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli maassamme 3,6 miljoonaa. Vuosien 2010–2018 välisenä aikana työikäisten määrä on vähentynyt 122 000 henkilöllä. Seuraavan kahden vuosikymmenen vuoden aikana työikäisen väestön ennustetaan vähenevän hitaammin eli 111 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.
Työikäisen väestön määrän väheneminen kiihtyisi syntyvyyden laskusta johtuen 2040-luvulla. Vuosien 2041-2050 aikana työikäinen väestö vähenisi 132 000 henkilöllä ja 2051-2060 edelleen 163 000 henkilöllä. Vuoden 2060 lopussa työikäisen väestön määrä olisi 3,19 miljoonaa henkilöä, mikä on runsaat 400 000 henkilöä nykyistä vähemmän.
Miten saada lisää työvoimaa Suomeen
Vaikka syntyvyys lähtisikin heti huomenna hurjaan nousuun, ei se auttaisi työikäisen väestön osalta kuin vasta vuoden 2040 paikkeilla. Sen takia jos osaavaa työvoimaa halutaan lisätä seuraavien muutaman vuoden aikana, on käytössä kaksi keinoa:
- Täytyy saada suurempi osa Suomessa jo olevista työikäisistä töihin
- Suomeen tarvitaan lisää työikäisiä, jotka haluavat ja pystyvät töihin
Keskustan pj Annika Saarikko puhui samasta aiheesta Hesarin haastattelussa. Saarikko kertoo haluavansa vuosittain 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa enemmän kuin heitä nyt tulee. Eli Saarikko tahtoisi lähes tuplata työperäisten maahanmuuttajien määrän, sillä viime vuosina Suomeen on tullut reilut 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa per vuosi.
VastaaPoistaKannattaisi kerätä ensin "low hanging fruits" pois eli parantaa täällä jo nyt olevien työllisyyttä, Soininvaara eritoten on puhunut miten huonoja olemme työllistämään vanhempaa väestöä. Eläkeputkeen on tämän hallituskauden myötä tulossa heikennyksiä, se on yksi keino. Muitakin keinoja on esimerkiksi parantaa heikentyneen työkyvyn omaavien työllisyyttä, mutta valitettavasti meidän kolmikantainen eturyhmäpolitikointi tekee näiden parannuksien tekemisen vaikeaksi. Osmo Soininvaaran kirja "SATA-Komitea - Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa?" kannattaa lukea tämän aiheen tiimoilta.
VastaaPoistaYlipäätään matalapalkkatyössä on vakavia kohtaanto-ongelmia, palkalla ei yhä useammin tule toimeen (eritoten kasvukeskusksissa missä asumiskulut ovat kasvaneet ja kasvavat yhä nopeasti, missä siis yhä useampi avoin työpaikka on) ja tulot ovat epävarmaa.
Eritoten kannattaisi katsoa tosiaan miten matalapalkan marginaaliverot saataisiin järkevälle tasolle (marginaaliveroissa otettaessa huomioon siis myös mahdollisesti saatava sosiaaliturva), ja katsoa tosiaan ketkä tahot tosiaan näitä toimia ovat vastustamassa. Harvassa valitettavasti on nykyisistä puolueista ne jotka oikeasti ovat ajamassa matalapalkkaisen tai köyhien asiaa.
Kirjoitin matalapalkkatyöläisen ahdingosta jokin aika sitten blogiini:
https://lauspalo.com/2020/03/matalapalkkatyolaisen-ahdinko/
Oma kysymys tieten on vielä Sipilän hallituksen jäljiltä vähennetyt panostukset koulutukseen. Tosin ainakin ammattikoulu oli jo ennen sitä höylätty niin huonoksi, että useammalta olen kuullut ettei ammattikoulusta valmistuneita sähkö/putkimiehiä firmat edes uskalla palkata töihin, koska osaaminen valmistuneilla on niin heikkoa esimerkiksi hyvin vähäisen lähiopetuksen vuoksi.
Moni asia Suomessa tosiaan kaipaisi remonttia, ja tämä nykyinen linja missä julkista taloutta ajatellaan vain kulujen karsimisen ja "tehostamisen" kautta ei oikein näytä toimivan.