Mitä enemmän maahanmuuttajia sitä paremmin vai huonommin maan taloudella menee?
Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit käyvät parhaillaan hallitusneuvotteluita. Yhtenä kuumana perunana keskusteluissa pidetään maahanmuuttoa, sillä tunnetusti perussuomalaiset haluavat vähentää sitä, kun taas esimerkiksi kokoomuslaisten uskotaan haluavan Suomeen mahdollisimman paljon halpaa työvoimaa. Aihe herättää myös paljon tunteita poliittisen kentän laidasta laitaan. Lisäksi Suomen taloudellinen hyvinvointi on lähellä kaikkien neuvotteluihin osallistuvien sydäntä. Tämän takia ajattelinkin tarkastella yksinkertaisesti tilastojen valossa sitä, miltä maahanmuuton ja taloudellisen hyvinvoinnin välinen suhde näyttäytyy.
Eri maiden maahanmuutosta ja taloudesta onneksi löytyy paljon dataa. Tätä analysointia varten keräsin Our World in Data -palvelusta seuraavia tietoja:
- Kuinka iso osuus maan väestöstä on alunperin kotoisin jostain toisesta maasta eli niiden prosentuaalinen osuus, jotka ovat syntyneet muualla
- Kuinka suuri on maan bruttokansantuote henkeä kohden
Paljon maahanmuuttajia on seuraavissa maissa, joissa muualta tulleiden osuus koko väestöstä vaihtelee 20 - 30 %:
Asetin kuvaajaan myös trendikäyrän näyttämään maahanmuuttajien osuuden ja BKT:n per henkilö välistä suhdetta. Ja näyttää selvästi siltä, että mitä enemmän maassa on maahanmuuttajia, sitä taloudellisesti rikkaampi maa myös on. Toki joitakin poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea, jotka ovat molemmat varakkaita maita, vaikka niissä onkin äärimmäisen vähän muualta tulleita asukkaita.
Voiko tästä siis päätellä, että maa rikastuu, kun sinne muuttaa enemmän väkeä muualta? Ei tietenkään, sillä tämä näyttää vain korrelaation eli kahden muuttujan välisen suhteen. Pelkästään tästä ei kuitenkaan voi päätellä, mikä on näiden syy-seuraussuhde. Voihan hyvinkin olla niin, että varakkaisiin maihin tahdotaan muuttaa muualta paljon enemmän kuin köyhempiin maihin. Mutta miten voisi päätellä, onko runsas muualta tulleiden osuus sitten lisännyt tai vähentänyt maan taloudellista vaurautta?
Katsotaan miten paljon näissä maissa on ollut maahanmuuttajia 30 vuotta sitten ja miten paljon maahanmuuttajien osuus on muuttunut vuoteen 2020 mennessä.
Maahanmuuttajien suhteellinen osuus on kasvanut valtaisasti Japanissa, Slovakiassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa. Toisaalta näistä ainoastaan Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa maahanmuuttajien osuus väestöstä on merkittävä, joten jätetään yhden tai kahden prosenttiyksikön muutosten maat pois. Eli sillä, onko esimerkiksi Japanissa 1% vai 2% maahanmuuttajien tuskin on isoa merkitystä, vaikka osuus onkin tuplaantunut. Eli jos runsas maahanmuutto olisi haitallista maan taloudelle, pitäisi Ruotsin ja Uuden-Seelannin BKT:ssä näkyä selvä notkahdus vuosien 1990 ja 2020 välillä. Okei, ei nyt sentään ihan, sillä ylipäätään maailman talous on kasvanut 30 vuodessa paljon. Mutta ainakin niiden suhteellinen vauraus maailman kaikkien maiden joukossa pitäisi olla kärsinyt.
Jotta eri vuosien BKT-lukuja voidaan verrata inflaatiosta huolimatta, pitää ne esittää jonkin tietyn vertailuvuoden dollareissa. Tässä Our World in Data käyttää vertailussa vuoden 2017 hintoja eli siksi luvut eroavat hieman aiemmista taulukoista.
Vuonna 1990 Ruotsin BKT per henkilö oli $30,300. Ja 2020 se oli $52,433. Kasvua taloudellisessa vauraudessa on tapahtunut +73%.
Vuonna 1990 Uuden-Seelannin BKT per henkilö oli $23,036. Ja vuonna 2020 se oli $41,522. Kasvua +80%.
Samaan aikaan 1990 - 2020 koko maailman BKT per henkilö kasvoi 91% eli selvästi nopeammin kuin näissä kahdessa maassa. Mutta esimerkiksi Kiinan valtava talouskasvu lähti käyntiin vasta vuoden 1990 jälkeen. Eli onkin fiksumpaa verrata Ruotsin ja Uuden-Seelannin kasvutahtia sellaisiin maihin, jotka olivat jo kehittyneitä talouksia vuonna 1990. Tässä joitakin sellaisia maita ja niiden BKT per henkilö kehitys vuosina 1990 - 2020:
- Suomi +63% (huonommin kuin Ruotsi tai Uusi-Seelanti)
- Saksa +82% (paremmin)
- Itävalta +100% (paremmin)
- Italia +51% (huonommin)
Eli Ruotsin ja Uuden-Seelannin taloudellinen hyvinvointi on kasvanut melko hyvin, mutta ei mitenkään järisyttävän erinomaisesti. Mitä tästä siis voidaan päätellä? Ei kovinkaan paljoa, sillä tietysti taloudelliseen hyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkästään maahanmuuttajien osuus. Silti tämänkin yksinkertaisen analyysin perusteella on selvää, ettei runsaasta maahanmuutosta ainakaan automaattisesti seuraa taloudellisia ongelmia.
Jos aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut maahanmuutosta aiemminkin. Suosittelen vilkaisemaan esimerkiksi näitä kirjoituksiani:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti