Liikennepolttoaineiden hinnat ovat kohonneet rajusti vuodesta 2021 lähtien. Bensiinin hinta on jo reippaasti yli 2 € per litra. Alla oleva kuvaaja näyttää dieselin ja bensiinin hinnat euroina per litra.
Kallis liikennepolttoaine on myrkkyä taloudelle ja sattuu erityisesti niihin kuluttajiin sekä yrityksiin, jotka ajavat paljon. Tämän takia useat tahot ovat vaatineet, että hallitus alentaisi liikennepolttoaineiden hintoja tai kompensoisi jotenkin korkeita hintoja. Esimerkiksi vuonna 2021 kirjattu kansalaisaloite polttoaineveron alentamisesta keräsi yli 100 000 kannatusilmoitusta. Tuo kansalaisaloite vaatii polttoaineiden valmisteveron laskemista vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla. Pitäisikö siis päättäjien kuunnella kansan ääntä ja laskea polttoaineveroa tai muuten tukea liikennepolttoaineiden ostamista?
Kuten kirjoitin jo aiemmin, ainoa tehokas tapa vähentää Venäjän sotatoimien rahoitusta on vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Sillä mitä enemmän käytämme öljyä, sitä korkeampana öljyn maailmanmarkkinahinta pysyy ja sitä enemmän rahaa virtaa Venäjän sotakassaan. Sillä ei ole niinkään väliä, mistä maasta meillä käytettävä öljy tulee. Korkeat polttoaineen hinnat puolestaan toimivat tehokkaana kannustimena vähentää ajamista ja siten öljyn kulutusta. Eli Ukrainan sodan kannalta olisi toivottavaa, että autolla ajaminen lakkaisi länsimaissa kokonaan. Tämä tarkoittaisi suurta tuhoa taloudelliselle toimeliaisuudelle, joten niin pitkälle ei voida mennä.
Ukrainan sodan lopettamisen kannalta kaikkein pahinta olisi kuitenkin tukea autoilijoille kalliin polttoaineen ostamista. Eli jos esimerkiksi hallitus lähtisi tukemaan jokaisen bensiinilitran ostamista vaikkapa eurolla per litra. Tällöin öljyn hinta pysyisi korkeana, mutta bensiinin kulutuskaan ei laskisi. Eli en missään nimessä kannata polttoaineveron laskemista tai liikennepolttoaineiden ostamisen muutakaan tukemista.
Sen sijaan hallitus voisi tukea yleistä taloudellista toimeliaisuutta alentamalla muita veroja. Tyypillinen autoilija Suomessa ajaa kuukaudessa noin 1250 km. Ja tyypillinen suomalainen auto kuluttaa bensiiniä 6,9 litraa sadalla kilometrillä. Bensaa menee kuukaudessa siis noin 86 litraa. Eli tyypillinen suomalainen autoilija joutuu maksamaan bensiinistä 2,5 €/litra hinnalla kuukaudessa 215 euroa.
Kaikkein järkevintä olisi laskea ansiotuloveroja niin, että keskimääräiselle palkansaajalle ansioverojen lasku toisi kuukaudessa säästöä noin 100 euroa. Tämä 100 euroa vastaa tyypillistä kuukauden bensalaskun kallistumista vuoden 2021 alun tilanteesta. Suomalaisen palkansaajan mediaaniansio oli 3 228 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Jos ansiotuloveroa laskettaisiin keskituloisten osalta reilut 3 prosenttia nykyisestä, niin tällä tyypillinen suomalainen palkansaaja saisi 100 euron alennuksen kuukausittaisiin veroihinsa.
Tällä tavalla saataisiin pidettyä kuluttajien ostovoima samalla tasolla, millä se oli kun bensiini maksoi noin 1,2 € per litra. Mutta näin ei haitallisesti kannustettaisi ihmisiä ajamaan autolla. Eli kaikkein isoimman säästön talouteensa saisivat ne, jotka onnistuisivat vähentämään autoiluaan. Jokainen säästäisi sitä enemmän, mitä vähemmän bensiiniä ostaisi. Mutta kuitenkin jos on pakko ajaa samaan malliin kuin ennen, niin silti kuukaudessa jäisi yhtä paljon rahaa käteen kuin ennenkin, sillä ansiotuloverojen lasku kompensoisi kalliin bensan hinnan.
Juurikin noin. Ja kuljetusalalle sitten se ammattidiesel, etteivät polttoaineiden kohonneet hinnat valu tavaroiden hintoihin.
VastaaPoistaAmmattidiesel tarkoittaa kuorma-autoille tankatuista litroista maksettavaa veronpalautusta, mikä alentaisi yritysten kustannuksia ja mahdollistaisi kotimaisen kuljetus- ja logistiikkatoimialan kilpailukyvyn säilymisen. Tässä on kuitenkin sama ongelma kuin kuluttajille suunnatussa polttoaineen hankintatuessa eli se lisäisi polttoaineen kulutusta ja sitä myötä Venäjältä ostettavan öljyn määrää. Myös yritysten osalta mielestäni parempi tapa olisi laskea yritysverotusta, JOS siis yritysten kilpailukykyä täytyy tukea.
PoistaTeollisuudessa ja tuotannossa hurraa öljypolttimia edelleenkin melkoiset määrät, ja öljysäiliöiden puhdistusta tarvitaan vielä varmaan vuosikymmenet, vaikkei tuota äkkiseltään uskoisi. Öljystä ei niin vain päästä eroon, vaikka kaikki autot siirtyisivät sähköakkuihin. Poliittisia päätöksiä tarvittaisiin näiltä osin myös teollisuuteen ja tuotantoon.
VastaaPoistahttps://www.viialanvesi.fi/palvelut/kevytoljysailion-tarkastus