Eduskuntakauden tärkeimmät päätökset

Eduskuntakauden 2019–2023 viimeinen täysistunto oli perjantaina 3. maaliskuuta. Nyt onkin hyvä aika tarkastella, millaisia päätöksiä tämä eduskunta on tehnyt. Kansanedustajat ovat joutuneet ottamaan kantaa monenlaisiin järisyttäviin kriiseihin. 

Nato-jäsenyys

Ensin toukokuussa 2022 syntyi päätös Nato-hakemuksen jättämisestä murskaavalla enemmistöllä äänin 188-8. Sitten 1.3.2023 eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden äänin 184–7. Natoon liittymistä vastustivat Veronika Honkasalo (vas), Katja Hänninen (vas), Anna Kontula (vas), Markus Mustajärvi (vas), Matti Semi (vas), Johannes Yrttiaho (vas) ja Ano Turtiainen (vkk). Tyhjää äänesti Mika Niikko (ps).

Itse en vielä vielä tammikuussa 2022 kannattanut Natoon liittymistä. Kirjoitin tästä pohdinnasta tuolloin näin. Muutin kuitenkin kantani heti Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Maaliskuussa 2022 kannatin jo täysillä Natoon liittymistä sekä Ukrainan voimakasta aseellista tukemista.

Muutokset rajavartiolakiin sekä valmiuslakiin

Rajavartiolain muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että Venäjän vastainen itäraja voitaisiin tarvittaessa sulkea kokonaan turvapaikanhaulta, mikäli esimerkiksi Venäjä ryhtyisi masinoimaan rajalle turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisoperaationa. Myös valmiuslain poikkeusolojen määritelmää täydennetään niin, että siinä otetaan nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat. Rajan sulkemista käsiteltäessä selvisi, että se oli erityisesti vihreille sekä vasemmistoliitolle hankala paikka. Näiden puolueiden edustajat halusivat varmistaa, että sääntelyllä ei estettäisi oikeutta hakea kansainvälistä suojelua Suomesta, koska tähän velvoittavat esimerkiksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset.

Ukrainan tukeminen

Helmikuuhun 2023 mennessä Suomi on tukenut Ukrainaa yhteensä noin 930 miljoonalla eurolla. Tästä kokonaisuudesta noin 140 miljoonaa euroa on humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea ja noin 760 miljoonaa euroa puolustustarvikkeita ja muuta materiaalitukea. Verrattaessa Suomen antamaa tukea muiden maiden Ukrainan tukipaketteihin, Suomi mahtuu top 20 eniten apua antaneiden maiden joukkoon, kun tuen suuruutta verrataan maiden bruttokansantuotteeseen.

Kymmenen eniten Ukrainaa tukenutta maata on esitetty alla, kun tuen suuruutta verrataan maiden talouksien kokoon.

Suomi löytyy sijalta 17. Olemme tukemisessa lähes tasoissa Saksan ja Espanjan kanssa. 

Viime kuukausina Ukrainan aseelliselle tukemiselle on ollut hyvin laaja kannatus eduskunnassa, mutta heti Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen helmikuussa 2022 tilanne oli hyvin erilainen. Tuolloin pääministeripuolue SDP, vasemmistoliitto ja VKK olivat vankimmin sen kannalla, että asevientiä Ukrainaan ei tulisi edes harkita. Sen sijaan seuraavat puolueet kannattivat jo heti sodan alussa aseavun viemistä Ukrainaan:

• Kokoomus
• Keskusta
• Vihreät
• Liike nyt
• Kristillisdemokraatit
• Rkp

Perussuomalaiset ei vielä helmikuussa 2022 osannut sanoa kantaansa asepuun.

Sähkötuet

Sähkötuet ovat yksi tämän nyt päättyneen eduskuntakauden typerimpiä päätöksiä. Niihin kuuluvat mm. sähkön arvonlisäveron väliaikainen laskeminen, Kelan myöntämä sähkötuki ja verottajalta haettava sähkön verovähennys sekä tuoreimpana automaattisesti takautuvasti maksettava kertakorvaus talvikuukausien sähkölaskusta. Olen haukkunut niitä aiemmin tässä kirjoituksessa. Sähkötukea on hyvin perustellusti kritisoitu esimerkiksi siitä, että hyvätuloiset hyötyvät siitä eniten. Talousvaliokuntakin kiinnitti huomiota siihen, että jopa viidennes sähköhyvityksestä päätyy hyvätuloiselle kymmenykselle. Ratkaisua sen välttämiseksi ei kuitenkaan saatu aikaan.

Maataloudelle ja hyvinvointialueille lisärahoitusta

Keskustan kädenjälki näkyy tässä erityisen selvästi. Maataloutta on tuettu tällä hallituskaudella historiallisen paljon. Jokainen maatila, joka saa tukea pelloilleen, maksaa sähköstä, ja jolla on kiinteistöjä ja eläimiä, on saanut tukea. Maatalouden maksettu tukipaketti vuonna 2022 oli kooltaan yli puolet maatalouden yrittäjätulosta. Lisäksi eduskunta päätti juuri helmikuussa uudesta tukipaketista ruoantuotannon turvaamiseksi. Tällä tuella korvataan sähkön ja lannoitteiden hinnannousun kuluja.

Tammikuun 2023 lopussa valtiovarainministeri kertoi, että hyvinvointialueet saavat uutta rahaa 350 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin maksaa aikaistettuna 150 miljoonaa euroa, jonka alueet olisivat joka tapauksessa saaneet ensi vuonna. Alun perin sosiaali- ja terveysministeriö, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johdolla, esitti hyvinvointialueille lisärahoitusta 700 miljoonaa euroa.

Koronaan liittyvät päätökset

Vuoden 2020 alussa koronan esitettiin romahduttavan maailmantalouden. Samalla vaadittiin armeijaa kadulle ja eduskunnassa esitettiin vakavissaan ulkonaliikkumiskieltoja. Onneksi lopputulos ei ollut läheskään näin paha. Ylipäätään Suomessa koronasta selvittiin melko hyvin. Poliitikot kuitenkin monesti halusivat tiukempia toimia kuin terveysviranomaiset ja asiantuntijat suosittelivat. Itse kannatin yhteiskunnan nopeampaa avaamista sen jälkeen, kun riskiryhmät olivat saaneet koronarokotukset. 

Hallitus totesi 13.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja päätyi ottamaan valmiuslain käyttöön. Hallitus teki keväällä 2020 useita rajoittamistoimenpiteitä koskevia linjauksia ja antoi eduskunnalle valmiuslain  käyttöönottoasetuksia ja soveltamisasetuksia, sekä näiden kumoamisasetuksia. 15.6.2020 valtioneuvosto antoi valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja totesi, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot.

Kesällä 2020 koronatilanne helpottui, mutta paheni jälleen syksyllä, jolloin Suomenkin osalta päädyttiin tartuntataudin ns. toiseen aaltoon. Vuoden 2021 alussa tilanne oli aluksi vakaa, mutta helmikuun lopussa tartuntatautitilanteen uudelleen pahentuessa, hallitus joutui toteamaan tarpeen tiukemmista toimenpiteistä. Hallitus totesikin yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan jälleen poikkeusoloissa koronatilanteen vuoksi. Poikkeusolot tulivat voimaan 1.3.2021 ja valmiuslaki otettiin uudelleen käyttöön.

Vuonna 2022 julkaistussa analyysissä COVID-19 -kriisin yhteiskunnallisista vaikutuksista Suomelle, todetaan seuraavaa:

Epidemiologisesti Suomi on kansainvälisesti verraten selvinnyt kriisistä varsin hyvin, mihin on osaltaan vaikuttanut luottamus viranomaisiin ja viranomaisviestintään. Myös talous vaikuttaisi toipuvan kriisistä yleisesti ottaen hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa syntynyt hoitovelka sen sijaan antaa aiheita huoleen. Huolestuttavaa on erityisesti se, että kriisin haitat vaikuttavat kasautuneen ennestään haavoittuvassa asemassa oleville kasvattaen näin yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kaiken kaikkiaan korona-ajan kielteiset vaikutukset ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti oli kyse sitten toimialoista, väestöryhmistä tai alueista. Kriisillä voi myös olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.

40 miljardia lisää velkaa

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on ottanut 40 miljardia euroa lisää velkaa, eikä ole pystynyt karsimaan muista menoista. Suurin osa tästä velasta aiheutui kalliista toimenpiteistä koronan haittojen torjumiseksi sekä Ukrainan sodan aiheuttamilla kustannuksilla. Kuitenkin valtiovarainsministeri Saarikon mukaan hallitus on toteuttanut noin 12 miljardilla eurolla menoja, jotka eivät selity kriiseillä, kuten koronapandemialla ja Ukrainan sodalla. Noin kaksi miljardia siitä on kuitattu valtion omaisuustuloilla, jolloin velasta noin 10 miljardia euroa on kriisien ulkopuolista velkaa.