Monet Euroopan maat ovat pahasti riippuvaisia Venäjältä saatavasta energiasta, erityisesti maakaasusta. Erityisesti EU:n johtava maa Saksa tarvitsee Venäjän maakaasua johtuen käsittämättömän typerästä energiapolitiikastaan. Saksa onkin maailman merkittävin ostaja venäläiselle maakaasulle. Saksan päätös luopua nopeasti ydinvoimasta on johtanut siihen, että Saksa on entistäkin tiukemmin kiinni Venäjän maakaasussa.
Euroopan ja erityisesti Saksan riippuvuus Venäjältä saatavasta energiasta antaa Putinille valtaisan vipuvoiman vaikuttaa Euroopan energiahintoihin. Ja korkeat energiahinnat sattuvat voimakkaasti äänestäjiin, minkä seurauksena poliitikot joutuvat pelkäämään uudelleenvalintansa puolesta. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat eri puolilla länsimaita nousseet erilaiset polttoaineiden ja sähkön korkeita hintoja vastustavat mielenosoitukset. Tämä energian hinnasta raivostuneiden kansalaisten pelko on varmasti merkittävin syy sille, miksi Saksan liittokansleri Olaf Scholz ei ole suostunut sanomaan selvästi, että Nord Stream 2 -kaasuputkea ei oteta käyttöön, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Tämä siitä huolimatta, että Yhdysvallat on erittäin voimakkaasti vaatinut tätä Saksalta ja se olisi vahva lisäkeino painostaa Venäjää olemaan hyökkäämättä.
Riippuvuus Venäjän energiasta on rakennettu vuosikymmenien saatossa. Lyhyellä tähtäimellä ei valitettavasti ole juurikaan hyviä keinoja korjata tilannetta. Fiksuinta olisi jatkaa nykyisten ydinvoimaloiden käyttöä niin pitkään kuin mahdollista. Niitä ei kuitenkaan enää ole toiminnassa Saksassa kuin muutamia, joten se ei riitä. Koska Venäjän uhka on nyt niin suuri, että se mielestäni ylittää ilmastonmuutoksen tuoman uhan lyhyellä tähtäimellä, kannattaisi Saksan pidentää nykyisten hiilivoimaloidensa käyttöä. Parempi pitkän ajan tavoite on kuitenkin uudistaa koko energiainfrastruktuuri.
Eurooppalaisten pitäisi entistä voimakkaammin panostaa uusiutuvaan energiaan ja sen tarvitsemiin energian varastointiratkaisuihin. Lisäksi tulisi rakentaa asemia, joiden avulla voitaisiin vastaanottaa nesteytettyä maakaasua muualta maailmasta, kuten Yhdysvalloista. Maatalouden jätteistä ja sivutuotteista tulisi kehittää biokaasua. Ja kaikella tällä tulisi mahdollisimman paljon korvata Venäjältä tuotavaa maakaasua. Näin saataisiin Putinin otetta Euroopasta vähennettyä ja samalla heikennettyä Venäjän taloutta. Vähemmän vaikutusvaltaa Putinille ja pienempi Venäjän kassa sotien käymiseen vähentäisi Venäjän taipumusta sotilaalliseen painostukseen.
Lisäksi energian kallistumiseen pitäisi varautua paremmin. Korkea hinta energiasta pitäisi nähdä osana turvallisuuspolitiikkaa ja siihen pitäisi käyttää rahaa kuten muihinkin puolustusmenoihin. Sen sijaan, että Eurooppa maksaa valtavia summia Venäjälle ja näin rahoittaa vihamielisen maan sotilasvoimia, meidän olisi parempi vaikka sitten lainarahalla investoida vaihtoehtoihin. Ja kansalaisia voitaisiin ainakin osittain suojata kohonneilta energiahinnoilta laskemalla kansalaisiin kohdistuvia muita veroja. Ja kaikkein köyhimmille maksettavia tukia voitaisiin vastaavasti nostaa ja näin kompensoida kohonneita energia- ja polttoainemaksuja.
Jos Venäjän aiheuttama uhka kiinnostaa aiheena, olen kirjoittanut siitä aiemminkin:
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan
- Natoon vai ei?
- Hyviä analyysejä Ukrainan kriisistä "The Rachman Review" -podcastissa
- War On The Rocks -sivusto tarjoaa sisäpiiriläisten näkemyksiä tuoreeseen Venäjän uhkaan
Blogitekstin kirjoitus ajankohta oli melko osuva, sillä vain 4 päivää kirjoituksen jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sota ei ole enää pelkästään Ukrainan ja Venäjän välinen vaan se koskettaa välillisesti koko Eurooppaa.
VastaaPoistaSodan jatkuessa jo kahdeksatta kuukautta, ollaan huomattu kuinka riippuvaisia Eurooppa oli Venäjän energiasta. Venäjän maakaasu oli elintärkeä asia Euroopan teollisuudelle ja asukkaille. Nyt kesän aikana uusiutuvan energian kapasiteettia on saatu nostettua ja nesteytettyä maakaasua ollaan ottamassa käyttöön.
Energia kallistumiseen olisi ollut syytä varautua paremmin ja paljon aikaisemmin. Saksan kannattaisi nyt ajaa kylmäksi ajettuja ydinvoimaloita käyttöön, jotta Euroopan energiakriisiä saataisiin hillittyä. Hiilivoimaloiden käyttöikää on myös jatkettava, vaikka vaikutukset ilmastoon ovatkin negatiivisia.
Voimakkaiden pakotteiden avulla ollaan saatu heikennettyä Venäjän sotilaallista menestystä Ukrainassa. Vaikutukset Euroopan energia -ja turvallisuuspolitiikkaan näkyvät kuitenkin vielä pitkään.
Erittäin hyvää pohdintaa ollut helmikuussa 2022. Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022, on moni asia muuttunut geopoliittisella pelikentällä. Eurooppa on näennäisesti pyrkinyt kollektiivisesti eroon ja/tai vähentämään Venäjältä tulevaa energiaa, tarkoituksenaan vähentää Venäjän taloudellista voimaa sodassa.
VastaaPoistaHyökkäys on aiheuttanut sen, että ennen julkisesti varjossa olleet päätökset (energiasektorin lobbarit ym.) ovat päätyneet suurien yleisöjen eteen uudelleen tarkasteltavaksi, ja esimerkiksi ydinvoiman vähentämistä on ruvettu pitämään virheenä, joka on juurikin mahdollistanut Venäjän energiapoliittisen ylivoiman.
Saksan vatuloiva asenne vaikeuttaa Euroopan yhteisen asenteen sementoimista Venäjän toimien suhteen. Vastikään tapahtuneiden Nord Stream-putkien räjähtäminen on painostanut Saksaa siirtymään kohti ydinvoiman uudelleenkäyttöönottoa, kun taas Venäjä on tehnyt peliliikkeitä jatkaakseen energiapoliittisen valta-asemansa lujittamista Euroopassa. Turkkiin suunnitteilla oleva kaasusäiliö ei pitkässä juoksussa olisi Euroopalle todellakaan hyvä asia, sillä se ei lainkaan edistä Venäjän energiasta irtaantumista.
Varmin tapa taata Euroopan valtioiden energiapoliittinen itsenäisyys olisi juurikin mainitsemasi panostus uusiutuviin energianlähteisiin.
Mukavaa, että löysitte blogikirjoitukseni. Eurooppalaisessa energiapoliitikassa on tosiaan tehty virheitä, mutta toisaalta halvasta maakaasusta myös hyödyttiin merkittävästi. Tätä näkökulmaa avasin 07/2022 kirjoittamassani jatkojutussa: https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2022/07/saksan-ja-venajan-keskinaisriippuvuus.html
VastaaPoistaSaksa saisi tosiaan ryhdistäytyä ja pyrkiä korjaamaan määrätietoisemmin aikaisempia virheitään.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että moni Euroopan maa tekee typerää energiapolitiikkaa turvautumalla ulkopuolisten energiatoimituksiin, joita voidaan helposti käyttää neuvotteluvaltteina. Mielestäni jokaisen maan pitäisi pyrkiä omavaraisuuteen ainakin sen verran, että vaikka kaasutoimitukset loppuisivat maa ei ajaudu energiakriisiin.
VastaaPoistaMielestäni Saksan ja muidenkin maiden pitäisi panostaa ydinvoimaan ja biokaasun tuotantoon isolla kädellä, koska nämä ovat varmempia tapoja tuottaa energiaa ja esim. juuri biokaasun tuotanto pyörisi jo itsekseen kiertotaloutta hyödyntämällä.
Mielestäni nesteytetyn maakaasun tuominen muista maista ei ole ratkaisu pitkällä tähtäimellä, siinä vain mennään ojasta allikkoon ja ollaan sen jälkeen riippuvaisia toisen maan energiatoimituksista. Tietenkin Yhdysvallat on turvallisempi vaihtoehto energiatoimituksille Venäjän sijaan, mutta hekin ovat alttiita häiriöille toimituksissa. -Saka
Ydinvoima olisi tosiaan luultavasti fiksu ratkaisu Saksalle pitkällä tähtäimellä, mutta siitä ei valitettavasti ole apua ainakaan 10 vuoteen. Tiedämme kokemuksesta, että uuden ydinvoimalan kanssa menee helposti 10 - 20 vuotta ennen kuin siitä saadaan sähköä.
PoistaNesteytetystä maakaasusta olet aivan oikeassa, se ei ole mikään pitkän tähtäimen ratkaisu. Esitinkin sen tuolloin vuoden 2022 alussa nopeaksi laastariksi paikkaamaan Venäjältä aiemmin putkia pitkin tuodun kaasun aiheuttamaa vajetta.