keskiviikko 6. lokakuuta 2021

Osallistuva budjetointi Suomen kaupungeissa

Pikakurssi aiheesta osallistuva budjetointi

Osallistuvassa budjetoinnissa tavalliset kansalaiset päättävät yhteisten rahavarojen käytöstä. Heidän lisäkseen prosessin osallisena on julkisten resurssien käytöstä vastaava taho, esimerkiksi kunta. Tämän prosessin hienoutta hehkutetaan esimerkiksi kirjassa Hyvän historia, josta olen kirjoittanut aiemmin. Tämä jo pitkään kansainvälistä suosiota kerännyt osallistumisen malli on noussut vauhdilla osallistumisen trendimenetelmäksi Suomessa.

Prosessissa on yleensä seuraavat vaiheet:

  1. Ensin sovitaan siitä, saako kuka tahansa halukas osallistua vai valitaanko ryhmien ja alueiden edustajia esimerkiksi äänestämällä, arpomalla tai muodostamalla edustava pienoiskansa.
  2. Tapaamisvaiheessa sovitaan säännöistä, jaetaan ja kerätään tietoa, keskustellaan sekä kerätään ehdotuksia ja toiveita.
  3. Päätöksentekovaiheessa asiat päätetään osallisten kesken tai yhteistyössä hallinnon kanssa esimerkiksi neuvottelemalla, vaihtoehdoista äänestämällä tai erillisen sovittelijan avulla.

Helsingissä sovellettu versio osallistuvasta budjetoinnista

Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Helsingin prosessi on edennyt seuraavien vaiheiden mukaisesti:

  1. Ideointi: kuka tahansa voi tehdä parantamisehdotuksia Helsingin kaupungille.
  2. Yhteiskehittäminen: ideoista kehitetään yhdessä kriteerien mukaisia ehdotuksia. Kaupungin asiantuntijat tekevät ehdotuksille kustannusarviot.
  3. Äänestys: kaikki 12 vuotta äänestysvuonna täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset voivat äänestää.
  4. Toteutus: kaupunki toteuttaa kaikilta alueilta eniten ääniä saaneet ehdotukset.
Nyt on päästy äänestysvaiheeseen, jota kestää 28.10.2021 saakka. Valinnanvaraa riittää, sillä ehdotuksia on lähes 400. Ne löytyvät täältä. Onneksi ehdotuksia voi hakea esimerkiksi eri teemojen (8 kpl) mukaisesti tai alueittain.

Tässä on muutama esimerkki erilaisista ehdotuksista ja niiden kustannusarvioista:
  • Kuntoportaat Pirunkalliolle (238 000€)
  • Ilmaisia musiikkitunteja lapsille (200 000€)
  • Läntisen alueen asukkaille mahdollisuus tulostaa kirjastoissa 3D-malleja (51 400€)
  • Yleisövessa Kalasataman puistoon (150 000€)

Miten muissa kaupungeissa?

Tampere on myös kokeillut osallistuvaa budjetointia, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. Siellä keskityttiin lasten ja nuorten hyvinvointiin. Toimintaan varattiin vain 450 000€. Toteutettaviksi ideoiksi päätyivät esimerkiksi:
  • Pukukoppi Lahdesjärven uimarannalle
  • Skeittaus- ja bmx-harjoittelupaikka Nekalan koulun pihaan
Turku pisti tuplasti paremmaksi kuin Tampere. Siellä osallistuvan budjetoinnin avulla päätettiin miljoonan euron käytöstä. Silti Turussakin osallistuvalla tavalla päätetään vain pikkiriikkinen osa kaupungin koko budjetista, joka on yli 1 100 miljoonaa euroa. 

 

1 kommentti:

  1. En ole vielä lopullisesti päättänyt, mitä ehdotusta äänestän. Hyvin suurella todennäköisyydellä valitsen sellaisen vaihtoehdon, joka parantaa liikuntamahdollisuuksia. Esimerkiksi tämä vaikuttaisi hyvältä: https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2020/f/185/budgets/13/projects/1511

    VastaaPoista