Yritin selventää itselleni, mitä mieltä puoluidemme johtajat sekä muut merkittävät suomalaiset vaikuttajat ovat eurokriisin hoidosta.
Sauli Niinistön mukaan Suomi saa olla tiukka eurokriisin neuvotteluissa ja vakuusvaatimuksissa. Niinistön näkemyksen mukaan liian solidaarinen ei Suomen kannata olla, eikä meillä ole sellaisia rikkauksia, joista riittäisi helposti muille maille jaettavaksi.
Katainen vastustaa voimakkaasti eurobondeja, joiden käyttöönotto olisi merkittävä askel velkojen ottamiseksi euromaiden yhteiseksi vastuuksi. Katainenkin on ottanut huomattavasti tiukemman linjan sen suhteen, kuinka paljon ja kuinka auliisti Suomi on muita euromaita tukemassa.
Timo Soini on koko ajan johdonmukaisesti vastustanut kaikkia yhteisvastuuta ja integraatiota lisääviä yrityksiä eurokriisin hoitamiseksi. Euroopanlaajuisen pankkituen Soini tyrmää täysin, ja tässä asiassa hänen kanssaan samoilla linjoilla on iso joukko ekonomisteja.
Jutta Urpilaisen näkemyksestä ja sanomisista liikkuu maailmalla kovin monenlaista tulkintaa. Suomesta käsin on yritetty vakuuttaa, että kansainvälinen media on tulkinnut ja ymmärtänyt väärin Urpilaisen sanomiset. Ilmeisesti Urpilainen kuitenkin on ainakin julkisuudessa edelleen vahvasti sitoutunut euroon, mutta vakuudet pitää saada ja Suomi varautuu myös erilaisiin mahdollisuuksiin euron kohtalosta. Tosin minulle on epäselvää, mitä noilla vakuuksilla tarkalleen ottaen tarkoitetaan ja kuinka kattavat vakuudet ovat Urpilaisen mielestä riittävät.
Ville Niinistön mukaan talouskriisiin olisi tärkeintä löytää ratkaisu, jossa vahvistetaan koko rahaliiton ja Euroopan asemaa ja kykyä selviytyä nykyisestä tilanteesta. Itse tulkitsen tämän niin, että jonkinlaista integraation syventämistä ja vallan keskittämistä tarvittaisiin Niinistön näkemyksen mukaan. Samalla Ville Niinistö kuitenkin toivoo varmistettavan, että julkiset taloudet eivät ota yksityisiä riskejä vastikkeetta kannettavakseen pelastaessaan talouden vakautta.
Juha Sipilä on Soinin kanssa ainakin jossain määrin samoilla linjoilla. Sipilän mielestä EU on nyt avannut rahahanat suurille maille. Sipilä ennustaa, ettei EU:n kriisirahaston varat tule riittämään. Sipilä myös haluaa eduskunnan koolle ja kansanäänestyksen näin merkittävästä asiasta.
Kun näitä näkemyksiä tarkastelee valtiosihteeri Raimo Sailaksen sanomisten valossa, niin kriittisempi ja jopa hiukan soinimainen lähestyminen asiaan vaikuttaa järkevältä. Sailaksen näkemyksen mukaan talouttaa huonosti hoitaneet maat yrittävät härkisti saada velkansa muiden, vastuullisempien maiden hoidettavaksi. Sailaksen mukaan Suomen ei kannattaisi olla mukana kasvattamassa yhteisvastuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti