Järjestelmällisempää otetta eurosta tehtäviin päätöksiin

Euroon liittyvien päätösten tekemistä ja niistä keskustelemista kannattaisi selkiyttää seuraavankaltaisella pohdinnalla. 

1. Pitäisi arvioida, kuinka paljon uskomme Suomen hyötyvän siitä, jos euro säilyy nykyisellään verrattuna siihen, että euroalue hajoaisi. Tätä ei tietenkään kukaan pysty varmuudella ennustamaan, mutta erilaisiin olettamuksiin ja arvioihin perustuvia lukuja olisi hyvä laskea. Sitten nämä olettamukset ja niiden pohjalta saadut erilaiset arviot euron tuomista vuosittaisista hyödyistä tulisi tuoda selkeästi esiin.

Yksi mainittu euron säilymisestä saatava etu on esimerkiksi se, että euron ja EKP:n kautta taloudesta on tullut ennustettavampaa. Tämän taas on oletettu helpottavan yritysten toimintaa, koska niiden on helpompi tehdä pitkäaikaisia investointeja, kun korkojen ja inflaation kehitystä on helpompi ennustaa. Nyt Valtiovarainministeriön fiksujen virkamiesten (tai näiden palkkaamien vielä fiksumpien konsulttien) pitäisi arvioida, kuinka uskottavaa tämän hyödyn toteutuminen on tulevina 10 vuotena ja kuinka suuri euromääräinen hyöty tästä edusta Suomen taloudelle tulee vuosittain. Ja tätä ei tietenkään fiksuimmatkaan konsultit tai virkamiehet pysty tarkasti ennustamaan, mutta ainakin jotain arvioita pitäisi pystyä laskemaan.

Tällä tavalla saadaan euron säilymisestä saataville eri hyödyille vuosittaiset euromääräiset arvot tyyliin:

1. Suomalaisten yritysten saama vuosittainen hyöty siitä, että euron ansiosta korkojen ja inflaation ennustaminen on helpompaa kuin ilman euroa: vuosittainen arvo A euroa
2. Suomalaisten yritysten ja kuluttajien saama hyöty siitä, että useammassa maassa toimiessa voi hyödyntää samaa valuuttaa, minkä seurauksena valuuttariskit pienentyvät: vuosittainen arvo B euroa
3. Hyöty 3: vuosittainen arvo C euroa
4. Hyöty 4: vuosittainen arvo D euroa
5. Muiden euron tulevaisuudessa luultavasti tuomien hyötyjen vuosittainen arvo E euroa

Laskemalla nämä yhteen (A+B+C+D+E) saadaan arvio tulevien vuosien vuosittaiselle euron säilymisestä saatavien hyötyjen arvolle. Ja koska tarkka ennustaminen on täysin mahdotonta, kannattaa eri oletuksille tehdä herkkyysanalyysiä, jolloin saadaan vuosittaisille hyödyille arvioidut ala- ja ylärajat.

Sitten vastaavanlaisesti pitää arvioida euron säilyttämisestä Suomelle aiheutuvat kustannukset ja haitat alla olevaan tyyliin:

1. Muille maille ja näiden pankeille tulevina vuosina vuosittain maksettavat pelastuspaketit: vuosittainen kustannus a euroa
2. Valuutan arvon jäykkyydestä suomalaisten yritysten viennille aiheutuvat haitat: vuosittainen kustannus b euroa
3. Eurosta luopumisesta ja mmaan valuuttaan siirtymisestä aiheutuvat kustannukset ja ongelmat Suomelle: vuosittainen kustannus c euroa
4. Haitta 4: vuosittainen kustannus d euroa
5. Muiden euron säilyttämisestä koituvien haittojen ja maksujen vuosittainen kustannus e euroa.

Sitten verrataan hyötyjen summaa haittojen summaan. Tästä voidaan tehdä päätelmiä siitä, onko Suomen etujen mukaista ylipäätään yrittää säilyttää euroa. Ja kun nämä olettamukset ja niihin liittyvät eurosummat tuotaisiin julkiseen keskusteluun, olisi asiasta paljon helpompi tehdä myös demokraattisia päätöksiä. Erilaisten olettamusten realistisuuden arviointi onnistuisi ja parempien olettamusten etsiminen helpottuisivat.

Sitten erikseen pitäisi pohtia sitä, uskommeko euron pelastamisen ylipäätään olevan mahdollista. Monet analyytikot ja sijoittajat tuntuvat jo olevan sitä mieltä, että euro tulee lopulta hajoamaan seuraavien parin vuoden aikana.