Perussuomalaiset julkaisi torstaina 22. lokakuuta säästöohjelmansa tulevalle vaalikaudelle 2028–2031. Puolue esittää noin 10 miljardin euron kokonaisuutta, jonka tavoitteena on hillitä julkisen talouden velkaantumista ja turvata Suomen talouden kestävä pohja.
Suurimmat menosäästöt persujen ehdotuksessa kohdistuvat seuraavasti:
- Maksussa olevista eläkkeistä säästetään 1,6 miljardia euroa. Tämä tehdään jäädyttämällä yli 2000 euron eläkkeiden indeksikorotuksia.
- Valtionhallinnosta säästetään 1,3 miljardia.
- Sosiaali- ja terveydenhuollosta leikataan 1 miljardi. Tämä tehdään jäädyttämällä osittain hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotuksia.
- Maahanmuuttajien sosiaaliturvasta ja kotouttamisesta säästetään 0,7 miljardia
- Kuntahallintoa karsitaan 0,6 miljardin edestä
- T&K-rahoituksesta ja yritystuista säästetään 0,6 miljardia
Keskityn tässä kirjoituksessa eläkkeistä leikkaamiseen. Aloitetaan kuvaamalla, miten eläkkeiden indeksikorotukset tällä hetkellä toimivat ja miten eläkkeet nousisivat, jos mitään muutoksia ei tehtäisi.
Työeläkeindeksillä tarkistetaan vuosittain maksussa olevia eläkkeitä ostovoiman turvaamiseksi. Yleisesti indeksitarkistuksiin vaikuttavat Tilastokeskuksen laskemien kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksin muutokset. Työeläkeindeksissä suurempi paino on hintakehityksellä. Mitä nopeammin inflaatio jyllää eli mitä enemmän tuotteiden sekä palveluiden hinnat nousevat, sitä enemmän eläkkeitä korotetaan. Esimerkiksi vuodelle 2027 työeläkeindeksin muutos tarkoittaa kahden tuhannen euron bruttoeläkkeelle noin 52 euron korotusta.
Indeksikorotusten jäädytys tarkoittaa sitä, että näitä korotuksia ei tehdä ainakaan kokonaisuudessaan enää vuosille 2028-2031.
Voidaanko tällä tavalla saada perussuomalaisten ohjelman mukainen 1,6 miljardin säästä? Lähdetään liikkeelle siitä, kuinka moneen eläkeläiseen säästö kohdistuisi. Suomessa on eläkkeensaajia 1,65 miljoonaa. Omaa eläkettä saaneiden mediaanieläke vuonna 2025 oli 1 886 euroa kuukaudessa. Miesten mediaanieläke oli 2 102 euroa ja naisten 1 742 euroa.
Suomessa asuvista omaa eläkettä saaneista 55 prosentilla kokonaiseläke oli alle 2 000 euroa kuukaudessa. Perussuomalaisten ehdottama eläkkeiden leikkaus koskisi siis 45% eläkeläisistä. Tämä tarkoittaa 740 000 normaalia varakkaampaa eläkeläistä, joiden eläkkeitä leikattaisiin.
Perussuomalaiset ovat kertoneet, että ehdotettu eläkkeiden indeksikorotusten jäädytys tarkoittaisi käytännössä seuraavaa. Hallituskauden alkutaipaleella indeksijarru pienentäisi 2 100 euron kuukausieläkettä nettona vähän yli kymmenellä eurolla kuussa. Mitä enemmän eläkettä saa, sitä enemmän indeksijarru vaikuttaa. Persujen ajatuksena on siis pienentää indeksikorotuksia, mutta ei täysin lopettaa niitä. Heidän mallissaan eläkettä tulisi puhtaana käteen hallituskauden lopulla noin 50 euroa vähemmän, jos kuukausieläke olisi 2 100 euroa.
Oletetaan laskelmia varten, että keskimäärin säästö eläkkeistä olisi 80€ kuussa per eläkeläinen, joihin indeksijarru koskisi. Tämä keskimääräinen säästö ottaa huomioon sen, että eläkkeiden saajien joukossa on myös hyvin suurien eläkkeiden saajia, kuten yllä oleva kuvaaja näyttää. Eläkkeitä maksettaisiin siis vuodessa näin paljon vähemmän indeksijarrun ansiosta:
- Säästö per kk per varakas eläkeläinen: 80€
- Varakkaita eläkeläisiä, joita säästö koskee: 740 000
- 80€ x 12 x 740 000 = 710 miljoonaa euroa
Eläkkeistä maksetaan veroja, joten todellinen säästö ei olisi näin paljon. Karkeasti ottaen noista yli 2000 euron eläkkeistä maksetaan veroa keskimäärin 20% eli 142 miljoonaa tuosta potista olisi menetettyjä verotuloja. Näin ollen julkisia rahoja nettomääräisesti säästettäisiin vain noin 570 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on 65% vähemmän kuin perussuomalaisten säästöohjelmassa mainittu 1,6 miljardia.
Vaikka en päässyt omissa laskelmissani yhtä suuriin säästöihin, on maksussa olevista eläkkeistä leikkaaminen silti ehdottoman järkevää. Eläkeläisiä yksinkertaisesti on niin iso osa suomalaisista, että tarvittavia noin 10 miljardin euron säästöjä ei ole mahdollista saada kasaan, jos eläkeläiset jätettäisiin täysin säästöjen ulkopuolelle. Toki indeksikorotusten jäädytysten sijasta samankaltainen säästö voitaisiin toteuttaa myös korottamalla eläkkeiden verotusta. Talousasiantuntijat tuntuvat yleisesti pitävän eläkkeiden verotuksen kiristämistä parempana keinoja, jolloin itse eläke säilyy ennallaan, mutta siitä käteen jäävä rahasumma pienenee.
Ekonomisti Vesa Vihriälä vastasi Uuden Suomen eläkkeistä leikkaamista koskevassa kyselyssä lokakuussa näin: "Verotuksen avulla toteutettuna rasitus voidaan kohdentaa eri tavoin eri tulotasoille ja välttää pienimpien eläkkeiden saajien nettotulojen heikentyminen kokonaan. Verotuksen kiristyksen hyöty kohdentuu myös suoraan valtiolle, mikä on etu. Mutta en sulkisi pois myöskään indeksijäädytystä”. Samoin Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo kannattaa suurien eläkkeiden verotuksen kiristämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti