Sähkön hinnasta

Tammikuussa ja helmikuussa on taas seottu pörssisähkön hinnasta. Alla joitakin aiheeseen liittyviä otsikoita:

• "Sähkön hinnasta moitteet hallitukselle – Multala suosittelee vaihtamaan pois pörssisähköstä", Iltalehti 5.2.2026

• "Sähkön hinta kohosi taivaisiin – näin Orpo kommentoi", Ilta-Sanomat 3.2.2026

• "Pörssisähkön hinta pomppaa tiistaina yli 80 senttiin", Helsingin Sanomat 3.2.2026

• "Kysyimme kotkalaisilta, hirvittääkö pörssisähkön hinta – 'Tuntuu, että kaikki ne kertyneet säästöt menevät vessanpöntöstä alas'", Kymen Sanomat 7.2.2026

Tämäntyyliset otsikot taas kerran muistuttavat siitä, että iso osa toimittajista ja suomalaisista eivät vain tunnu tajuavan, mitä pörssisähkö tarkoittaa. Onneksi järkevämpiäkin puheenvuoroja on kuultu. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitus parin päivän takaa muistutti fiksusti, että "Sähkön kovat hetkelliset hinnat eivät ole sähköjärjestelmän vika vaan ominaisuus". Jokaisen pörssisähköä harkitsevan pitäisi pitää mielessä, että "Mitä enemmän Suomen sähköjärjestelmän tila tukeutuu tuuleen, sitä varmemmin ja useammin piikkihintoja syntyy. Samalla eteen tulee myös hetkiä, jolloin sähkö ei maksa käytännössä yhtään mitään. Silloin kansalaiset eivät nouse barrikadeille eikä senhetkinen oppositio viritä laulua sähkön hinnasta."

Kenenkään ei ole pakko pörssisähköä käyttää. Jos hetkelliset hintapiikit saavat sapen kiehahtamaan, kannattaa siirtyä määräaikaisiin sopimuksiin, joissa hintapiikit on estetty. Mutta useimmille suomalaisille se on tyhmempi valinta.

Pörssisähkön keskimääräistä hintaa voi tarkastella esimerkiksi Pörssisähköä.fi -palvelussa. Sieltä kun katsotaan viimeisten 12 kuukauden keskihintaa, nähdään sen olleen 6,82 senttiä per kWh. Tässä on jo mukana tammikuun "taivaisiin kohonneet" hinnat. Tätä kannattaa verrata kiinteähintaisiin määräaikaisiin sopimuksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 12 kuukauden kiinteähintaisessa sopimuksessa sähkö maksaa nyt 8,35 snt/kWh. Vertaillaanpa pörssisähkön ja kiinteähintaisen kustannuksia erilaisissa asumismuodoissa:

• Sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuosikulutus 18 000 kWh:
• Pörssisähköllä keskihinnoilla vuodessa maksat sähköstä 1 130 €
• Kiinteähintaisella maksat 1 500 €
• Sähkölämmitteisessa rivitalossa vuosikulutus 10 000 kWh:
• Pörssisähköllä maksat vuodessa 680€
• Kiinteähintaisella 835€
• Kerrostaloasunnossa vuosikulutus 2 000 kWh:
• Pörssisähköllä 140 €
• Kiinteähintaisella 170€

Mutta mitenkäs tammikuun 2026 karmeilla hinnoilla näillä kulutuksilla on joutunut pulittamaan pörssisähköstä, jos kulutus on osunut viimeisten 30 päivän keskihintoihin, joka on ollut 18,39 c/kWh?

• Sähkölämmitteisessä omakotitalossa kulutus ollut 3 000 kWh, koska kylmyys pakottanut lämmittämään enemmän kuin keskimääräisenä kuukautena. Tällä kulutuksella pörssisähköstä on joutunut pulittamaan 550 €. 
• Sähkölämmitteisessä rivitalossa pörssisähköä on joutunut ostamaan 2 000 kWh. Sille on tullut hintaa 370€.
• Kerrostaloasunnossa sähköä on joutunut ostamaan 400 kWh, josta on joutunut pulittamaan 70€.

Näitä hirmuhintojen aikana tulleita sähkölaskuja on hyvä verrata muihin asumisen kustannuksiin kuten tyypilliseen yhtiövastikkeeseen. Pääkaupunkiseudulla 100 neliön asunnosta tyypillinen vastike on noin 500€ kuukaudessa. Siihen nähden kerrostaloasujan sähkölasku on hyvin pieni, eikä rivitalossa asujallakaan kovan pörssisähkön olisi pitänyt vielä suistaa taloutta. Mutta tosiaan jos oma talous on niin tiukilla, että yksittäisen kuukauden kohdalla 300 - 600 €:n sähkölasku uhkaa suistaa budjetin, niin sitten pörssisähkö ei välttämättä ole paras vaihtoehto.

Mutta pitääkö julkisen vallan jotenkin tukea omakotitalossa asuvia sähkölaskujen kanssa? Ei tietenkään. Pörssisähkön käyttäminen on jokaisen ihan oma valinta. Yhtä hyvin voisi vaatia yhteiskuntaa auttamaan vaikkapa kulutusluottojen kustannuksissa.

Tämä hintojen heilahtelu liittyy oleellisesti tuulivoiman merkittävään osuuteen sähköntuotannossa. Kirjoitin siitä hetki sitten tarkemmin: Tuulivoiman järkevyys