sunnuntai 28. elokuuta 2022

Pitäisikö kansalaisia auttaa selviämään kohonneista sähkölaskuista?

Kirjoitin kesäkuussa jutun siitä, pitäisikö kohonneita polttoaineiden hintoja jotenkin kompensoida autoilijoille. Tuolloin johtopäätös oli, että missään nimessä EI kannata laskea polttoaineveroja tai tukea muutenkaan suoraan liikennepolttoaineiden ostamista. Tämä sen takia, että halutaan kannustaa kansalaisia vähentämään liikennepolttoaineiden käyttöä. Mutta tietenkään kaikkein köyhimpiä ei saa jättää puille paljaille ja kansalaisten ostovoimaa olisi hyvä tukea. Ja hyvin samantapainen logiikka toimii myös sähkön hinnan kohdalla.

Sähkön hinta on kohonnut merkittävästi Euroopassa ja nousun ennustetaan vain pahenevan talveksi. Ja nyt eri poliitikot keksivät kilvan erilaisia tapoja, miten sähkön hintaa saataisiin suitsittua ja kansalaisten tilannetta helpotettua. Näitä keinoja arvioitaessa kannattaa ensin täsmentää, millaisia vaikutuksia hyvällä ratkaisulla tulisi olla:

  1. Sähköstä on nyt absoluuttisesti pulaa eli sen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Tämän takia ratkaisun tulisi kannustaa niitä yrityksiä ja kansalaisia vähentämään sähkön kulutusta, joilla siihen suinkin on mahdollisuuksia. Tai ainakin ratkaisun tulisi ohjata käyttämään sähköä niihin vuorokaudenaikoihin, jolloin sitä on suhteellisesti eniten tarjolla verrattuna kysyntään.
  2. Valtio on jo nyt pahasti velkaantunut ja rahaa tarvittaisiin moneen muuhunkin erittäin tärkeään asiaan. Eli hyvä ratkaisu olisi mahdollisimman edullinen yhteiskunnalle.
  3. Rajusti kohonnut sähkönhinta sattuu eri tavalla eri ryhmiin. Esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva köyhä eläkeläinen ei saa joutua kohtuuttomasti kärsimään talvipakkasilla. 
  4. Jos kansalaisten kaikki rahat menisivät sähköön, tippuisi monen muun hyödykkeen ja palvelun kulutus. Ja tästä seuraisi varmasti lama. Eli kansalaisten ostovoimaa ei saa päästää täysin romahtamaan.
  5. Ilmastonmuutostakaan ei saisi unohtaa, eli ratkaisu ei saisi romuttaa hiilidioksipäästöjen vastaista kamppailua.

Kaikkein tehottominta olisi laskea sähköveroa tai sähkön alvia aivan kaikkien kohdalla. Ensinnäkin tämä tulisi kalliiksi yhteiskunnalle, joka tarvitsisi kipeästi rahaa esimerkiksi surkean hoitajatilanteen korjaamiseen. Lisäksi se EI kannustaisi vähentämään sähkönkulutusta, eikä ohjaisi investointeja esimerkiksi aurinkoenergiaan tai energiankäytön tehostamiseen.

Keskituloisille tai sitä paremmin taloudellisesti pärjääville ei kannata antaa apua sähkölaskujen maksamiseen. Näiden ihmisten ostovoima ei siitä romahda, vaikka sähkölasku nousisikin talvikuukausina kolminkertaiseksi.

Paras ratkaisu olisi köyhille väestönryhmille suunnattu tuki. Suhteellisesti köyhiä on Suomessa noin 10% kansalaisista. Esimerkiksi matalia eläkkeitä ja toimeentulotukea saavien olisi todennäköisesti hankala selviytyä korkeammista sähkölaskuista. Eli näitä tukia kannattaisi nostaa niin, että nousu kattaa sähkön kallistumisen. Tai vaihtoehtoisesti kaikille alle 15 000€ vuodessa tienaaville voitaisiin maksaa kertaluontoinen tukiraha, joka voisi olla vaikkapa 1000 euroa. Sen avulla kaikkein köyhimmätkin selviäisivät talven yli. On kuitenkin erittäin tärkeää, että tuen saajat saisivat vapaasti päättää, mihin nämä rahat käyttävät. Näin he saavat enemmän rahaa vaikkapa ruokaan tai lasten harrastuksiin, jos hekin löytävät keinoja vähentää sähkönkulutustaan.




7 kommenttia:

  1. Meillä on suorasähkölämmitteinen omakotitalo. Tammikuun sähkölasku on ollut meillä noin 400 euroa. Pääasiassa talo lämpenee ilmalämpöpumpulla, kahdella takalla ja kellarikerroksen lattialämmityksellä. Kellarin laittalämmitys on minimillä, jos sitä talvikuukausina tiputtaa alemmas, putket jäätyvät.

    Sähkösopimus menee vanhaksi marraskuussa. Tällä hetkellä halvin tarjous kuusinkertaistaa sähkölaskun eli ensi tammikuussa sähkölasku on 2400 euroa. Kyllä ainakin meidän kahden keskituloisen ja kahden lapsen talouden ostovoima romahtaa. Aurinkoenergiaan siirtyminen ei kauheasti tammikuussa auta - ja myyjilllä tällä hetkellä tilauskannat aikas täynnä.

    Se millä käytännössä pystytään vaikuttamaan sähkönkulutukseen on takkojen polttaminen yötä päivää. Metsää meillä on, mutta tämä ei ainakaan tule olemaan ilmastopoliittinen ekoteko. Mutta syödä pitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos erittäin valaisevasta esimerkistä. Itse asun kerrostaloasunnossa, enkä tosiaan ollut tajunnut, että sähkön kallistuminen voi iskeä noin pahasti. Olin kuvitellut, että useimpien kohdalla pahin skenaario on sähkölaskun kolminkertaistuminen. Täytyykin siis korjata omaa käsitystä ongelman vakavuudesta.

      Silti olen edelleen samoilla linjoilla siitä, millaisella mekanismilla kansalaisia kannattaa auttaa selviämään tilanteesta. Eli ratkaisun tulisi kannustaa mahdollisuuksien mukaan vähentämään sähkönkulutusta sekä ohjaamaan sitä sellaisiin vuorokaudenaikoihin, jolloin muut käyttävät sähköä vähiten. Mutta voisi olla järkevää, että tukisummat kaikkein köyhimmille olisivat suurempia kuin kirjoituksessani esimerkinomaisesti laitoin. Samoin myös keskituloisten selviämistä voisi hiukan tukea, tosin pienemmällä summalla kuin köyhiä.

      Poista
  2. Omavaraisuushaaste-blogista löytyy tuore juttu siitä, miten sähköä onnistuu säästämään. Suosittelen lukaisemaan: https://www.omavaraisuushaaste.com/vinkkeja-sahkon-saastamiseen/

    Kuten tuossa jutussa lopussa todetaan, kannattaa muistaa, että meillä on Suomessa kuitenkin asiat erittäin hyvin. Ja erityisesti kun mietitään, että sähkölaskunkin nousuun Putinin sota on osasyyllisenä. Kylmemmät huoneet ja muutaman kuukauden kestävä kalliin sähkön kausi on kuitenkin erittäin pientä verrattuna siihen, mitä Ukrainassa koetaan taistelussa Putinia vastaan.

    VastaaPoista
  3. Kannattaa myös vertailla oman asunnon sähkönkulutusta tyypillisiin vastaavien asuntojen kulutuksiin. Jos huomaat, että teillä sähköä menee enemmän kuin näissä vertailuarvoissa, on erityisen tärkeää tutkia kriittisesti omaa sähkönkulutustaan.

    Alla Fortumin kertomat tyypilliset vuotuiset sähkönkulutukset per asumistyyppi:

    Kerrostaloyksiö: 1500 – 2500 kWh

    Kahden hengen kerrostalokoti ILMAN saunaa: noin 2000 kWh

    Kahden hengen saunallinen kerrostalokoti: noin 2600kWh

    Kahden hengen saunallinen rivitaloasunto: noin 3300 kWh

    Neljän hengen kaukolämmitteinen omakotitalo (120 m²): noin 7300 kWh

    Neljän hengen sähkölämmitteinen omakotitalo (120 m²): noin 19 700 kWh

    Tosiaan mulle tuo sähkölämmitteisen omakotitalon hurja sähkönkulutus tuli aikamoisena yllätyksenä.

    VastaaPoista
  4. Hallitus päätyi helpottamaan kansalaisten tuskaa sähkölaskujen edessä kolmella tavalla, joista yksi on järkevä ja kaksi tyhmiä. Eli sentään yksi kolmesta toimenpiteestä on kohtuullisen fiksua.

    1. Kaikkien suomalaisten sähkölasku alenee, kun sähkön arvonlisävero alenee 10 prosenttiin määräaikaisesti joulukuun alusta huhtikuun loppuun. [TYHMÄÄ]
    2. Kotitalousvähennyksen kylkeen rakennetaan pika-aikataululla määräaikainen sähkövähennys, johon varataan noin 300 miljoonaa euroa. [TYHMÄÄ]
    3. Pienituloisille suora tuki, jonka saajia voisi olla arviolta 100 000–250 000. Tähänkin tukeen varataan 300 miljoonaa euroa. [JÄRKEVÄÄ]

    Parempi olisi ollut, että vaihtoehdot 1 ja 2 olisi jätetty kokonaan tekemättä ja sen sijaan pienituloisille annettavaa suoraa tukea olisi kasvatettu ja ehkä vähän nostettu tulorajoja, jotka oikeuttavat siihen.

    VastaaPoista
  5. Grumpy Economist kirjoitti myös hyvin tästä, miten typerää on suojella kansalaisia riittämättömän sähkön vaikutuksilta alentamalla sähkön hintaa.

    "Perhaps the most basic principle of sound economics is, "don't transfer income by distorting prices." Don't silence the incentive. If one wishes to cushion the effect of a shock, then send people money to keep their real incomes constant, but don't subsidize the thing in short supply.

    Why? There must be a question to which this is an answer. And I suspect this is it: Citizens of a democracy don't really care about the effects of energy prices on overall income distribution. What they really want is to go about their business as before. They don't want a 2,000 pound check and still have to figure out a way to save gas. They want to drive to bloody work just as before. They don't want precisely the pain of substitution that relative prices would signal. And politicians of a democracy give them what they want. "

    VastaaPoista
  6. Soininvaara kritisoi blogissaan voimakkaasti hallituksen typerää ratkaisua sähkölaskujen alentamiseksi. Ode kirjoittaa: "Tammikuun alussa astuu voimaan onnettomasti muotoiltu sähkölaskun tuki kotitalousvähennyksen kautta. Se kohdistuu hyvätuloisiin omakotiasukkaisiin ja tekee vielä senkin tavalla, joka heikentää haluja säästää energiaa tai ajoittaa kulutusta halvan sähkön aikaan. Tukea saa vähemmän, jos säästää sähköä."

    VastaaPoista