lauantai 28. elokuuta 2021

Kansalaisaloitteistako järkeviä lakeja?


Kansalaisaloite.fi -palvelu ja aloitteiden historia

Oikeusministeriön ylläpitämässä kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa voit tehdä kansalaisaloitteen sekä kannattaa palvelussa avoinna olevia aloitteita. Laki kansalaisaloitteista tuli voimaan 1. maaliskuuta 2012 ja ensimmäinen kansalaisaloite tehtiin 3.9.2012. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.

Vajaan 10 vuoden aikana kansalaisaloitteita on tehty yhteensä 1 300. Näistä vajaat 50 on toimitettu eduskuntaan. Tänä vuonna on aloitteita tehty jo noin 70 kappaletta. Vuonna 2020 aloitteita tehtiin noin 100. Viimeisin tarvittavat 50 000 tuenilmausta saanut aloite on Kansalaisaloite laiksi sähkömarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Se on lähetetty eduskuntaan 21.1.2021. Ensimmäinen kansalaisaloite lähetettiin eduskuntaan 26.11.2013, joka ehdotti tekijänoikeusrikkomusten rangaistusten madaltamista

Kansalaisaloitteiden merkitys

Tehtyjen aloitteiden suuri määrä on todistanut, että tavallisilla ihmisillä, ryhmillä ja yhdistyksillä on suuri halu vaikuttaa poliittiseen keskusteluun. Kansalaisaloitteiden avulla voidaan tuoda eduskunnan asialistalle sellaisia aloitteita, joita poliittinen eliitti ei välttämättä edes haluaisi käsitellä. Ennen kansalaisaloitejärjestelmää kansalaisilla ei ollut periaatteessa minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa suoraan eduskunnan asialistaan, ellei sattunut olemaan jonkinlaisia kontakteja eduskunnan sisälle tai sattunut olemaan jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän yhdistyksen ylintä johtoa.

Turun yliopiston tutkijaryhmä kartoitti vuonna 2016 kansalaisten osallistumismuotojen käyttöä ja vaikutuksia niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Havaittiin, että valtakunnallisista osallistumiskanavista käytetyin oli kansalaisaloite. Kansalaiset arvioivat, että kansalaisaloite on tervetullut lisä suomalaiseen demokratiaan. Lähes 80 prosenttia katsoo kansalaisaloitteen parantaneen suomalaista demokratiaa.


Millaisia aloitteita tällä hetkellä on käynnissä

Parhaillaan on käynnissä vajaat 60 aloitetta. Kävin tarkemmin läpi näistä 5 eniten kannatusilmoituksia saanutta. Kärjessä on polttoaineveron alentaminen, joka on jo saanut yli 100 000 tuenilmausta eli yli tuplasti vaadittavan määrän. Aloite pyrkii puolittamaan liikennepolttoaineiden veron nykyisestä. Perusteluina kerrotaan, että "Matala polttoaineverotus edesauttaa ihmisten työllistymistä, lisää kotimaan matkailua ja tukee yritysten mahdollisuuksia kasvuun." Mutta olisiko polttoaineveron puolitus todella järkevää?

Tällä hetkellä liikenteen polttoaineveroista tulee valtion kirstuun vuosittain 2,6 miljardia, minkä lisäksi polttoaineiden arvonlisävero tuottaa vuosittain 1,2 miljardia. Eli yhteensä noin 4 miljardia euroa. Jos polttoainevero puolitettaisiin, puolittaisi se samalla myös alvin tuotot, eli valtion tuloista katoaisi 2 miljardia euroa. Millä tämä sitten katettaisiin? Ansio- ja pääomatuloverot tuovat vuosittain valtion kassaan vajaat 10 miljardia euroa. Eli jos vaje haluttaisiin kattaa näillä veroilla, pitäisi niitä korottaa 20%. Tuskinpa kukaan kansalainen haluaa korottaa ansiotuloverotusta tällä tavalla. Se olisi myös talouden kannalta tuhoisaa, sillä ansiotulojen verotus on jo nyt todella korkealla Suomessa. 

Lisäksi tutkimus toisensa perään on osoittanut, että polttoaineiden verotuksen korottaminen on tehokkain tapa hillitä liikenteen päästöjä. Polttoaineverojen puolitus tarkoittaisi sitä, että muille sektoreille tarvittaisiin entistä kovempia päästöjen vähennyksiä. Tai sitten Suomen pitäisi luopua päästövähennystavoitteistaan, mikä taas voisi johtaa myös muiden maiden osalta päästöjen lisäämiseen. Ja tämä olisi maapallon kannalta tuhoisaa. 

Eli mielestäni tämä erittäin suosittu kansalaisaloite on typerä. Mutta siinä se on oikeassa, että syrjäisimmässä Suomessa korkea polttoaineverotus sattuu paljon enemmän kuin kaupungeissa. Tämän takia fiksumpaa olisikin siirtyä alueelliseen polttoaineverotukseen, josta kirjoitin jo aiemmin. 

Toisiksi eniten ääniä on saanut Ehjänä syntynyt - loppu ”eheytyshoidoille”. Tämäkin on menossa eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloitteen tavoitteena on kieltää hoidot, jotka tähtäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun ”eheyttämiseen”. Nyt aikuiset voivat pakottaa lapsensa tällaisiin hoitoihin, jos he haluavat pyrkiä korjaamaan lapsensa seksuaalisen suuntautumisen. Tämä on harvinaisen hyvä kansalaisaloite, sillä eheytyshoitojen haitallisuudesta on runsaasti tutkimustietoa. Suoraan sanottuna olen hiukan järkyttynyt, ettei tällaisia hoitoja ole vielä kielletty lapsilta. Sen sijaan jos joku aikuinen haluaa itseään eheyttää, niin siitä vain.

Kolmanneksi suosituin aloite on Kaivostoiminnalle RAJAT. Se luultavasti saa koottua tarvittavat 50 000 ääntä. Aloite pyrkii siihen, ettei kaivostoiminta pääse tuhoamaan ainutlaatuisia vesistöjä tai muita arvokkaita luonto- ja kulttuurialueita. Muutos tehdään määrittelemällä alueet, joilla kaivostoiminta ja malminetsintä on kokonaan kiellettyä.

Tästä aloitteesta en ole ihan varma. Ehdottomasti kannatan sitä, että kaivoksia ei saa pistää pystyyn ihan minne tahansa. Mutta ymmärtääkseni esimerkiksi jo nyt kaivostoiminta on kielletty luonnonsuojelualueilla. Toisaalta varmasti on alueita, joiden käyttöä ei haluta rajoittaa niin järeästi, että ne nimettäisiin luonnonsuojelualueiksi, mutta toisaalta kaivoksia niille ei kannata rakentaa. Esimerkiksi joku suosittu mökkialue voisi olla tällainen. Eli vaikuttaa ihan fiksulta, mutta vaatisi vielä tarkempaa perehtymistä.

Neljäntenä oleva aloite onkin sitten jo äärimmäistä idioottimaisuutta. Stop ruuhkamaksuille! -aloite haluaa estää myös tulevaisuudessa kaikenlaisten ruuhkamaksujen ja niiden kaltaisten lakien ja säädösten valmistelun. Ensinnäkin on typerää sitoa tulevia selvityksiä ja valmisteluja. Esimerkiksi jos liikennemäärät pääkaupunkiseudulla kasvaisivat merkittävästi, ruuhkamaksut olisivat erittäin fiksu ratkaisu. Monet suurkaupunkialueet maailmalla ovat hyötyneet suuresti ruuhkamaksuista. Toivottavasti tämä hölmöys ei saa enempää kannatusta.

Viidentenä olevan lakialoitteen tekijän älykkyyden voi päätellä jo aloitteen nimestä. Se on liian pitkä, sisältää HUUTAMISTA ja huutomerkkejä sekä vielä kirjoitusvirheitä.  PERINTÖVERO JA LAHJAVERO on poistettava, sillä se on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen vero! Otetaan mallia NORJASTA, RUOTSISTA, VIROSTA JA VENÄJÄSTÄ! Suomessa on muutenkin korkea ja laajapohjainen verotus, joten nämä kaksi verotusta tulisi kohtuun nimissä poistaa kokonaan. Ensinnäkin perintövero on siinä mielessä paras mahdollinen vero, että se vääristää toimintaa mahdollisimman vähän. Kukaan ei jätä kuolematta perintöveron takia. Jos perintövero poistettaisiin, pitäisi muita, paljon haitallisempia veroja korottaa. Ei kiitos.

Yhteenvetona olen positiivisesti yllättynyt suosituimpien kansalaisaloitteiden järkevyydestä. Viiden kärjestä löytyi yksi selvästi hyvä ja kannatettava aloite sekä toinen melko hyvältä vaikuttava. Lisäksi olen varma, että vähemmän suosittujen aloitteiden joukosta löytyisi vielä monta järkevää aloitetta lisää. Kannustankin kaikkia selailemaan käynnissä olevia hankkeita ja tukemaan niitä, jotka tuntuvat järkeviltä.


Lähteitä




3 kommenttia:

  1. Huomasin, että vuonna 2018 lähetettiin eduskuntaan jo yksi kansalaisaloite, joka vaati perintö- ja lahjaveroista luopumista. Tässä linkki tähän aikaisempaan: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2665

    Tällöin tuo aloite tyrmättiin ja hyvä niin. Asiantuntijat sanoivat mm: "Tärkeä peruste perintöveron säilyttämiselle on, että perinnöt, erityisesti suuret perinnöt, ovat
    useimmiten syntyneet omaisuuden arvonnoususta. Arvonnousut verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun ne realisoituvat. Jos arvonnousuja ei verotettaisi perintö- ja lahjaverotuksessa, jäisivät ne usein kokonaan verotuksen ulkopuolelle."

    "Monet taloustieteen legendat ovat suositelleet tuntuvaa perintöverotusta (Adam Smith, John Stuard Mill, Josef Schumpeter, Milton Friedman). Samalla he ovat suositelleet alhaista työn verotusta. Logiikka on yksinkertainen: kansakuntien vauraus syntyy työstä ei perinnöistä. Mitä fiksumpaa työtä maassa tehdään, sitä korkeammalle elintaso voi nousta. Elävistä taloustieteilijöistä perintöverotusta ovat puolustaneet mm. Larry Summers ja Thomas Picketty."

    VastaaPoista
  2. Tällä viikolla eduskunta antoi tukensa kansalaisaloitteelle, jolla vaaditaan vesihuollon yksityistämisen kieltävän lain valmistelemista. Vesi on meidän -kansalaisaloite keräsi helmikuussa 2020 tarvittavat 50 000 allekirjoitusta hieman yli vuorokaudessa. Kaikkiaan allekirjoituksia kertyi yli 89 000. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kansalaisaloitteiden on mahdollista mennä läpi myös eduskunnassa.

    VastaaPoista
  3. Nyt Kansalaisaloite-palvelussa kerätään kannatusta kannabiksen laillistamiseksi. Toivon lämpimästi, että tämä aloite saa tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta kasaan. Perusteluja tälle voit lukea täältä: https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2022/11/kannabis-lailliseksi.html

    VastaaPoista