Vaihtoehtoiset vapauspuolueet: Piraattipuolue ja Liberaalipuolue

Eduskunnan ulkopuoliset yksilöiden vapautta korostavat puolueet ovat herättäneet kiinnostukseni. Esimerkiksi vähän aikaa sitten Liberaalipuolueen ehdokas Tuomas Tiainen kirjoitti hyvin puheenvuoron asumistuen haitoista. Tässä linkki Tuomaksen tekstiin.  Toisaalta yksittäiset Piraattipuolueen edustajat nousivat edellisissä eduskuntavaaleissa korkealle tekemissäni vaalikoneissa. Tämän takia päätin tutustua tarkemmin sekä Liberaalipuolueen että Piraattipuolueen kunnallisvaaliohjelmiin.

Liberaalipuolueen ohjelma löytyy täältä.

Piraattipuolueen ohjelma löytyy täältä.

Liberaalipuolueen kunnallisvaaliohjelma aiheutti pettymyksen. Otsikkotasolla vaaliohjelma sisältää kannatettavia asioita, mutta sisältö on ainakin vielä niin vähäistä, ettei tuosta saa mitään konkreettista otetta. Esimerkiksi varmaankin kaikki maailman puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että kunnan keräämien verorahojen käytön tulee olla hyvin perusteltua. Sitten vasta päästäisiin todelliseen politiikkaan, jos liberaalit kertoisivat, millaisiin asioihin verorahoja kannattaa käyttää ja millaisiin ei. Liberaalien kuntavaaliohjelma toivottavasti tästä vielä täsmentyy ja saa lisää lihaa luidensa ympärille, kun kunnallisvaalit lähestyvät.

Piraattipuolueen kuntavaaliohjelma näyttää paljon valmiimmalta. Sillä on pituuttakin noin 3 kertaa enemmän kuin Liberaalipuolueen ohjelmalla. Piraattien ohjelmassa yhdistyvät 3 isoa teemaa:

1. Tiedon vapaus
2. Tavallisten kuntalaisten mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon
3. Ympäristöystävällisyys

Löysin piraattien ohjelmasta useammankin hyvän yksityiskohdan, joiden toivoisin toteutuvan. Esimerkiksi olisi erittäin järkevää, ettei kaikista rakennettavista asunnoista tarvitsisi tehdä esteettömiä. Ja kuntapäättäjien kokousmuistiot ja asiakakirjat tulisi tottakai jakaa avoimesti netissä. 

Kuntavaaleissa kuitenkin ratkaisevaa on, miten eri puolueiden ehdokkaat suhtautuvat juuri sinun kuntasi isoihin konkreettisiin päätettäviin asioihin. Esimerkiksi kannattaako puolue sen kiistellyn virkistysalueen muuttamista asuinalueeksi tai mitä mieltä ehdokkaat ovat esimerkiksi uuden tunnelin rakentamisesta. Tämän takia yleistasolla kuntavaaliohjelmien katsominen ei anna niin paljon eväitä. Pitää odottaa sitä, että kuulee eri ehdokkaiden näkemykset juuri oman kunnan asioihin. 

Keynes vastaan Hayek

Pari yllättävän hauskaa ja hyvin tehtyä videota kahdesta suuresta taloustieteilijästä.

"Fear the Boom and Bust" Keynes vs. Hayek

https://www.youtube.com/watch?v=d0nERTFo-Sk

"Fight of the Century": Keynes vs Hayek

https://www.youtube.com/watch?v=GTQnarzmTOc

Videot ovat talouden taantumassa erittäin ajankohtaisia. Pitäisikö talouspolitiikalla elvyttää vai ei? Mitä hyötyä elvytyspolitiikasta voi olla ja toisaalta millaisia huonoja seuraamuksia siitä voi koitua.

Terrafamen eli Talvivaaran kaivoksen arvon hahmottelua

Olen miettinyt Talvivaaran kaivoksen ostamista Terrafamelta. Sen takia yritän hahmotella, paljonko koko roskasta kannattaisi maksaa. Yrityksen arvon saa laskemalla yhteen yrityksen tulevien vuosien voitot tai tappiot diskontattuna eli ottamalla huomioon sen, että euro tänään on parempi kuin euro huomenna. Käytännössä diskonttaus tapahtuu jakamalla tulevan vuoden t arvioidun voiton tai tappion nimittäjällä (1 + r + e)^t, missä r on reaalinen korkotaso, e on sopiva riskilisä ja t on aika vuosina nykyhetkestä siihen, kun voitto tai tappio toteutuu.

Lähdetään siis ensin arvaamaan, millaisia voittoja tai tappioita Talvivaaran kaivostoiminta voisi tulevaisuudessa tuoda. Vuonna 2015 Terrafame teki 93 M€ tappiota. Vuonna 2016 Terrafamen käyttökate tammi-syyskuussa on ollut 136 M€ tappiolla. Tänä vuonna tulee siis selvästi enemmän tappiota, koska myös toiminta kaivoksella on voimakkaampaa. Terrafamen tavoitteena on saavuttaa positiivinen kassavirta vuonna 2018. Toisaalta useat Talvivaaran toimintaa pitkään seuranneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kaivostoimintaa voi koskaan saada kannattavaksi. Esimerkiksi Talvivaaran Vangit -kirjan mukaan Talvivaaran entisen kaivoksen pyörittäminen kannattavasti vaatisi Terrafamelta "akrobatiaa". 

Näiden tietojen perusteella veikataan siis seuraavanlaiset vuotuiset tulokset Terrafamelle (ja korostan, että nämä ovat pitkälti arvauksia).

Vuonna 2017: -140M€ sillä oletuksella, että toiminta menee selvästi kannattavampaan suuntaan

Vuonna 2018: - 60 M€ sillä olen melko optimistinen ja uskon, että Terrafame pääsee hyvän matkaa kohti tavoitettaan positiivisesta kassavirrasta

Vuonna 2019: -10  M€ eli tehdään enää vain vähän tappiota. Tällöin vuotuinen nikkelin ja sinkin tuotanto on saavuttanut maksiminsa.

Vuonna 2020 - 2024: 20 M€ voittoa, oletetaan että nikkelin ja sinkin hinta ovat nousseet upeasti ja pysyy 5 vuotta korkealla.

Vuonna 2025 - 2030:  5 M€ oletetaan, että nikkelin ja sinkin hinta laskee mutta pysyy toiminta pysyy kuitenkin juuri ja juuri kannattavana.

Sitten pitäisi arvioida r ja e. Korkojen ennustetaan nousevan nykyisestä pikkuhiljaa, joten oletetaan reaalisen koron nousen lähivuosina vaiheittain yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin. Talvivaaran kaivostoiminta on tähän saakka tuottanut pelkästään tappioita. Lisäksi erilaiset ympäristöongelmat ovat vaivanneet vähän väliä. Sen takia on hyvin perusteltua käyttää erittäin suurta riskilisää. Valitaan e:ksi 10%.

Saadaan siis seuraavanlaiset laskelmat:

Näillä laskelmilla Terrafamen kaivoksen arvo on siis -125 M€ miinuksella. Enpä taida tuota huolia.

Italian kansanäänestys

Lukuisat tiedotusvälineet ovat kuvanneet Italian kansanäänestystä jälleen yhdeksi äänestykseksi, jolla punnitaan tavallisten kansalaisten luottamus Euroopan unioniin. Sen lisäksi on sanottu, että äänestyksessä punnitaan Italian hallituksen ja erityisesti sen pääministerin luottamus. Julkisuudessa on siis annettu vahvasti sellainen kuva, että äänestäjät eivät niinkään välitä varsinaisesta äänestyksen kohteesta vaan itseasiassa kertovat kantansa siitä, haluavatko Italian olevan mukana EU:ssa ja kannattavatko he Renziä ja tämän hallitusta. Tämä tuntuu käsittämättömältä italialaisten aliarvioimiselta. En ymmärrä, miksei kukaan tunnu ajattelevan, että ehkäpä italialaiset sittenkin ottivat ihan tosissaan kansanäänestyksen varsinaisen sisällön ja äänestivätkin siitä.

Monet uudistuksia vastaan äänestäneet ilmeisestikin ihan aidosti näkivät uudistukset huonoina ja jopa vaarallisina. Jos uudistukset olisivat menneet läpi, olisi Italian pääministerin ollut paljon helpompi saada aikaan suuria muutoksia. Kun miettii, millaisia pääministereitä Italialla on menneinä vuosina ollut (muistattehan Berlusconin), niin vallan keskittäminen pääministerille ei kuulosta kovin turvalliselta vaihtoehdolta. Lisäksi vastustajien mukaan uudistus olisi voinut lisätä korruptiota, koska senaatin jäseniä ei olisi enää valittu samalla tavalla. Näitä tärkeämpänä syynä vastustaa muutosta oli The Economist -lehden mukaan se, että Renzin ehdottamien uudistusten käytäntöönpano olisi vienyt aikaa ja energiaa muilta, paljon tärkeämmiltä uudistuksilta.