Opintoaikojen näennäisen rajauksen ainoa todellinen vaikutus on ollut byrokratian lisääminen opinahjoissa, kun määräaikaa lähestyvät opiskelijat ovat joutuneet tekemään lisäaika-hakemuksia ja henkilökunta on joutunut näitä hakemuksia hyväksymään.
Selvyyden vuoksi korostan vielä, että minusta on hyvä, ettei opintoaikojen rajausta ole todellisuudessa toteutettu. Jos pitäisi valita, valmistuuko tietty henkilö 6 - 10 vuodessa tai ei lainkaan, niin ehdottomasti on parempi, että opiskelijan sallitaan valmistua pari vuotta ihanneaikaa myöhemmin. Kuitenkin tavoiteajassa valmistumista kannattaa tukea ja opiskelijoita tulee tukea sopivan ripeään valmistumiseen, koska yhteiskunta ja opiskelija itsekin hyötyvät keskimäärin enemmän kohtuullisen nopeasta valmistumisesta.
Hyviä lääkkeitä opiskelijoiden valmistumisaikojen ripeyttämiseen sekä työurien pidentämiseen alkupäästä olisivat mielestäni:
1. Erilaisten opintotukien pitäminen riittävän korkealla tasolla siten, että opiskelijoiden on mahdollista opiskella päätoimisesti. Tällä hetkellä opintotuki yleisesti ottaen on riittävän korkea, jotta opintoihin keskittyminen on mahdollista, mikäli hyödyntää myös halvat opiskelija-asunnot, eikä tavoittele erityisen korkeaa elintasoa opintojen aikana.
2. Opintorahan myöntämisen muuttaminen niin, että se kannustaa nopeaan valmistumiseen. Opintotukea voi saada yhtä tutkintoa varten yhteensä 55 kuukaudelta. Kuitenkin tällä hetkellä mikäli valmistuu niin, ettei ole käyttänyt kaikkia noita tukikuukausia, ei opiskelija hyödy siitä mitään. Opiskelijoita voisi kannustaa valmistumaan nopeammin siten, että opiskelijalle maksettaisiin opintojen päättyessä jäljelle jääneet tukikuukaudet, joita hän ei ole ennättänyt vielä saamaan.
3. Varusmiespalveluksen lyhentäminen tai useamman vapauttaminen siitä kokonaan. Tällä hetkellä varusmiespalveluksen takia noin 80% miehistä valmistuu opinnoistaan noin vuoden myöhemmin kuin jos he eivät olisi joutuneet käymään armeijaa.
4. Opintojen kehittäminen niin, että tehokkaampi opiskelu on mahdollista. Suomalaisissa yliopistoissa pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön esimerkiksi Courserasta tutut videoluennot, joita opiskelijat voisivat seurata silloin, kun se heille parhaiten sopii. Tällä hetkellä opiskelijoilla saattaa mennä useamman kurssin luennot toistensa kanssa päällekkäin, jolloin kaikkia haluttuja kursseja ei voi suorittaa saman opintojakson aikana. Ja pahimmassa tapauksessa tiettyjen kurssien osalta täytyy odottaa vuosi, ennen kuin kurssin voi suorittaa uudestaan.
5. Opinto-ohjaukseen lukioissa ja ammattikouluissa sekä jo peruskoulussa pitäisi panostaa paljon enemmän. Nuoria pitäisi auttaa löytämään heitä kiinnostava ja heille sopiva ala mahdollisimman nopeasti. Nyt useilla nuorilla menee useampi vuosi siihen, että oma ala löytyy. Nuoret pitävät välivuosia ja/tai vaihtavat useampaan otteeseen opiskelupaikkaa. Opiskelupaikan vaihtamista ei missään nimessä saa estää, mutta paremmalla opastuksella ja faktojen kertomisella tulisi parantaa mahdollisuuksia, että nuori valitsee nopeamman sen hänelle parhaiten sopivan alan ja opiskelupaikan.
Tässä nyt joitakin konsteja, joilla uskoisin työurien pidentyvän alkupäästä.
Aiheeseen liittyvä YLE-uutinen:
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/vain_joka_kolmas_valmistui_tavoiteajassa_yliopistosta/6453558
Yliopistojen alustavien opintorekisteritietojen mukaan vain joka kolmas kaksiportaisesta maisterin tutkinnosta valmistunut yliopisto-opiskelija sai tutkintonsa tehtyä viidessä vuodessa tai nopeammin.
Seitsemässä vuodessa tai nopeammin valmistui keskimäärin kolme opiskelijaa neljästä.
Ainakaan Oulun yliopistossa ei kuitenkaan uskota siihen, että opintoajan rajaus tuottaa maistereita aiempaa nopeammin. Oulussa valmistumistahti on koulutusrehtorin mukaan vakiintunut.