Sähkön hinnasta

Tammikuussa ja helmikuussa on taas seottu pörssisähkön hinnasta. Alla joitakin aiheeseen liittyviä otsikoita:

• "Sähkön hinnasta moitteet hallitukselle – Multala suosittelee vaihtamaan pois pörssisähköstä", Iltalehti 5.2.2026

• "Sähkön hinta kohosi taivaisiin – näin Orpo kommentoi", Ilta-Sanomat 3.2.2026

• "Pörssisähkön hinta pomppaa tiistaina yli 80 senttiin", Helsingin Sanomat 3.2.2026

• "Kysyimme kotkalaisilta, hirvittääkö pörssisähkön hinta – 'Tuntuu, että kaikki ne kertyneet säästöt menevät vessanpöntöstä alas'", Kymen Sanomat 7.2.2026

Tämäntyyliset otsikot taas kerran muistuttavat siitä, että iso osa toimittajista ja suomalaisista eivät vain tunnu tajuavan, mitä pörssisähkö tarkoittaa. Onneksi järkevämpiäkin puheenvuoroja on kuultu. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitus parin päivän takaa muistutti fiksusti, että "Sähkön kovat hetkelliset hinnat eivät ole sähköjärjestelmän vika vaan ominaisuus". Jokaisen pörssisähköä harkitsevan pitäisi pitää mielessä, että "Mitä enemmän Suomen sähköjärjestelmän tila tukeutuu tuuleen, sitä varmemmin ja useammin piikkihintoja syntyy. Samalla eteen tulee myös hetkiä, jolloin sähkö ei maksa käytännössä yhtään mitään. Silloin kansalaiset eivät nouse barrikadeille eikä senhetkinen oppositio viritä laulua sähkön hinnasta."

Kenenkään ei ole pakko pörssisähköä käyttää. Jos hetkelliset hintapiikit saavat sapen kiehahtamaan, kannattaa siirtyä määräaikaisiin sopimuksiin, joissa hintapiikit on estetty. Mutta useimmille suomalaisille se on tyhmempi valinta.

Pörssisähkön keskimääräistä hintaa voi tarkastella esimerkiksi Pörssisähköä.fi -palvelussa. Sieltä kun katsotaan viimeisten 12 kuukauden keskihintaa, nähdään sen olleen 6,82 senttiä per kWh. Tässä on jo mukana tammikuun "taivaisiin kohonneet" hinnat. Tätä kannattaa verrata kiinteähintaisiin määräaikaisiin sopimuksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 12 kuukauden kiinteähintaisessa sopimuksessa sähkö maksaa nyt 8,35 snt/kWh. Vertaillaanpa pörssisähkön ja kiinteähintaisen kustannuksia erilaisissa asumismuodoissa:

• Sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuosikulutus 18 000 kWh:
• Pörssisähköllä keskihinnoilla vuodessa maksat sähköstä 1 130 €
• Kiinteähintaisella maksat 1 500 €
• Sähkölämmitteisessa rivitalossa vuosikulutus 10 000 kWh:
• Pörssisähköllä maksat vuodessa 680€
• Kiinteähintaisella 835€
• Kerrostaloasunnossa vuosikulutus 2 000 kWh:
• Pörssisähköllä 140 €
• Kiinteähintaisella 170€

Mutta mitenkäs tammikuun 2026 karmeilla hinnoilla näillä kulutuksilla on joutunut pulittamaan pörssisähköstä, jos kulutus on osunut viimeisten 30 päivän keskihintoihin, joka on ollut 18,39 c/kWh?

• Sähkölämmitteisessä omakotitalossa kulutus ollut 3 000 kWh, koska kylmyys pakottanut lämmittämään enemmän kuin keskimääräisenä kuukautena. Tällä kulutuksella pörssisähköstä on joutunut pulittamaan 550 €. 
• Sähkölämmitteisessä rivitalossa pörssisähköä on joutunut ostamaan 2 000 kWh. Sille on tullut hintaa 370€.
• Kerrostaloasunnossa sähköä on joutunut ostamaan 400 kWh, josta on joutunut pulittamaan 70€.

Näitä hirmuhintojen aikana tulleita sähkölaskuja on hyvä verrata muihin asumisen kustannuksiin kuten tyypilliseen yhtiövastikkeeseen. Pääkaupunkiseudulla 100 neliön asunnosta tyypillinen vastike on noin 500€ kuukaudessa. Siihen nähden kerrostaloasujan sähkölasku on hyvin pieni, eikä rivitalossa asujallakaan kovan pörssisähkön olisi pitänyt vielä suistaa taloutta. Mutta tosiaan jos oma talous on niin tiukilla, että yksittäisen kuukauden kohdalla 300 - 600 €:n sähkölasku uhkaa suistaa budjetin, niin sitten pörssisähkö ei välttämättä ole paras vaihtoehto.

Mutta pitääkö julkisen vallan jotenkin tukea omakotitalossa asuvia sähkölaskujen kanssa? Ei tietenkään. Pörssisähkön käyttäminen on jokaisen ihan oma valinta. Yhtä hyvin voisi vaatia yhteiskuntaa auttamaan vaikkapa kulutusluottojen kustannuksissa.

Tämä hintojen heilahtelu liittyy oleellisesti tuulivoiman merkittävään osuuteen sähköntuotannossa. Kirjoitin siitä hetki sitten tarkemmin: Tuulivoiman järkevyys

Tuulivoiman järkevyys

Kiinasta löytyy ylivoimaisesti eniten tuulivoimaloita. Vuonna 2025 Kiinan tuulivoiman tuotantokapasiteetti oli jo reilut 400 gigawattia (GW). Kaukana toisella sijalla tulee Yhdysvallat, jossa tuulivoiman kapasiteetti on noin 150 GW. Pronssisijalle yltää Saksa. Toisaalta kun vertaillaan tuulivoiman osuutta maan kaikesta energiantuotannosta, niin Tanskassa tuulivoiman merkitys on suurin. Siellä noin 60% kaikesta sähköstä tuotetaan tuulivoimalla.

Suomessakin tuulivoima näyttelee jo erittäin merkittävää roolia sähköntuotannossa. Tuulivoimalla tuotetaan meillä 25 prosenttia sähköstä. Sen edellä on ainoastaan ydinvoima, jolla tuotetaan 40 prosenttia Suomen sähköstä. Kotimaisessa sähköntuotannossa kolmannella sijalla on vesivoima. Vuonna 2025 Suomeen rakennettiin 1000 megawattia (MW) lisää tuulivoimaa. Meidän kokonaiskapasiteettimme tuulivoimassa on noin 9 400 MW eli reilut 9 GW. Vuonna 2026 tähän ei ole näkyvissä muutoksia, sillä tuulivoiman rakentamisessa on ainakin hetkellinen paussi.

Tuulivoiman kokonaiskustannukset koostuvat tuulimyllystä ja sen eri osista sekä näiden päälle erilaisista rakentamiseen, luvitukseen, vakuutuksiin jne. menevistä summista. Ja tietysti tuulimyllyn pyörittäminen maksaa myös jotakin erilaisten huoltotöiden muodossa. Alla oleva kuvaaja näyttää maalle rakennetun tuulivoiman kokonaiskustannukset pilkottuna eri osiin. Data on Yhdysvalloista ja koskee tyypillistä 3,3 MW tehon tuulimyllyä.

Kuvaajassa viimeinen palkki, LCOE, on kaikkein tärkein. LCOE (levelized cost of energy) -hinnan laskentamenetelmän avulla voidaan laskea eri energiantuotantomuodoille keskenään vertailukelpoisia tuotantohintoja (eur/MWh). Energialähteiden LCOE-hintaan vaikuttavat laitteiston hinta, pääomakustannukset, huolto- ja ylläpitokustannukset, polttoainekustannukset ja tuotetun energian määrä. USA:ssa toteutuneiden tuulivoimaprojektien perusteella tämä LCOE on 42 dollaria per tuotettu megawattitunti (MWh). Kannattaa vielä korostaa, että tämä 42 $ per MWh pohjautuu toteutuneisiin kustannuksiin sekä energiantuotantoon lukuisista todellisista tuulivoimaprojekteista, eikä siis ole mikään teoreettinen arvio. Siinä ei myöskään ole mukana mitään tukia.

Eli nyt tiedämme, että Yhdysvalloissa maalle rakennetun tuulivoiman kokonaiskustannukset ovat 42 dollaria per MWh. Mutta miten se vertautuu muihin tapoihin tuottaa sähköä? USA:ssa eri sähköntuotantomuotojen kustannukset ovat kehittyneet seuraavasti:

Kuvaajasta näemme, että tuulivoiman LCOE on kaikista alhaisin. Kannattavuudessa kovimmat kilpailijat tuulivoimalle ovat aurinkopaneelit, maakaasu sekä maalämpö. Hiilellä tuotettu sähkö on jo tuplasti niin kallista kuin tuulella. Ydinvoima puolestaan on kaikkein kallein tapa tuottaa sähköä. 

Nämä ylläolevat LCOE-vertailut on saatu Lazard-nimisen yhtiön julkaisuista. Lazard on rahoitusneuvonta- ja varainhoitoyritys, joka tarjoaa sijoituspankkitoimintaa, varainhoitoa ja muita rahoituspalveluita pääasiassa institutionaalisille asiakkaille. Se on maailman suurin itsenäinen investointipankki, jonka pääkonttorit sijaitsevat New Yorkissa, Pariisissa ja Lontoossa.

Ylläolevat LCOE-kustannukset kuitenkin koskevat Yhdysvaltoja. Kenties Suomessa olosuhteet ovat sen verran erilaiset esimerkiksi tuuliolosuhteiden ja kylmän talven takia, että meillä tuulivoiman kannattavuus eroaa tästä merkittävästi. 

Kahdeksan vuotta sitten Vakkilainen & Kivistö (2017) tutkivat eri sähkön tuotantomuotojen kustannuksia ja arvioivat maatuulivoiman tuotantokustannukseksi (LCOE) 41,4 €/MWh. Sen jälkeen Lappeenrannan teknisen yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen arvioi Ylen artikkelissa (2023) tuulisähkön tuotantokustannukseksi Suomessa 20-25 €/MWh. Arvio saattaa olla optimistinen, kun otetaan huomioon, että tuulivoiman tuotantokustannushintaan vaikuttaa suuresti investointikustannukset, jotka puolestaan ovat hyvin riippuvaisia lainojen koroista. Fingrid on käyttänyt uusimmassa sähköjärjestelmävisiossaan vuodelle 2040 maatuulivoimalle 32 €/MWh tuotantokustannushintaa, joka lienee realistisempi. Näiden perusteella maatuulivoiman kustannus Suomessa asettunee välille 30-40 €/MWh. Tämän perusteella tuulivoima olisi siis Suomessa kustannuksiltaan hyvin lähellä Yhdysvaltojen kustannuksia.

Tässä vielä yhteenveto eri sähköntuotantomuotojen kustannuksista Suomessa:

Ylläolevasta kuvaajasta näkee, että myös Suomessa maatuulivoima on edullisin tapa tuottaa sähköä. Mutta miksi sitten tuulivoiman rakentaminen näyttäisi hidastuvan tänä vuonna, jos se kerta on niin edullista verrattuna muihin tapoihin tuottaa sähköä? Tähän löysin vastauksia huhtikuussa 2025 valmistuneesta Joni Nivalan opinnäytetyöstä sekä 2023 valmistuneesta Aleksi Toivasen diplomityöstä.

Nivala sekä Toivanen ottavat huomioon tuulivoiman tuotantoon liittyvän suuren epävarmuuden tarkastelemalla sen profiilikustannusta. Profiilikustannuksella tarkoitetaan sähköstä maksetun todellisen keskihinnan ja tuotantomuodosta saadun sähkön markkinahinnan erotusta. 

Sekä Nivala että Toivanen päätyvät siihen johtopäätökseen, että tuulivoima on erittäin kannattavaa sähkönkäyttäjille eli kuluttajille sekä yrityksille, jotka tarvitsevat sähköä. Tuulivoimatuotanto alentaa keskimäärin sähkön hintaa, mutta sääriippuvuuden seurauksena sähkön hinnassa voi esiintyä erittäin suurta vaihtelua päivä- ja viikkotasolla. Pohjoismaissa, joissa tuulivoiman osuus on merkittävä, nähdään, että hyvin tuulisina päivinä tuulivoimatuotannon ollessa runsasta, sähkön spot-hinta voi laskea hyvinkin alas – jopa negatiivisiksi joidenkin tuntien osalta. 

Mitä enemmän tuulivoimaa on rakennettu, sitä alhaisempi sähkön kokonaishinta on. Tämä aiheuttaa kuitenkin hankaluuksia tuulivoiman rakentajille ja tuottajille. Koska kun tuulivoimaa rakennetaan lisää, sähkön hinta laskee entisestään, jolloin tuulivoiman lisärakentaminen ei enää tietyn rajan jälkeen ole kannattavaa. 

Lähteitä

• Cost of Wind Energy Review: 2024 Edition, National Renewable Energy Laboratory
• Lazardin 2025 Levelized Cost of Energy+ Report
• TUULIVOIMAN PROFIILIKUSTANNUKSET SUOMESSA 2024, Joni Nivala, opinnäytetyö
• Profiilikustannusten kehitys eri tyyppikäyttäjillä ja hintaohjatun kysyntäjouston vaikutus profiilikustannuksiin sähkönmyyntiyhtiön näkökulmasta, Aleksi Toivanen