Suomi on kohta täynnä vanhuksia, kuten tämä kuvan eläkkeellä oleva entinen Nokian puhelinsuunnittelija.
Väestön vanhenemisesta johtuva työikäisen väestön väheneminen heikentää talouskasvua. Koska talouden koko voidaan yksinkertaistaen laskea kertomalla työvoiman määrä keskimääräisellä yhden työntekijän tuottavuudella, niin laskeva työvoiman määrä pienentää myös talouden kokoa.
Bruttokansantuote = Tuotettu arvo per työtunti x työtuntien määrä
Jos siis työvoiman määrä laskee 5%, niin se johtaa samalla myös talouden kutistumiseen 5:llä prosentilla, jos tuottavuus pysyy samana.
Väestön vanheneminen vaikuttaa laajaan joukkoon maita Euroopassa ja Aasiassa. Japani on kuitenkin kaikkia maita edellä tässä työikäisen väestön vähenemisessä, joten sitä katsomalla voimme ymmärtää, mitä meille Suomessakin tulee pian tapahtumaan. Japanissa tämä ilmiö on näkynyt jo useiden vuosien ajan. Alla olevassa kuvaajassa näkyy, miten iso osa väestöstä on joko liian nuoria tai liian vanhoja osallistuakseen työelämään suhteessa työikäiseen väestöön. Kuvaaja alkaa vuodesta 1990 ja päättyy viime vuoteen 2024. Japanissa (sininen käyrä) jokaista 100 työikäistä kohden on 70 vanhusta tai lasta. Suomessa lähdettiin Japanin tielle vuoden 2010 paikkeilla.
Japanissa talouskasvu on ollut surkeaa 1990-luvulta lähtien siitä huolimatta, että japanilaiset ovat erittäin fiksuja ja tehokkaita. Tämä selittyy pitkälti sillä, että vuodesta 1995 lähtien Japanissa jokaista työikäistä kohden on ollut yhä enemmän ja enemmän vanhuksia. Seuraavat kuvaajat näyttävän Japanin talouskasvun verrattuna Yhdysvaltoihin, jossa ei ole ollut vastaavaa ongelmaa työikäisen väestön kutistumisesta.
Ylläolevasta näkee, että Japanin talous (vihreä käyrä) kasvoi hyvin voimakkaasti 1980-luvulla. Kuitenkin 1990-luvulta lähtien kasvu on ollut paljon heikompaa. Tämä näkyy vielä selvemmin alla olevassa kuvaajassa, jossa verrataan Japanin ja Yhdysvaltojen talouksien suhteellista kasvua vuodesta 1995 lähtien. Tuolloin vuonna 1995 Japanin työikäisen väestön määrä oli suurimmillaan ja on siitä lähtien laskenut. Yhdysvaltojen talous on yli tuplaantunut siinä ajassa, jossa Japanin talous (sininen käyrä) on kasvanut vain vaivaiset 20%.
Ilman talouskasvua valtiot joutuvat ennemmin tai myöhemmin pulaan velkaantumisen kanssa. Japanille on jo käynyt näin. Ja kuten kaikki leikkauksista kärsineet suomalaiset voivat todeta, meilläkin työikäisen väestön supistuminen on johtanut hallitsemattomaan velkaantumiseen, jota nyt kipeästi yritetään suitsia leikkauksilla. Alla oleva kuvaaja näyttää Japanin valtionvelan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Japanin velan osuus on siis lähes tuplasti niin suuri kuin Kreikalla oli sen kärsiessä velkakriisistä.
Jollei Suomen kutistuvalle työikäisten ihmisten osuudelle koko väestöstä tehdä jotain, niin on täysin turha toivoa reipasta talouskasvua. Kansalaisten kannustaminen tekemään lapsia oikein urakalla ei sekään valitettavasti auta. Sillä vaikka kaikki kynnelle kykenevät suomalaiset lähtisivät heti tänään vauvantekotalkoisiin, se vain pahentaisi taloudellista tilannetta lähivuosina. Tänään syntyvällä lapsella kuluu nimittäin noin 20 vuotta ennen kuin hän on työikäinen aikuinen. Ainoa ratkaisu lyhyellä tähtäimellä on lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Japanissakin on havahduttu viime vuosina siihen, että saarivaltioon täytyy houkutella enemmän työntekijöitä muista maista. Japanin hallitus onkin käynnistänyt ohjelmia, joilla houkutellaan ja koulutetaan muista maista työntekijöitä aloille, joihin japanilaisia ei riitä.
Pidemmän tähtäimen ratkaisuna Japanissa yritetään myös helpottaa nuorten vanhempien elämää ja täten kannustaa nuoria tekemään enemmän lapsia. Kuitenkin nämä Japanin toimenpiteet vanhempien tukemisessa ovat sellaisia, joissa Suomi on tasa-arvoisena hyvinvointivaltiona jo paljon pidemmällä. Meillä esimerkiksi äidit pystyvät osallistumaan työelämään paljon helpommin kuin Japanissa. Eli syntyvyyden nostamisen saralla olemme Japania selvästi edellä, vaikka tulokset meilläkin ovat laihoja.
Jotta Suomen talous voisi kasvaa kunnolla lähivuosina, meidän täytyisi saada tänne osaavaa ja motivoitunutta työikäistä väestöä muista maista. Sen takia Suomesta täytyisi tehdä mahdollisimman houkutteleva esimerkiksi afrikkalaisille koulutetuille nuorille, jotka tahtovat lähteä maailmalle paremman taloudellisen aseman toivossa. Ja koska koulutetusta työvoimasta kilpailevat kaikki muutkin ikääntyvät taloudet, ei tämä tule olemaan helppoa.
