Ukrainan operaatio Kurskissa osoitti Putinin bluffanneen

 Ukrainan armeija yllätti kaikki valtaamalla noin 1250 neliökilometrin alueen Venäjältä.

Hallitsemalla pientä aluetta Venäjän maaperällä lähellä Ukrainan rajaa, Ukraina saavuttaa selviä sotilaallisia hyötyjä. Tuhoamalla siltoja Venäjällä Ukraina häiritsee venäläisten joukkojen liikuttamista sekä huoltoa. Lisäksi alue toimii suojavyöhykkeenä, jolloin venäläisten tykit eivät pääse yhtä lähelle Ukrainan rajaa ampumaan Ukrainan puolelle.

Kuitenkin suorien sotilaallisten tavoitteiden lisäksi Ukraina on saavuttanut tällä Kurskin hyökkäyksellään merkittäviä psykologisia ja poliittisia voittoja. Ukrainan merkittävät liittolaiset Yhdysvalloissa ja Saksassa ovat aiemmin vastustaneet iskuja Venäjän maaperälle, sillä he ovat pelänneet Putinin uhkauksia ydinaseiden käytöstä. Nyt Ukraina on reippaasti ylittänyt useita Putinin asettamia rajoja, eivätkä venäläisten ydinohjukset ole vieläkään lentäneet. Tämä osoittaa, että Ukraina voi iskeä Venäjälle ja voi vallata alueita Venäjältä ilman, että tämä välittömästi saisi Venäjän turvautumaan ydinaseisiin. Koska Putinin bluffi on jälleen kerran paljastettu, on Ukrainan liittolaisten jatkossa erittäin hankalaa perustella, miksei Ukraina saisi iskeä Venäjän puolelle aseilla, joita se on saanut liittolaisiltaan.

Sama ilmiö on toistunut jatkuvasti viimeisten parin vuoden taistelujen aikana. Ensin Putin pelottelee länsimaisia johtajia kamalilla seuraamuksilla. Sitten pelokkaat länsimaat asettavat tämän seurauksena Ukrainalle rajoituksia, jotka hankaloittavat Ukrainan mahdollisuuksia puolustaa itseään tehokkaasti. Sitten nämä rajoitukset tavalla tai toisella ylitetään, minkä seurauksena Putinin pelottelut paljastuvat pelkäksi bluffaamiseksi. Sitten länsimaiset liittolaiset höllentävät rajoja, mutta eivät kokonaan poista niitä. 

Tulevaisuuden työntekijät

Suomessa kuten monessa muussakin jo kauan sitten vaurastuneessa maassa uhkaavat työntekijät loppumaan. Mikäli Suomen luonnollisen väestön väheneminen jatkuu nykyiseen tapaan, emme pysty ylläpitämään edes nykyisen kaltaista heikkoa talouskasvua. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan työikäinen väestö vähenisi reilulla 100 000 henkilöllä 2040-luvulla ja edelleen reilulla 130 000 henkilöllä 2050-luvulla. Vuoden 2060 lopussa työikäisen väestön määrä olisi 3,1 miljoonaa henkilöä, mikä on runsaat 310 000 henkilöä nykyistä vähemmän. 

Tämä ennuste on synkkä talouskasvun kannalta, mutta vielä synkempi tilanne olisi ilman maahanmuuttoa. Ennuste nimittäin olettaa, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 15 000 henkilöä vuosittain. Jos emme onnistukaan houkuttelemaan tänne työikäistä väestöä muista maista, kärsii taloutemme jo paljon nopeammin. Ja nykyisen hallituksen maahanmuuttovastainen politiikka ei suinkaan helpota tilannetta.

Muualta kuitenkin löytyy korkeastikoulutettuja, jotka voisivat muuttaa Suomeen. The Economistin tekemän arvion mukaan peräti pari miljoonaa korkeastikoulutettua olisi kiinnostunut muuttamaan Suomeen, jos se olisi vaivatonta. Tämä arvio pohjautuu laajoihin kyselytutkimuksiin, joita on tehty vuosittain 2010 - 2023. Seuraavista maista on eniten henkilöitä, jotka olisivat kiinnostuneita muuttamaan Suomeen:

1. Yhdysvallat
2. Japani
3. Intia
4. Venäjä
5. Kiina
6. Turkki
7. Peru
8. Iran
9. Etelä-Korea

Kuitenkin erilaiset byrokraattiset hankaluudet usein estävät näiden muuttoaikaiden toteutumisen. Esimerkiksi työluvan saaminen saattaa olla hankalaa, vaatia paljon paperityötä ja vaatia aikaa. Lisäksi puolison ja lapsien täytyy myös olla tervetulleita. The Economistin mukaan esimerkiksi Portugali ja Dubai ovat hyviä esimerkkejä paikoista, joissa maahanmuuttaminen työn perässä on tehty helpoksi ja houkuttelevaksi.