Järkevät talouden sopeutuskeinot

Millaisilla menojen leikkauksilla ja verotulojen korotuksilla saavutettaisiin tavoitellut kuuden miljardin säästöt ilman, että aiheutetaan samalla liian pahoja vahinkoja kansalaisille. Liian suurilla ja väärin kohdistetuilla sekä ajoitetuilla leikkauksilla voidaan pahimmassa tapauksessa pysäyttää talouskasvu, minkä seurauksena julkinen talous joutuisi entistä huonompaan jamaan. Tässä muutamia mielestäni päteviä keinoja Petterille ja kumppaneille toteutettavaksi. 

Yritystukien karsiminen

Liberaalipuolueen Leikattavaa löytyy -kampanja löysi valtion budjetista runsaasti haitallisia tai vähintäänkin hyödyttömiä yritystukia, jotka sietäisi leikata pois. Kirjoitin aiheesta vuoden alussa.  Suomessa yritystukia maksetaan vuosittain noin neljä miljardia, joista vain murto-osa on tukia tki-toimintaan. Tästä syystä yritystuista saisi helposti säästettyä ainakin 3 miljardia euroa. Yritystuet vääristävät kilpailua, hidastavat talouden uudistumista ja tietenkin maksavat yhteiskunnalle valtavasti.

Maakuntavero sekä sote-alueiden korjaaminen

Nykyinen sote-malli, joka pohjautuu 21 hyvinvointialueeseen, ei hillitse sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua. Menojen kasvua jarruttamaan tarvitaan maakuntavero, jolla alueiden tulisi kattaa osa sote-menoistaan. Sitten kun valtiolta ei enää saisi rajattomasti manguttua lisää rahaa, alueilla olisi motivaatiota miettiä tarkemmin, mitkä kustannusten nousut todella ovat tarpeen. Samalla alueiden määrää kannattaisi vähentää. Tällä tavalla hidastettaisiin sote-menojen kasvua varmaankin ainakin parilla miljardilla vuodessa. 

Varakkaiden ihmisten lapsilisien leikkaaminen

Lapsilisää maksetaan noin 100€ kuukaudessa jokaisesta lapsesta. Tämän tuen suuruuteen eivät vaikuta lainkaan perheen tulot, eikä sitä myöskään veroteta mitenkään. Rikkaat perheet eivät tällaista tukea tarvitse, joten lapsilisät voisi hyvin leikata pois kaikkein varakkaimmilta.

Kotitalousvähennyksestä luopuminen

Suomessa myönnetään kotitalousvähennyksiä kotien remontti-, siivous- ja hoivatöistä yhteensä lähes puolen miljardin euron edestä vuodessa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimus osoitti, ettei kotitalousvähennyksestä ole mitään havaittavaa hyötyä työllisyyden lisäämisessä tai harmaan talouden kitkemisessä. Siitä hyötyvätkin lähinnä vain rikkaimmat kotitaloudet, jotka käyttävät sitä eniten. Eli se kannattaisi ehdottomasti leikata pois.

Hiili- ja muiden ympäristöverojen nosto

Ympäristölle haitallista toimintaa tulisi verottaa voimakkaammin. Eli ne palvelut ja tuotteet, joiden tuottaminen tai käyttäminen aiheuttavat paljon hiilidioksipäästöjä, tulisivat kalliimmiksi. Tähän kuuluvat esimerkiksi liikennepolttoaineiden verojen korotukset, mutta myös esimerkiksi lihantuotannon tuntuva verottaminen. Tällä tavalla voitaisiin kohentaa julkista taloutta parilla miljardilla sekä samalla varmistaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen.   

Korkeimpien eläkkeiden kasvun pysäyttäminen

Eläkkeet nousevat inflaation mukana noudattaen niin sanottua taitettua indeksiä. Tätä tulisi muuttaa niin, että jatkossa korkeimpia eläkkeitä ei nostettaisi lainkaan ainakaan muutamaan vuoteen. Korkeimmista eläkkeistä säästäminen olisi paljon parempi keino kuin esimerkiksi ansioverotuksen kiristäminen, koska sillä ei olisi samanlaista haitallista vaikutusta. Korkea työn verotus hillitsee haluja tehdä töitä, mutta kukaan suurta eläkettä nauttiva tuskin lopettaa eläkkeellä olemistaan vain sen takia, että eläke ei kasvakaan inflaation mukana.

Kotihoidontuki lyhyemmäksi

Lakisääteistä kotihoidon tukea maksettiin vuoden 2021 aikana 82 385 henkilölle yhteensä 103 931 lapsesta. Yhdestä lapsesta tukea maksetaan noin 350€ per kk, joten tämä tuki kustantaa suoraan yhteiskunnalle noin puoli miljardia vuodessa. Toki samalla myös säästetään päiväkotien kustannuksissa, kun lapset ovat kotona päiväkotien sijasta.  

Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Kotihoidon tuki vähentää varhaiskasvatukseen osallistumista tukemalla alle 3-vuotiaan kotihoitoa, ja samalla se heikentää naisten työllisyyttä. Kotihoidontukea käyttävät lähes pelkästään äidit ja he pysyvät sen turvin kotona poissa töistä useita vuosia. Tämä johtaa siihen, että pienten lasten äitien työllisyys on verrattain matalaa. Pitkittyneet kotihoitojaksot heikentävät äitien uranäkymiä ja pienentävät heidän eläkkeitään. Lapset kärsivät myös siitä, jos he eivät osallistu varhaiskasvatukseen. 

Eli äitien, lasten ja jossain määrin myös julkisen talouden kannalta olisi parasta leikata tämä tuki pois.

ChatGPT:n vastauksia hallitustunnustelijan kysymyksiin

Pyysin ChatGPT:tä vastaa seuraaviin hallitustunnustelijan kysymyksiin. Lyhensin hiukan joitakin vastauksia poistamalla niistä toistoa, mutta muuten vastaukset ovat täysin tekoälyn toteuttamia.

Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita Suomen seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Suomen seuraavan hallituksen tulisi pyrkiä parantamaan kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta, edistämään maan taloudellista kehitystä ja vakautta, tukemaan yhteiskunnallista tasa-arvoa ja kestävää kehitystä, sekä turvaamaan kansallinen turvallisuus ja puolustuskyky.

Millä keinoilla Suomen hallituksen kannattaisi tasapainottaa julkista taloutta?

Menojen karsiminen: Hallituksen tulisi arvioida julkisen sektorin menoja ja priorisoida tarpeelliset menot, karsien ylimääräiset kulut. Tämä voisi sisältää esimerkiksi hallintokustannusten leikkaamista, turhien julkisten ohjelmien lopettamista ja henkilöstön vähentämistä.

Tulolähteiden monipuolistaminen: Suomen hallituksen tulisi harkita uusia tapoja lisätä julkisia tuloja. Tämä voisi sisältää esimerkiksi verotuksen uudistamista, uusien verolajien käyttöönottoa ja uusien tulonlähteiden kehittämistä, kuten valtion omaisuuden myyntiä.

Talouskasvun edistäminen: Talouskasvun edistäminen voi auttaa kasvattamaan verotuloja ja vähentämään julkisen talouden alijäämää. Tämä voi sisältää esimerkiksi investointien edistämistä, yritysten tukemista ja kauppapolitiikan kehittämistä.

Velanhoito: Suomen hallituksen tulisi jatkaa velanhoitoa ja varmistaa, että velan kasvu pidetään kestävällä tasolla.

Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta?

Alhaisemmat verokannat voivat lisätä ihmisten ja yritysten kannustimia työskennellä kovemmin ja investoida enemmän. Ne voivat myös kannustaa ihmisiä jäämään työvoimaan pidemmäksi aikaa, mikä voi auttaa taloutta pitkällä aikavälillä.

Verovähennysten käyttöönotto voi kannustaa ihmisiä ja yrityksiä investoimaan ja tekemään enemmän töitä. Verovähennykset voivat myös kannustaa ihmisiä ja yrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja.

Taloudelliset kannustimet, kuten verohelpotukset ja verotuen käyttöönotto, voivat kannustaa yrityksiä investoimaan ja luomaan työpaikkoja. Ne voivat myös kannustaa ihmisiä kouluttautumaan ja kehittämään uusia taitoja, jotka voivat auttaa heitä menestymään työmarkkinoilla.

Selkeä verotus, joka on ymmärrettävissä ja ennustettavissa, voi auttaa lisäämään ihmisten ja yritysten luottamusta talouteen. Se voi myös auttaa ihmisiä ja yrityksiä suunnittelemaan tulevaisuuttaan paremmin.

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? 

Hallituksen tulisi harkita verohelpotuksia yrityksille, jotka luovat uusia työpaikkoja. Tämä voi kannustaa yrityksiä investoimaan ja laajentamaan toimintaansa Suomessa.

Investointien lisääminen koulutukseen ja osaamiseen voi auttaa työntekijöitä hankkimaan uusia taitoja ja kehittymään työssään. Tämä voi parantaa heidän työllisyysmahdollisuuksiaan ja auttaa yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä.

Hallituksen tulisi harkita kannustimia, jotka kannustavat ihmisiä palaamaan työvoimaan. Esimerkiksi tuloverohelpotukset tai muita tukia voidaan tarjota niille, jotka palaavat työmarkkinoille.

Hallituksen tulisi tarjota tukea niille, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa, kuten pitkäaikaistyöttömille ja nuorille. Tämä voi auttaa heitä pääsemään takaisin työmarkkinoille ja vähentää heidän riippuvuuttaan sosiaaliturvasta.

Hallituksen tulisi pyrkiä lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta, joka voi helpottaa yritysten palkkaamista ja tukea työntekijöiden työllisyysmahdollisuuksia.

Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa?

Koulutus on avainasemassa vastattaessa laaja-alaiseen työvoimapulaan. Hallituksen tulisi panostaa koulutukseen ja varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Esimerkiksi korkeakouluissa voitaisiin tarjota enemmän kursseja ja ohjelmia, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeita.

Hallituksen tulisi helpottaa maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille ja nopeuttaa heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä voi auttaa täyttämään työvoimapulaa erityisesti aloilla, joilla on suuri osaavan työvoiman tarve.

Hallituksen tulisi harkita työperäisen maahanmuuton helpottamista erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa. Tämä voi auttaa yrityksiä löytämään tarvitsemansa työvoiman.

Hallituksen tulisi harkita kannustamaan ihmisiä muuttamaan alueille, joilla on työvoimapulaa. Esimerkiksi verohelpotukset voivat auttaa houkuttelemaan ihmisiä alueille, joilla on korkea työvoimapula.

Hallituksen tulisi edistää teknologian käyttöä työmarkkinoilla. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan käyttää automatisoimaan joitakin tehtäviä, jolloin ihmiset voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Hallituksen tulisi edistää hoitajien koulutusta ja tarjota kannustimia hoitajien koulutukseen. Tämä voi auttaa kasvattamaan hoitajien määrää pitkällä aikavälillä.

Hallituksen tulisi helpottaa ulkomaalaisten hoitajien rekrytointia Suomeen. Tämä voi auttaa täyttämään lyhyen aikavälin hoitajapulaa.

Hallituksen tulisi parantaa hoitajien työolosuhteita, jotta työvoimaa saadaan pidettyä alalla pidempään. Tämä voisi sisältää esimerkiksi parempaa palkkausta, työaikojen joustavuutta, ja mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja kehittymiseen.

Hallituksen tulisi edistää teknologian käyttöä terveydenhuollossa. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan käyttää automatisoimaan joitakin tehtäviä, jolloin hoitajat voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

Hallituksen tulisi harkita kannustimia, jotka kannustavat ihmisiä hakeutumaan hoitoalan töihin. Tämä voi sisältää esimerkiksi stipendejä ja muita taloudellisia etuja hoitajiksi kouluttautuville tai nykyisille hoitajille, jotka hakevat lisäkoulutusta.

Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi?

Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi aurinko-, tuuli-, ja vesivoiman käytön lisäämisen.

Energiatehokkuuden parantaminen voi auttaa vähentämään energiankulutusta ja siten myös päästöjä. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja liikenteen sähköistyminen ovat tärkeitä toimenpiteitä.

Kulutustottumusten muuttaminen on tärkeää, koska kulutus on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista. Tämä voi sisältää esimerkiksi kasvissyönnin lisäämisen, lentomatkustuksen vähentämisen ja kestävän kulutuksen edistämisen.

Hiilivero on taloudellinen kannustin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Hiiliveroa voidaan käyttää esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verottamiseen, jolloin vähemmän saastuttavien vaihtoehtojen käyttö kannattaa enemmän.

Uuden teknologian kehittäminen voi auttaa vähentämään päästöjä monilla aloilla. Esimerkiksi sähköautojen kehittäminen ja uusiutuvan energian varastointiteknologian parantaminen voivat auttaa vähentämään päästöjä liikenteessä ja energiantuotannossa.

Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Suojelualueiden perustaminen on tärkeä keino monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suojelualueiden verkosto tulee kattaa erilaiset elinympäristöt ja lajiryhmät.

Maankäytön suunnittelu on tärkeä keino säilyttää luonnon monimuotoisuus. Kaavoituksessa ja maankäytössä tulee huomioida myös luonnon monimuotoisuus, suojelualueiden lisäksi.

Maa- ja metsätaloudella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen maa- ja metsätaloudessa voi tapahtua esimerkiksi maatalouden ympäristötukien ja metsien monimuotoisuutta edistävän metsänhoidon avulla.

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tarvitaan riittävää rahoitusta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöjen tukemista ja ympäristötukien lisäämistä.

Kansalaisten osallistaminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Kansalaisten tiedotus ja osallistaminen vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja ympäristön suojeluun.

Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota?

Poliisin ja muiden viranomaisten kuten rajavartiolaitoksen resurssien vahvistaminen on tärkeää, jotta ne voivat toteuttaa tehtävänsä tehokkaasti.

Poliisin ja muiden viranomaisten koulutus ja koulutuksen kehittäminen on tärkeää, jotta ne voivat vastata muuttuviin turvallisuushaasteisiin ja noudattaa oikeusvaltion periaatteita.

Yhteistyön edistäminen eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä on tärkeää turvallisuuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Esimerkiksi poliisin, pelastuslaitoksen ja terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää onnettomuuksien ja kriisitilanteiden hallinnassa.

Yhteiskunnallisen turvallisuuden parantaminen on tärkeää turvallisuuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Esimerkiksi sosiaalisen syrjäytymisen ja väkivallan ehkäisy sekä terrorismiin ja muuhun vakavaan rikollisuuteen liittyvän tiedon jakaminen ovat tärkeitä asioita.

Oikeusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen on tärkeää oikeusvaltion periaatteiden noudattamiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeusprosessien nopeuttamista ja tuomioistuinten resurssien vahvistamista.

Eduskuntavaalitulosten ruotimista

Kansa on puhunut ja eduskuntavaalit ovat ohitse. Tässä kirjoituksessa tarkastelen sitä, miten kävi ehdokkaille ja puolueille, jotka edustavat talousajattelussa oikeaa laitaa ja ovat samaan aikaan arvoliberaaleja. Aihe kiinnostaa minua, koska äänestin näissä vaaleissa liberaalipuoluetta. Syitä tälle äänestyspäätökselle esittelin aiemmissa kirjoituksissani. 

Vaaleissa oli kolme voittavaa puoluetta: kokoomus, perussuomalaiset sekä sdp. Myös häviäjiä löytyy kolme: keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. Voidaankin todeta, että oppositiossa olleet oikeisto-konservatiiviset puolueet voittivat, ja päättyneen vaalikauden keskusta-vasemmistolainen hallituspohja hävisi. 

Juuri valittu eduskunta näyttää siis aiempaa oikeistolaisemmalta, mutta valitettavasti myös arvoiltaan konservatiivisemmalta. Erityisen pettynyt olen siihen, että oheisen arvoja kuvaavan nelikentän oikeistoliberaali-nurkka ammottaa tyhjyyttään. Siinä kukin eduskuntaan valittu kansanedustaja on esitetty yhdellä pallukalla.

Nelikentässä isolla ympyrällä on merkittynä Atte Harjanne, joka edustaa kaikkein liberaaleinta talousasioissa oikeistoon kuuluvaa ehdokasta. Atte on tuolla oikeassa alakulmassa kovin yksin. Valtaosa talousoikeistoon kuuluvista ovat huomattavan konservatiivisia arvojensa osalta. Eli he eivät kannata esimerkiksi kannabiksen laillistamista, viinien tuomista ruokakauppoihin sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamista tai ylipäätään yksilöiden vapautta olla juuri sellaisia kuin haluavat.

Toivoin kovasti, että liberaalipuolue olisi näissä vaaleissa saanut läpi yhden ehdokkaan. Tämä puolue nimittäin osuu juurikin tuonne oikeaan alakulmaan. Valitettavasti kuitenkaan liberaalipuolue jäi kovin, kovin kauas eduskuntapuolueeksi pääsystä. Liberaalien parhaiten pärjännyt ehdokas Sanna Kurronen sai vain noin 2 400 ääntä. Koko maasta liberaalit saivat yhteensä vaivaiset 15 000 ääntä. Liberaalit toki onnistuivat kasvattamaan äänisaalistaan prosentuaalisesti huomasti edellisiin vaaleihin verrattuna, mutta se ei kauheasti lämmitä. 

Kokoomus pärjäsi erinomaisesti, mutta heidänkään joukoissaan liberaaleimmat eivät päässeet liikaa juhlimaan. Kokoomuksen kaikkein liberaaleimpia voimia edustava Elina Valtonen sai toki valtavasti ääniä (32 400), mutta hänen äänisaalinsa auttoi eduskuntaan myös konservatiivisia kokoomuslaisia. Esimerkiksi vielä Valtosta paljon liberaalimpi Heikki Pursiainen ei päässyt läpi Helsingissä, mutta sen sijaan selvästi konservatiivisempi Terhi Koulumies onnistui vaaleissa. Alla näkyy Elina Valtosen sijainti arvokartassa. Pursiainen sijoittuisi hyvin lähelle Atte Harjannetta, mutta häntä ei kuvaajassa näy. 

Vihreät kokivat murskaavan tappion. Ja erityisen pettynyt olen siihen, miten huonosti pärjäsivät vihreiden niin sanottua soininvaaralaista linjaa edustavat. Tällaisia ehdokkaita vihreissä olivat Atte Harjanne, Tuuli Kousa ja Mari Holopainen. Näistä kolmesta oikean alalaidan ehdokkaasta vain Atte Harjanne pääsi läpi, ja hänkin vain juuri ja juuri 5 800:lla äänellä. Kousa sai reilut 3 300 ääntä ja Holopainen 5 000 ääntä.

Edellisissä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vihreät saivat merkittävän määrän ääniä niiltä aiemmin kokoomusta äänestäneiltä, jotka olivat pettyneet kokoomuksen koulutusleikkauksiin sekä persujen suuntaan kumarteluun. Monet näistä äänestäjistä palasivat nyt takaisin kokoomuksen huomiin. Näyttää nimittäin siltä, että monet aiemmin vihreiden oikean laidan edustajia äänestäneet päätyivät tällä kertaa äänestämään kokoomusta. Tämä on seurausta siitä, että vihreät ovat kokonaisuutena siirtyneet entistä enemmän vasemmistopuolueeksi. Ja varmasti jotkut tekivät kanssani samoin ja äänestivät liberaalipuoluetta. Toki vihreät kärsivät myös taktisesta äänestämisestä vasemmistoliiton kanssa, kun taas vasemmistolaisesta talouspolitiikasta pitävät keskittivät ääniään sdp:lle.

Mitkä tekijät sitten selittävät oikean alalaidan talousasioissa järkevästi ajattelevien arvoliberaalien heikkoa menestystä? Yksi syy on varmasti ylipäätään äänestäjien ikäjakauma, mikä suosii perinteisiä konservatiivisia arvoja. Suuret ikäluokat äänestävät kaikkein aktiivisimmin ja nämä yli 60-vuotiaat tuppaavat olemaan paljon konservatiivisempia kuin nuoret. Tämä ei kuitenkaan selitä sitä, miksi arvokartan nimenomaan oikea alalaita jää niin tyhjäksi. Liberaalipuolue toki kärsi suuresti tunnettuuden puutteesta niin kuin kaikki eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet. Mutta miksi kokoomuksessakin pääosa kansanedustajista on konservatiiveja?

Vielä sellainen pieni huomio sosiaalisen median merkityksestä suomalaisissa vaaleissa. Twitterillä ei näytä olevan mitään todellista merkitystä, sillä siellä pyörii vain niin pieni joukko kaikista suomalaisista. Vaikka twitterissä esimerkiksi liberaalipuolueen leikattavaa löytyy -kampanja sai paljon näkyvyyttä, niin se oli vain myrsky vesilasissa. Twitterin ulkopuolella hyvin harvat olivat edes kuulleet liberaaleista. Sen sijaan laajoja massoja vetävät Instagram sekä TikTok ovat aidosti merkittäviä kanavia myös poliittisille viesteille. Vasemmistoliiton Minja Koskela on jo vuosikausia käynyt poliittista keskustelua Instagramissa. Koskela saikin näissä vaaleissa 10 000 ääntä, mikä on todella hyvä tulos vasemmistoliiton edustajalle. Perussuomalaisten uudet kansanedustajat Miko Bergbom, Joakim Vigelius ja Onni Rostila ovat näkyviä hahmoja YouTubessa ja nuorten suosimassa Tiktok-palvelussa.