keskiviikko 14. heinäkuuta 2021

Alustatalouden ahertajat, miten heidän asemaansa tulisi suhtautua

Ruuanvälitysyhtiöt toimivat eri maissa eri tavoin. Ala hakee vielä muotoaan, ja työehdoista väännetään ympäri maailmaa. Ytimessä on kysymys siitä, pitäisikö alustayhtiöille työskenteleviä lähettejä kohdella työntekijöinä vai freelancereina tai yrittäjinä. 

Yhteiskunnan kannalta ruokalähettien asema kärjistyy usein yhteen kysymykseen: Kuinka pitää työllistymisen rima mahdollisimman matalalla niin, että samaan aikaan ei ajauduta tilanteeseen, jossa yhteiskunta erilaisine asumis- ja toimeentulotukineen maksaa näiden työläisten toimeentulosta suuren osan samalla kun he saavat lisäansioita keikkatöistään.

Toisin sanoen, kannattaako yritysten antaa vyöryttää kustannuksia yhteiskunnan maksettavaksi, vai luodako järjestelmä, jossa yritysten maksamalla palkalla tulisi toimeen ilman tukia?

Toisaalta keikkatyö voi tarjota hyvän polun työllistymiseen, erityisesti kielitaidottomille tai vähän koulutetuille. Se tarjoaa myös opiskelijoille ja itse kullekin tavan hankkia lisäansioita silloin kun tarve tällaiseen on.

Kannanottoja ruokalähettien asemasta

Sekä Suomessa että monessa muussa maassa on jo tehty merkittäviä linjauksia alustatalouden ahertajien asemasta. Tässä muutama kannanotto.

Eläketurvakeskus otti kantaa ruokalähetin tapaukseen – työsuhteen määritelmä täyttyi, työnantajan järjestettävä työeläketurva

Eläketurvakeskus (ETK) on tehnyt päätöksen älypuhelinsovelluksen avulla työskentelevän ruokalähetin asemasta. Päätöksen mukaan ruokalähettiyhtiölle kuljetuksia tehneen ihmisen työskentely täyttää työsuhteen tunnusmerkit.

Avi on edellyttänyt ruokalähettifirmoja Woltia ja Foodoraa laittamaan yritystensä työaikakirjanpidon kuntoon. Asiaa selvittäneen avin tarkastajan näkemyksen mukaan lähetit ovat työntekijöitä, joita koskee työaikalaki.

Ensin Wolt ja Foodora ja lähetti tekevät palvelusopimuksen, jossa sovitaan peruskuviot. Sitten lähetti voi kirjautua alustalle odottamaan ja ottamaan vastaan toimeksiantoja. Kolmas vaihe on varsinaisen kuljetustoimeksiannon vastaanottaminen. Sen TEMin alainen työneuvosto katsoi vuonna 2020 sisältävän direktio-oikeuden käyttömahdollisuuden.

Isossa-Britanniassa korkein oikeus määräsi alkuvuodesta 2021, että suuri osa Uber-kuljettajista ovat työntekijöitä eivätkä itsensätyöllistäjiä. Syynä tähän on se, että Uber määrittelee ja kontrolloi hyvin tarkasti kuskien työtä. Kuljettajilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia parantaa omaa taloudellista asemaansa korkeammalla ammattitaidolla tai yrittäjyydellä. Ainoa konkreettinen tapa tienata enemmän on tehdä enemmän työtunteja. 

Tämän UK:n korkeimman oikeuden päätöksen seurauksena 70 000 Uber-kuskia Isossa-Britanniassa saavat tuntipalkkaa, ovat oikeutettuja vähintään minimipalkkaan sekä esimerkiksi lomakorvauksiin. Näin heille alkaa myös kertymään eläkettä kuten työntekijöille yleensäkin. Näin Uber menetti merkittävimmän kilpailuetunsa verrattuna perinteisiin taksiyhtiöihin.

Toisaalta Isossa-Britanniassa puolestaan Deliveroo-nimisen ruokajakelupalvelun kohdalla päätettiin kesäkuussa 2021, että ruokalähetit ovat itsensätyöllistäjiä eivätkä työntekijöitä. Deliveroo toimii samalla tavalla kuin Foodora tai Wolt. Tämä päätös oli suuri voitto Deliveroolle ja yhtiö osake nousi lähes 10% päätöksen seurauksena. Yhtiö hyötyy koska tällä tavalla se säästää valtavasti rahaa välttäessään tyypilliset työnantajalle koituvat maksut kuten sairauskorvaukset, työnantajan vakuutusmaksut jne. 

Brittiläisen Bureau of Investigative Journalism -tutkimustahon raportin mukaan UK:ssa jotkut Deliveroo-lähetit tienaavat käytännössä vain 2 puntaa tunnissa. Pienen kyselytutkimuksen perusteella kolmannessa läheteistä tienaisi keskimäärin alle 8,72 puntaa tunnilta, mikä on UK:ssa alle minimipalkan. Lähettien pitäisi tienata 4 - 5 puntaa per toimitettu tilaus.

Ruotsissa kyytipalveluyhtiö Foodora allekirjoitti keväällä 2021 työehtosopimuksen. Huhtikuun alusta lähtien Foodoran pyörä- ja mopoläheteille taataan sopimuksen mukaan muun muassa kiinteä tuntipalkka sekä ylityö- ja viikonloppukorvaukset. Arkipäivisin lähetit saavat 70 kruunun (6,9 euroa) kiinteän tuntikorvauksen lisäksi 20 kruunua toimitusta kohden. Jos toimituksia on vähän, kuljettajalle taataan 100 kruunun tuntipalkka. Ilta- ja viikonloppulisät tarkoittavat monille läheteille palkan parantumista. Lisäksi sopimuksessa sitoudutaan muun muassa vuosittaisiin palkankorotuksiin, korvauksiin pyörien ja työvaatteiden huollosta ja eläkkeisiin sekä vakuutuksiin, jotka ovat linjassa liiton muiden työehtosopimusten kanssa.

Woltin ja Foodoran ruokalähettien tuntipalkka Suomessa

Yhdestä kuljetuksesta Woltin lähetti ansaitsee arkipäivisin 4 euron siivun. Lähde: https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000007724916.html

Lähetit päättävät itse esimerkiksi työaikansa, työmääränsä ja alueen, jolla työtä tekevät. 

Ruokalähetit työskentelevät yrittäjinä, joten palkkiosta vähennetään verojen lisäksi sosiaaliturvamaksut ja kaikki työn sivukulut, kuten auton ylläpitäminen. Läheteille ei kerry lomapäiviä, eikä kukaan maksa heidän sairaslomistaan.  Lisäksi bensa- ja muut kulut kuuluvat yrittäjän maksettavaksi.

Woltin mukaan tyypillinen lähetti on 20–30-vuotias ihminen, joka kuljettaa noin 22 tuntia viikossa muun työn tai tekemisen ohella. Vajaa kolmasosa läheteistä tekee kuljetuksia täysipäiväisesti. Yli neljännes on täysipäiväisiä opiskelijoita, jotka kuljettavat opintojen ohessa.

Moni lähetti suosittelee Wolt-lähetin hommia ystävilleen. Hakemuksissa Woltin lähettikumppaniksi yli 40 prosenttia hakijoista kertoo, että ystävä on suositellut hänelle kuljettamista Woltin kautta. 

Redditissä Wolt-lähetti vastaili palkkaansa koskeviin kysymyksiin näin:

"Jos työtä tekee tuntivarauksella maksaa Wolt minimituntipalkkaa 10€, eli palkka nousee ylöspäin työn määrästä riippumatta siihen 10€asti. Eli jos vien tunnissa vain yhdet ruoat ja saan siitä 6€ niin wolt maksaa siihen päälle 4€. Mutta jos vien tunnissa ruokia yli 10€ edestä niin palkkani nousee rajattomasti, esim. tämän hetkinen "ennätykseni" taitaa olla 35€/h pahimpaan ruuhka-aikaan."

Wolt maksaa 1,5 kilometriä ylittävistä kuljetuksista kilometrikorvausta 0,43 euroa ja arvonlisäveron jokaiselta alkavalta 250 metriltä linnuntietä.

Lähetti voi halutessaan lupautua työskentelemään tietyssä aikaikkunassa, esimerkiksi kiireiseen lounasaikaan. Näiltä tunneilta hän saa takuukorvauksen. Kun toimitetut tilaukset ylittävät takuukorvauksen, lähetti saa myös ylimenevän osan. Ylivoimaisesti suurin osa kuljetustunneista tehdään kuitenkin näiden aikaikkunoiden ulkopuolella.

Ilta-Sanomien jutun mukaan, kun mukaan lasketaan kaikki aika, jonka Wolt-lähetti odotti sovelluksessa, keskilaskutus oli 14,64 euroa.

Toisaalta vakuutusyhtiön antaman arvion mukaan ruokalähetin 2 000 euron kuukausiansioista on maksettava noin 482 euron yrittäjän eläkemaksua (YEL) kuukaudessa, jos yrittäjä on 27-vuotias, kuten Ilta-Sanomien jutussa haastateltu lähetti. Aloittelevat yrittäjät saattavat saada YEL-maksusta alennusta määräajaksi.

Mitä ruokalähetit itse toivovat?

Taloustutkimus selvitti 7–15.4.2021, mitä Wolt-lähetit ajattelevat työstään. Kysely lähetettiin 3 700 lähetille ja yhteensä 1 500 lähettiä vastasi, jolloin vastausprosentti oli 42. Enemmän tietoa tutkimuksesta ja sen tuloksista löytyy täältä, mutta ohessa tärkeimmät tiivistettynä.
  • Tuloihinsa tyytyväisiä oli 67 ja tyytymättömiä 11 prosenttia vastaajista.
  • Läheteistä 62 prosentilla on korkeamman asteen koulutus, eli joko yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. 
  • Läheteistä hieman yli puolet, 56 prosenttia, kertoi haluavansa jatkaa työtä yrittäjänä.
  • 25 prosenttia kertoi haluavansa työsuhteeseen.
  • 73 prosenttia läheteistä on samaa mieltä väitteen “yrittäjyyden vapaus on minulle työsuhteen turvaa tärkeämpää” kanssa, kun taas väitteestä eri mieltä on 20 prosenttia.

Yhteenvetoa

Mitä tästä kaikesta pitäisi sitten ajatella? Toisaalta on kiistaton etu, että ihmisille on tarjolla työtä Woltin ja Foodoran kaltaisten yritysten ansiosta. Monet ravintolat ovat myös välttäneet konkurssin tällaisten ruokalähettipalveluiden ansiosta, kun ne ovat voineet rajoituksista huolimatta myydä ruokaa. Lisäksi nämä palvelut helpottavat monien palveluita käyttävien ihmisten arkea. Esimerkiksi me olemme korona-aikana tilanneet Woltista keskimäärin 5 kertaa viikossa ruokaa ja olemme erittäin tyytyväisiä palveluun. 

Tässä on tullut siis nähtyä hyvin monta eri Wolt-kuskia. Kaikki meitä palvelleet kuljettajat ovat olleet maahanmuuttajia. Jotkut heistä puhuvat suomea, mutta suurimman osan kanssa tulee juteltua pelkästään englanniksi. Monien suomalaisten työpaikkojen kielitaitovaatimusten takia luultavasti monelle Wolt-kuskille olisi hankalaa saada muunlaista työtä. Eli jos ruokalähettinä työskentelyn mahdollisuutta ei olisi, luultavasti useat olisivat työttöminä. 

Toisaalta pitää olla tarkkana sen suhteen, että epämääräisen työsuhteen avulla ei vääristetä kilpailua. Uber teki näin pitkään monessa maassa tarjoamalla käytännössä tismalleen samaa palvelua kuin taksiyhtiöt, mutta välttämällä monet taksiyhtiöiden vastuulla olevat maksut ja velvollisuudet. Suomessa ruokalähettien kohdalla ei kuitenkaan ole tätä ongelmaa, sillä vastaavanlaisia palveluita eivät tarjoa muut kuin alustatalouden toimijat.

Jos alustatalouden yritykset joutuisivat hoitamaan kaikki työnantajien velvollisuudet ja maksut, niin ne eivät pystyisi työllistämään nykyisen suuruista joukkoa ruokalähettejä. Sen seurauksena nyt Wolt-kuskina toimivista "yrittäjistä" iso osa joutuisi työttömäksi ja täysin yhteiskunnan tukien varaan. Toisaalta pienemmän joukon työpaikkansa säilyttävistä palkka ja asema paranisivat. 

Paras ratkaisu mielestäni olisi jonkinlainen yhteiskunnan tukiverkkojen parantaminen freelancereina toimivien osalta. Tämä toki tarkoittaisi sitä, että Woltin ja Foodoran kaltaiset yritykset hyötyisivät yhteiskunnan verorahoista. Mutta koska se ei tässä tapauksessa vääristäisi kilpailua, olisi se kokonaisuuden kannalta parempi ratkaisu kuin monien maahanmuuttajien pakottaminen työttömyystukien varaan tai sitten nykyinen hyvin riskialtis ja epävarma toimeentulo.

2 kommenttia:

  1. Jarkon kirjoitus matalapalkkatyöläisten ahdingosta sopii muuten hyvin samaan teemaan: https://lauspalo.com/2020/03/matalapalkkatyolaisen-ahdinko/

    VastaaPoista
  2. Eetu Karppanen on myös kirjoittanut Woltin ja Foodoran lähettien tilanteesta: https://www.eetukarppanen.fi/wolt/

    VastaaPoista