Hallitus julkisti Nato-selonteon, joka löytyy täältä. Selonteossa arvioidaan Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutosta ja sen vaikutuksia Suomelle. Selonteossa kuvataan Venäjän sotatoimet Ukrainaa vastaan ja miten Venäjä on muuttunut entistä arvaamattomammaksi ja vaarallisemmaksi. Siinä todetaan, että sota Ukrainaa vastaan osoittaa entistä selvemmin, että voimankäyttö on keskeinen osa Venäjän keinovalikoimaa ja se on valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa myös siviilikohteita vastaan poliittisten päämääriensä tavoittelemiseen.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta, selonteossa arvioidaan. Syynä on, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön alueella. Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Jos Naton jäsenenä Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisen puolustuksen järjestelyjen mukaisesti.
Selonteon mukaan olisi hyvä, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon yhdessä. Mikäli Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, tulisi varautua laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten esimerkiksi jännitteiden kasvuun Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.
Suomen mahdollinen jäsenyys Natossa lisäisi Naton liittokunnan pinta-alaa merkittävästi, kaksinkertaistaisi sen maarajan Venäjän kanssa, sekä siirtäisi liittokunnan entistä lähemmäksi Venäjän strategisesti merkittäviä alueita, kuten Kuolan niemimaata ja Pietaria.
Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja. Se ei myöskään pakottaisi Suomen osallistumaan sotilasoperaatioihin kaukana omista rajoistaan, jollei niillä suoraan turvattaisi jonkin toisen Nato-maan turvallisuutta. Eli meitä ei voisi pakottaa esimerkiksi Afganistanin kaltaisiin operaatioihin.
Selonteko ei suoraan sano, että Suomen kannattaisi liittyä Natoon. Kuitenkin sen viestin se selvästi lähettää kansanedustajillemme. Raportti nimittäin maalaa hyvin selvän loogisen polun siihen, että Venäjän aiheuttamaan uhkaan kannattaa parhaiten varautua liittymällä Natoon. Jollei sitten täysin kiistä selonteon johtopäätöksiä väärinä tai valheellisina, niin sen valossa on erittäin vaikeaa vastustaa Natoon liittymistä.
Selonteko ei myöskään anna mahdollisuutta siihen, että Suomi jatkaisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vastauksena Venäjän hyökkäyksen johdosta muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen Suomi joutuu joka tapauksessa vahvistamaan turvallisuuttaan ja puolustuskykyään sekä tiivistämään pitkäaikaista yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa.
Vaikka Ukrainan tilanteesta voidaan ottaa paljon oppia, ei Suomen tilanne kuitenkaan ole samanlainen. Merkittävin ero on siinä, että Suomi on ollut jo pitkään EU:n jäsen. Vaikka EU on tukenut voimakkaasti Ukrainaa, ei tämän tuen suuruus ole kuitenkaan samanlainen, kuin jos hyökkäyksen kohteena olisi EU:n jäsenmaa kuten Suomi. Mikäli mahdollinen hyökkäys kohdistuisi EU-maahan, EU reagoisi vielä voimakkaammin kuin nyt hyökkäykseen Ukrainan kimppuun. Silti selonteko hyvin selvästi sanoo, että EU ei nyt, eikä edes tulevaisuudessa voi korvata Naton kaltaisen puolustusliiton tuomaa turvaa.
Samoin raportissa käsitellään yhteistyömahdollisuudet Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa. Se suosittelee yhteistyön lisäämistä myös tällä saralla, mutta samoin kuin EU:n kohdalla, eivät nämä pohjoismaiset turvallisuusyhteistyöt tarjoa läheskään samanlaista turvaa kuin Naton täysijäsenyys. Mahdollisessa Euroopan laajuisessa sotilaallisessa konfliktissa pohjoismaiset Nato-maat Tanska ja Norja painottaisivat erityisesti Naton yhteisen puolustuksen toimeenpanoa.
Myöskään USA:sta tai Iso-Britanniasta on turha haaveilla turvallisuutemme takaajaksi ilman, että liitymme Natoon. Selonteon mukaan Yhdysvaltojen sekä brittien näkökulmasta Euroopan turvallisuus ja yhteisen puolustuksen toteuttaminen on järjestetty ensisijaisesti Naton kautta. Yhdysvallat ei ole myöntänyt Naton ulkopuolisille Euroopan maille julkilausuttuja kahdenvälisiä turvatakuita, eikä tällaisia ole syytä odottaa tulevaisuudessakaan. Ukrainan auttamisen rajat ovat vain korostaneet sitä, miten selvä ero USA:n ja Iso-Britannian näkökulmasta on siinä, autetaanko Natoon kuuluvaa maata vai sen ulkopuolella olevaa.
Eiköhän tässä tosiaan muutaman viikon päästä kuulla, että Suomi on hakenut Nato-jäsenyyttä. Hyvää pääsiäistä kaikista synkistä sotamietteistä huolimatta.
Lisää aiheesta muualla
