Ylen puheenjohtajatentit koostuivat puolueen puheenjohtajan puheesta ja sen jälkeen toimittajat tenttasivat puheenjohtajaa. Tarkastelen tässä niiden kolmen puolueen puheenjohtajatenttejä, jotka ovat kuntavaaligallupeissa kärjessä.
Kokoomus ja Petteri Orpo
Ennen puhetta asiantuntijat toivat esiin sen, että vaikka Kokoomus on oppositiossa tuonut selvemmin esiin omaa oikeistolaisuuttaan, niin silti Perussuomalaiset ovat talousasioissa vielä enemmän oikealla kuin Kokoomus.
Puheessaan Orpo esitti olevansa huolissaan siitä, miten hyvintointiyhteiskunta pystytään säilyttämään myös tuleville sukupolville. Nykyistä vasemmistohallitusta syytettiin vastuuttomasta taloudenpidosta ja lainanotosta, joka vaarantaa lastemme tulevaisuuden. Lisäksi Orpo hyökkäsi nykyisen SOTE-mallin hyvinvointialueita tai toiselta nimeltä maakuntia vastaan. Jäi kuitenkin epäselväksi, miten Kokoomus sitten tahtoisi turvata sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa.
Tenttiosuudessa Petteri Orpo korosti heti alkuun Kokoomuksen eroa hallituspuolueisiin sillä, että Kokoomus haluaa varmistaa rahojen riittävyyden. Orpo myönsi sen, että Kokoomuksen sisällä on isoja eroja arvojen osalta, siellä on niin arvoliberaaleja kuin myös arvokonservatiiveja. Enemmistö Kokoomuksesta kuitenkin on Petterin mukaan maltillisia konservatiiveja. Koulutuksessa pitäisi rahoja satsata mieluummin lasten opintien alkuvaiheisiin sen sijaan, että panostettaisiin peruskoulunsa päättäviin nuoriin esimerkiksi ilmaisen toisen asteen koulutuksen muodossa. Toisaalta Orpo ei ollut valmis suoralta kädeltä tukemaan varhaiskasvattajien palkankorotusta, vaikka se olisi paras tapa saada alalle enemmän työntekijöitä.
Orpo joutui tentissä selittelemään sitä, miksi Kokoomus aiemmin olisi hyväksynyt maakuntamalliin pohjautuvan SOTE-uudistuksen. Tähän hän ei pystynyt kovin järkevää selitystä antamaan. Vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntayhtymät olisivat Kokoomuksen mielestä parempi vaihtoehto kuin uusi virallinen hallinnon taso. Eli mitään SOTE-uudistusta ei oikeastaan edes tarvita.
Ehdoton kielto kuntien verojen korottamiselle tuntuu järjettömältä ja populistiselta heitolta. Ainakin silloin Kokoomuksen pitäisi osata sanoa, millä muilla keinoilla kuntien talous saadaan kuriin. Orpo esitti ratkaisuksi enemmän tuloja ja tehokkaampia julkisia hankintoja.
Perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho
Kunnat elävät Halla-ahon mukaan ylhäältä valtiolta tulevien vaatimusten sekä toisaalta talouden ikävien realiteettien välissä, eikä niillä todellisuudessa ole kuin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan menestykseensä. Turhia ja toissijaisia asioita kuten monikulttuurisuuskoordinaattoreita täytyy karsia. Halla-ahon mukaan liian innokas ympäristönsuojelu on vaaraksi suomalaiselle teollisuudelle ja työpaikoille.
Perussuomalaiset vastustavat sitä, että yhteisiä rahoja käytetään maahanmuuttajien tukemiseen tai toisaalta esimerkiksi ulkomaiden auttamiseen esimerkiksi kehitysavun kautta.
Tenttiosuudessa Halla-aho esitti monet kunnat korruptoituneiksi hyväveliverkostojen valtakunniksi. Uudet, politiikan ulkopuolelta tulevat ehdokkaat auttavat murtamaan tätä. Mikä onkin ihan hyvä asia. Mutta monissa kuntapolitiikan sisältöasioissa Halla-aho kiemurteli kysymysten edessä, eikä vastannut selkeästi juuta tai jaata. Säälittävästi kuntavaalitentissä Halla-aho esitti moneen asiaan ratkaisuksi, että valtiolta pitäisi saada enemmän rahaa. Mutta hän ei vastannut, miten niitä vähäisiä kuntien resursseja kannattaisi käyttää. Tämä ärsytti erityisesti, kun Halla-aho samaan aikaan syytti hallituspuolueita siitä, että ne eivät suostu priorisoimaan asioita.
Kouluissa pitäisi opettajien voida tarvittaessa puuttua myös fyysisesti erittäin pahasti häiriköivän oppilaan toimintaan. Tämä tosiaan kuulostaa terveenjärjen mukaiselta.
Talousasioissa Halla-aho ei suostunut linjaamaan, ovatko Perussuomalaiset oikealla vai vasemmalla. Hänen mukaansa puolue ei istu perinteiselle oikeisto-vasemmisto -akselille. Selkeä ero Kokoomukseen löytyy siinä, että kuntaveroa voidaan tarvittaessa myös nostaa kunnissa.
SDP ja Sanna Marin
Marin käytti puheensa lähes kaikkien mahdollisten kunnallisten palveluiden luettelemiseen ja sen toteamiseen, että niiden tulee toimia jatkossakin. Mutta konkreettiset muutokset jäivät hyvin vähäisiksi. Selkeimmät mieleen jääneet olivat päiväkotien palveluiden venyttäminen myös virka-aikojen ulkopuolelle sekä vähintään yksi ilmainen harrastus lapsille. Omaishoitoon olisi ilmeisesti myös tarjolla jotain muutosta, mutta sen yksityiskohdat jäivät hämärän peittoon. Puheen pääpointti tuntui olevan, että SDP:tä äänestämällä kuntien palvelut pysyvät ennallaan.
Tenttiosuudessa korostui, että nykyinen SDP on selvästi vasemmistopuolue. SOTE-uudistusta Marin perusteli sillä, että hyvinvointialueet olisivat demokraattisempi vaihtoehto kuin kuntien yhteistyöhön perustuvat kuntayhtymät. Kuntien taloutta parannettaisiin nostamalla valtion tukea kunnille sekä lisäksi nostamalla suurituloisten kunnallisveroa. Eli varakkaammat kuntalaiset maksaisivat enemmän veroja nykyiseen verrattuna. Toisaalta vastaavasti pienituloisten verotusta voisi näin laskea nykyisestä. Työllisyystoimien kuntauudistuksen mahdolliset edut tuntuvat perustuvan pelkästään uskoon ja toivoon siitä, että näin työtön saisi parempaa apua ja siten työllistyisi helpommin. Valitettavasti perustelut tälle uskolle jäivät erittäin heppoisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti