Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ja sen vaikutus työnhakumotivaatioon

Kuten niin moni muukin, olin vuosi sitten YT-neuvottelujen piirissä. Arvelin tuolloin, että todennäköisyys saada potkut oli melko suuri. Joten aloin pohtimaan, miten pärjäisin ja toimisin työpaikan menetettyäni. Näihin suunnitelmiini vaikuttivat, miten paljon saisin ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ja miten pitkään. Ja pari päivää sitten kuulimme, millaisia ehdotuksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista pohtinut työryhmä antoi. Eli tässä olisi hyvä peilata omia varautumissuunnitelmiani tämän työryhmän ehdotuksiin.

Suunnitelmani työttömyyden varalle keväällä 2020

Olen ollut jo useita vuosia työelämässä kohtuullisen hyvällä palkalla, joten säästöjä oli kertynyt useita kymmeniätuhansia euroja. Toki samaan aikaan oli myös vielä paljon enemmän asuntolainaa, mutta korkojen ollessa erittäin matalla (käytännössä nollassa), ei siitä ollut suurta murhetta. Laskin, että olisin tuolloin saanut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa bruttona noin 2 200€ kuukaudessa ja ennakonpidätyksen jälkeen käteen olisin saanut noin 1 600 €/kk.

Tämä 1 600 €/kk olisi riittänyt kattamaan kuukausittaiset menoni useimpina kuukausina ilman, että olisin joutunut erityisemmin säästämään normaalista elämänmenostani. Jos jonain kuukautena olisin halunnut tehdä esimerkiksi lomamatkan, niin sitten olisin joutunut syömään säästöjäni. Mutta koska niitä säästöjä oli ihan kohtuullisesti ja olisin hyvin voinut kajota niihin satunnaisesti, en siis olisi joutunut kiristämään vyötä normaaliin verrattuna.

Ansiosidonnaisen suuruuden lisäksi sen kesto on erittäin oleellinen asia. Ansiosidonnaista maksetaan päivärahoina viideltä päivältä per kalenteriviikko. Siksi ansiosidonnaisen enimmäisajasta vähennetään viikon ajalta vain viisi päivää, vaikka viikossa on seitsemän päivää. Eli yllä mainittu 1 600 € /kk olisi kuluttanut minulta 22 ansiosidonnaisen maksupäivää kuukaudessa. Jos työhistoriaa on enemmän kuin kolme vuotta ansiosidonnaisen päivärahan kesto on 400 päivää. Ja minulla tämä ehto olisi täyttynyt eli olisin saanut ansiosidonnaista:

• 400 päivää / 22 päivää per kk = 18 kuukautta eli 1,5 vuotta

Jos olisin jäänyt työttömäksi, olisin toki halunnut jossain vaiheessa takaisin töihin. Useista eri lähteistä olin kuullut, että jos työttömyys kestää yli 6 kuukautta, niin sen jälkeen töiden saaminen hankaloituu. Sen takia asetin tavoitteekseni, että uusi työpaikka pitäisi saada viimeistään noin 6 kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä. Tähän aikarajaan ei siis vaikuttanut lainkaan ansiosidonnaisen kesto, vaan olisin asettanut itselleni saman 6 kuukauden aikarajan, vaikka ansiosidonnaista olisi maksettu tuplasti pidempään eli 3 vuotta tai vastaavasti vain 12 kuukaudelta.

Toisaalta koska ansiosidonnaisen suuruus riitti hyvin normaaliin elämiseen, ei minulla olisi ollut mikään liian kova kiire takaisin oravanpyörään. Mieluusti olisin vain nauttinut elämästä ja ladannut akkuja hetken aikaa. Sen takia suunnittelin, että ensimmäiset 2 kuukautta työttömäksi jäämisen jälkeen en edes ajattelisi töiden hakua. Parin kuukauden jälkeen tarkoituksena oli silloin tällöin selailla avoimia paikkoja ja laittaa tutuille tiedoksi, että olisin kiinnostunut kuulemaan mielenkiintoisista työpaikoista. Ja sitten kun työttömyyttä olisi kestänyt kolme kuukautta, laittaisin enemmän paukkuja työpaikan hakemiseen. Kuitenkin vielä tässä vaiheessa minulla olisi varaa olla hyvinkin valikoiva sen suhteen, millaisia työpaikkoja lähtisin ylipäätään hakemaan. 

Miten erilaiset ehdotukset ansiosidonnaisen muuttamisesta olisivat vaikuttaneet omaan käyttäytymiseeni

Työryhmä ehdotti, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto muutettaisiin tuloperusteiseksi. Tämä ei olisi vaikuttanut minuun tai juuri keneenkään muuhunkaan kokonaista työaikaa tekevään mitenkään, sillä ansaitsin reippaasti enemmän, kuin ehdotettu raja 850 euroa kuukaudessa. En ole katsonut tilastoja, mutta jos tuloraja tosiaan olisi tuo 850 euroa kuukaudessa, niin tuskin se muuttaisi juuri lainkaan sitä, kuinka moni olisi oikeutettu ansiosidonnaiseen.

Toinen työryhmän esitys liittyi ansiosidonnaisen enimmäiskeston voimakkaampaan porrastamiseen henkilön työhistorian mukaan. Portaita tulisi nykyistä enemmän. Lyhyellä työhistorialla saisi oikeuden lyhytkestoisempaan työttömyyspäivärahaan ja pidemmällä työhistorialla pidempään. Kuten yllä kerroin, vaikka ansiosidonnaisen pituus olisi ollut vain 12 kk nykyisen 18 kuukauden sijasta, ei sillä olisi ollut mitään vaikutusta omaan käyttäytymiseeni. Sen sijaan olisin luultavasti lähtenyt hakemaan töitä nopeammin, jos ansiosidonnaista olisi maksettu vain kuuden kuukauden ajalta eli kestoa olisi pitänyt lyhentää todella dramaattisesti, jotta se olisi vaikuttanut.

Omalla kohdallani työnhakua olisi nopeuttanut sellainen tilanne, jossa ansiosidonnaisen suuruus olisi laskenut ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen. Jos esimerkiksi olisin tiennyt, että kolmen kuukauden jälkeen saisinkin enää 1 200 € kuukaudessa käteen, niin se olisi saanut minut aloittamaan töiden hakemisen tosissaan jo 1 - 2 kuukauden työttömyyden jälkeen. Kaltaiseni melko hyvätuloisen henkilön kohdalla tällainen ansiosidonnaisen suuruuden laskeminen muutaman kuukauden jälkeen olisi mielestäni tehokkain tapa motivoida työnhakuun, eikä se kuitenkaan olisi mitenkään kohtuuttoman rankka kohtalo. Kuten edellä kerroin, kaltaiseni hyvätuloiset henkilöt ovat luultavasti saaneet säästöön ihan mukavasti rahaa, joten jos töitä ei muutamassa kuukaudessa löytyisikään, ei se vielä olisi mikään tragedia. 

Miten saada talouskasvua lisäämällä osaavan työvoiman määrää

Aikaisemmassa blogikirjoituksessani kerroin, kuinka yksi talouskasvua edistävä tekijä on osaavan työvoiman määrä. Ja sen suhteen näyttää erityisen synkältä.

Tilastokeskuksen väestöennuste kertoo kutistuvasta työikäisten joukosta

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli maassamme 3,6 miljoonaa. Vuosien 2010–2018 välisenä aikana työikäisten määrä on vähentynyt 122 000 henkilöllä. Seuraavan kahden vuosikymmenen vuoden aikana työikäisen väestön ennustetaan vähenevän hitaammin eli 111 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

Työikäisen väestön määrän väheneminen kiihtyisi syntyvyyden laskusta johtuen 2040-luvulla. Vuosien 2041-2050 aikana työikäinen väestö vähenisi 132 000 henkilöllä ja 2051-2060 edelleen 163 000 henkilöllä. Vuoden 2060 lopussa työikäisen väestön määrä olisi 3,19 miljoonaa henkilöä, mikä on runsaat 400 000 henkilöä nykyistä vähemmän.

Miten saada lisää työvoimaa Suomeen

Vaikka syntyvyys lähtisikin heti huomenna hurjaan nousuun, ei se auttaisi työikäisen väestön osalta kuin vasta vuoden 2040 paikkeilla. Sen takia jos osaavaa työvoimaa halutaan lisätä seuraavien muutaman vuoden aikana, on käytössä kaksi keinoa:

1. Täytyy saada suurempi osa Suomessa jo olevista työikäisistä töihin
2. Suomeen tarvitaan lisää työikäisiä, jotka haluavat ja pystyvät töihin

Keskityn tässä kirjoituksessa kohtaan 2, sillä Boston Consulting Group julkaisi sopivasti hetki sitten aiheeseen liittyvän laajan tutkimuksen. Tutkimuksen mukaan ylipäätään noin 60% kyselyyn vastanneista voisi harkita toiseen maahan muuttamista työn takia.

Alta näkyy, mitkä maat ovat houkuttelevimpia kohteita työperäiselle maahanmuutolle eri vuosina.

Raportin mukaan Suomi on maailman 22. houkuttelevin maa kansainväliselle työvoimalle. Vuonna 2018 Suomi oli sijalla 21. Suomeen töihin haluaisivat ennen kaikkea virolaiset, jotka olivat listan kärjessä myös vuonna 2018. Myös muut halukkaimmat töihin tulijat ovat itäisestä Euroopasta ja idästä eli Venäjältä, Latviasta, Turkista ja Kosovosta.

Tämä on ihan kohtuullinen tulos, mutta esimerkiksi Ruotsi on ollut tässä samassa selvityksessä aiemmin (2014) kymmenen parhaan joukossa.