Porvaripuolueiden kuntavaaliohjelmat

Isoimmat erot ja toisaalta yhdistävät tekijät perinteisten porvaripuolueiden kuntavaaliohjelmissa

Kokoomus ja Keskusta laulavat samanlaista virttä monissa asioissa. Molemmat puolueet vastustavat yksityisautoilun hankaloittamista tai sen vähentämistä kustannuksia lisäämällä esimerkiksi tietullien tai ruuhkamaksujen muodossa. Yksityiset toimijat halutaan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen ja näitä palveluita tulee voida maksaa palveluseteleillä entistä enemmän. Kumpikaan puolue ei myöskään tuo esiin tiukkoja pakkoja tai rajoituksia ilmastonmuutoksen suhteen, vaan luottavat enemmän vapaaehtoisuuteen yritysten ja kuntalaisten osalta.

Näiden kahden puolueen välillä on myös selviä eroja. Kaikkein isoin ero on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä maakuntamallilla. Keskusta ajaa täysillä tätä muutosta ja siihen liittyvää maakuntaveroa, kun taas Kokoomukselta tulee jyrkkä ei maakuntamallille SOTE-asioissa sekä maakuntaverolle. Paljon pienempi ero löytyy myös siitä, miten paljon yksityisiä yrityksiä halutaan hyödyntää perinteisesti julkisesti tuotettujen palveluiden tarjonnassa. Kokoomuksen kanta on, että jos yritys pystyy osoittamaan, että se voi tuottaa kunnan järjestämän palvelun laadukkaammin tai edullisemmin, palvelun tuotanto on avattava kilpailulle. Keskusta puolestaan tahtoo, että luonnolliset monopolit, kuten vesihuolto ja sähkönjakeluverkosto, pidetään tiukasti julkisessa omistuksessa.

Kokoomuksen kuntavaaliohjelmasta poimitut konkreettiset toimenpiteet 

• Vastustavat kuntaveron korottamista
• Näen tämän aika mahdottomaksi monissa kunnissa tai sitten se tarkoittaa kovia menoleikkauksia eli palveluiden karsimista. Toisaalta ohjelmasta ei löydy selkeitä vastauksia sille, mistä kuntien sitten pitäisi säästää, jos veroja ei saa korottaa. Tuskin Kokoomus haluaa kuntien velkaantuvan entistä enemmän.
• Ei saa nostaa jätemaksuja, sähkönsiirtomaksuja, vesimaksuja tai vastaavia
• Tässä on mielestäni sama ongelma kuin sillä, että kielletään verojen korottaminen. Mistä sitten säästetään?
• Jos yritys pystyy osoittamaan, että se voi tuottaa kunnan järjestämän palvelun laadukkaammin tai edullisemmin, palvelun tuotanto on avattava kilpailulle. 
• Erilaiset luvat on käsiteltävä nopeammin
• Vähennetään hiilidioksipäästöjä esimerkiksi vaihtamalla hiilivoima vähemmän päästöjä aiheuttaviin
• Esiopetuksesta kaksivuotista kaikille koko Suomessa
• Otetaan käyttöön nykyistä laajempi ja ja pakollinen palveluseteli ja vammaisten henkilöiden henkilökohtainen budjetti
• Jyrkkä ei maakuntamallille SOTE-asioissa sekä maakuntaverolle
• Kiristetään hoitotakuuta kolmesta kuukaudesta kuukauteen terveyskeskuksissa ja mielenterveyspalveluissa. Tähän liittyy myös terapiatakuu.
• Hoivakotien vanhuspalveluiden laadunvalvontaan enemmän pistotarkastuksia
• Enemmän aloituspaikkoja sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin
• Ei tietulleille
• Jokaiselle lapselle taataan harrastus harrastustakuulla

Keskustan kuntavaaliohjelmasta poimitut konkreettiset toimenpiteet

• Peruspalveluja, koulutusmahdollisuuksia, liikenneyhteyksiä ja nopeat verkkoyhteydet on oltava koko maassa
• Ilmastonmuutoksen torjunnassa luotetaan vapaaehtoisuuteen ja kannustamiseen, ei pakkoon tai määräyksiin
• Eli käytännössä ilmastonmuutosta ei yritetä estää. Sillä se on jo nähty, miten pitkälle pelkästään vapaaehtoisuudella päästään.
• Yksityisautoilua ei rajoiteta mitenkään tai tehdä kalliimmaksi
• Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi pitää tehdä helpoksi.
• Luonnolliset monopolit, kuten vesihuolto ja sähkönjakeluverkosto, pidetään julkisessa omistuksessa
• Tämä tuntuu fiksulta. Monopolit ehdottomasti parempi pitää julkisessa hallinnassa ja omistaminen on helpoin tapa varmistaa tämä.
• Lapsille tarjotaan maksuttomia harrastuksia osaksi koulupäivää
• Enemmän palveluseteleitä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön
• Lisää virtuaalisia oppimisympäristöjä ja etäoppimista
• Sote-palvelujen järjestäminen maakuntapohjalta