Maksullinen kanava maahanmuutolle

Tarve päästä Eurooppaan ja epäviralliset reitit

Tarve parantaa omaa ja lähimmäisten elämänlaatua koskee lähes kaikkia ihmisiä kaikkialla maailmassa. Afrikkalaiset tietävät, että Euroopassa maksetaan korkeampia palkkoja Afrikkaan verrattuna jopa kaikkein heikoimmin palkatuista töistä. Esimerkiksi itäisessä Afrikassa sijaitsevan Kenian BKT henkeä kohden on noin 4000 euroa, kun otetaan huomioon ostovoimapariteetti (purchasing power parity). Saksassa vastaava on 50 000 euroa eli yli 12 kertaa suurempi kuin Keniassa.

Väestön ennustetaan jatkavan voimakasta kasvuaan Afrikan maissa, joten siellä tulee jatkossa olemaan vieläkin enemmän potentiaalisia Eurooppaan muuttajia. Ennuste on, että Afrikan maiden väestö vähintäänkin tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä verrattuna nykyiseen. Ennusteiden mukaan varallisuus- ja elintasoerot Euroopan ja Afrikan välillä tulevat myös jatkumaan, joten halu tavoitella parempaa elämää muuttamalla Eurooppaan säilyy. Joidenkin arvioiden mukaan noin 1,2 miljardia ihmistä tulee pyrkimään Eurooppaan seuraavien 30 vuoden aikana Afrikasta ja Lähi-Idästä.

Tärkeimmät epäviralliset reitit Eurooppaan kulkevat Välimeren kautta. Alla oleva karttakuva näyttää Välimeren länsi-, keski- sekä itäosan kautta kulkevat tärkeimmät reitit. Näistä keskimmäinen reitti on kaikkein vaarallisin, koska siinä maahanmuuttajat joutuvat kulkemaan pisimmän merimatkan. On arvioitu, että keskimäärin yksi kymmenestä tätä reittiä yrittävästä kohtaa hukkumiskuoleman. Neljän vuoden aikana (2014 - 2018) tiedetään 13 000 maahanmuuttajan kuolleen tällä reitillä.

Laitonta maahanmuuttoa tukemaan on syntynyt hyvin organisoituja ja erittäin tuottoisia salakuljetusryhmiä. Eurooppaan haluavat maksavat salakuljettajille tuhansia euroja neuvoista ja erityisesti merimatkojen järjestämisestä. Tyypillinen hinta matkasta Saksaan näyttäisi nykyään olevan noin 5 000 euroa ja Isoon-Britanniaan noin 10 000 euroa. Matka Isoon-Britanniaan on kalliimpi, koska ensin laittoman maahantulijan täytyy päästä Ranskaan ja sitten sieltä vielä veneellä Isoon-Britanniaan. Eurooppaan haluavien täytyy turvautua vaarallisiin ja kalliimpiin vesireitteihin, koska lentoyhtiöt eivät ota kyytiinsä sellaisia matkustajia Schengen-alueelle, joilla ei ole tarvittavia viisumeja ja muita matkustusasiakirjoja. 

Lähes kaikki Eurooppaan haluavat turvautuvat salakuljettajien apuun. Tämän seurauksena salakuljettajat tienaavat vuodessa vähintään satoja miljoonia euroja sillä, että järjestävät reittejä Eurooppaan. Joidenkin arvioiden mukaan salakuljettajien tienestit ovat jopa useita miljardeja euroja vuodessa.  

Maahanmuuton estämiseen käytettävät voimavarat

Esimerkiksi Ranska ja Iso-Britannia käyttävät miljoonia euroja veneisiin ja miehistöihin, joilla partioidaan Ranskan ja Iso-Britannian välistä merialuetta yrittäessään torjua laitonta maahantuloa. Se on kuitenkin pitkälti hyödyntöntä, sillä partiointiveneet eivät pysty pysäyttämään veneillä matkaavia maahantulijoita. Tänä vuonna jo yli 25,000 maahantulijaa on ylittänyt Englannin kanaalin veneillä. Alla oleva kuvaaja näyttää tätä.

Frontexin tehtävänä on turvata EU:n ulkorajoja laittomalta maahanmuutolta. Siitä on tullut EU:n kaikkein suurin virasto, jolla on yli 750 miljoonan euron vuotuinen budjetti. Frontexin rahoittamisen lisäksi yksittäiset Euroopan maat käyttävät paljon rahaa myös omaan rajavalvontaansa, jonka tavoitteena on estää laitonta maahanmuuttoa. Iso-Britannia ei enää ole EU:n jäsen, mutta sekin käyttää noin 460 miljoonaa euroa vuodessa laittoman maahanmuuton torjuntaan.

Rajavalvonnan lisäksi EU käyttää vuosittain useita miljardeja euroja siihen, että Turkki ainakin sanoo pysäyttävänsä sen kautta Eurooppaan pyrkiviä. Samalla rahalla toki osallistutaan Turkissa jo olevien valtavien pakolaisleirien ylläpitoon.  

Uusi maksullinen reitti Eurooppaan ja sen hyödyt

Tällä hetkellä siis Eurooppaan pyrkivät ihmiset maksavat vuosittain satoja miljoonia jollei jopa muutamia miljardeja euroja salakuljettajille. Ja vastaavasti Euroopan maat käyttävät satoja miljoonia euroja tukkimaan näitä salakuljetusreittejä. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin hyvin päättäväisiä ja monet yrittävät yhä uudelleen Eurooppaan pääsyä, jos eivät ensimmäisillä kerroilla onnistu. Rajojen vahtiminen aukottomasti on lähes mahdotonta, joten lopulta laiton maahanmuutto lähes aina onnistuu. Jollei sitten potentiaalinen maahanmuuttaja kuole vaarallisella matkalla.

Tämän takia kannattaisi lisätä virallisia ja laillisia maahanmuuttoreittejä. Esimerkiksi kannattaisi vakavasti harkita, voitaisiinko pääsyä Eurooppaan myydä sitä kaipaaville. Hinta per maahanmuuttaja voisi olla suurempi kuin mitä nyt salakuljetusta hoitavat rikolliset vaativat, koska tällainen virallinen reitti olisi paljon turvallisempi ja varmempi onnistumisen suhteen. Sopiva summa voisi olla vaikkapa 15 000 euroa per muuttaja. Eli nelihenkinen perhe pääsisi Eurooppaan maksamalla 60 000 euroa. 

Tällaisen summan kerääminen ei olisi helppoa. Tyypillinen syyrialainen esimerkiksi tienaa vuodessa vain noin 4 000 euroa. Sen vuoksi näin korkeita summia pystyvät todennäköisimmin maksamaan vain korkeasti koulutetut ja kotimaansa tulotasoon nähden korkeasti tienaavat henkilöt. Tällaisilla korkeastikoulutetuilla ja osaavilla henkilöillä olisi myös parhaat mahdollisuudet työllistyä Euroopassa. Korkea hinta myös karsisi niitä, joiden tavoitteena olisi tulla vain laiskottelemaan sosiaaliturvalla. Jos kaipaat helppoa elämää, niin tuskin olet valmis ensin raatamaan vuosikausia ja säästämään, vain jotta voit päästä elämään sosiaaliturvalla. 

Kun olisi tarjolla tällainen laillinen reitti maahanmuuttoa varten, vähentyisi kysyntä salakuljettajien tarjoamia reittejä kohtaan. Ja sen seurauksena voitaisiin säästää rajavalvonnan kustannuksissa. Frontexin ja muiden rajavalvontaviranomaisten budjeteista tehtyjen säästöjen sekä maahanmuuttomaksuista saatujen rahojen avulla voitaisiin sitten tehostaa tänne tulevien uusien asukkaiden kotouttamista. Eli tarjottaisiin tehokasta kielikoulutusta, tukea töiden hakuun sekä opastusta eurooppalaisiin tapoihin sekä kulttuuriin. Näin ikääntyvät Euroopan maat saisivat kipeästi kaivattua lisätyövoimaa ja enemmän nuoria.

Terveysvero hillitsemään epäterveellisten ruokien ja juomien käyttöä

Ihmiskunta lihoo kovaa tahtia. Alla oleva kuvaaja näyttää niiden ihmisten osuuden, joiden painoindeksi on yli 30. Tämä on raja merkittävälle lihavuudelle.

Lihominen johtuu erityisesti ruokavaliosta. Entistä useammat nauttivat entistä enemmän elintarvikkeita, joissa on paljon sokeria, suolaa ja/tai rasvaa. 

SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry esittää terveysperusteista veroa, joka kohdistuisi laaja-alaisesti suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan. Lähes kaikki tuotteet sisältävät joko sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Siksi SOSTEn terveysveromallissa veron piiriin kuuluvat käytännössä kaikki tuotteet. Kaikista elintarvikkeista ei kuitenkaan makseta veroa, vaan verovelvollisuus riippuu tuotteen ravintoainepitoisuuksista. Kasvikset, hedelmät ja vihannekset ovat verottomia niiden edistäessä veron kansanterveydellisiä tavoitteita.

Tällä hetkellä suomalaiset saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa. Tällä on puolestaan vaikutuksia kansanterveyteen ja sairauksien hoidon kautta myös kansantalouteen.

Mikäli tuoteryhmässään epäterveellinen tuote maksaisi terveellisempää tuotetta enemmän, on kuluttajalla selkeä kannustin valita ruokakoriin terveellisempi vaihtoehto. Esimerkiksi tupakan ja alkoholin suhteen tiedetään, että hintaohjauksella on selkeä vaikutus ostopäätökseen.

Hallitus valmistelee terveysveron käyttöönottoa

Syksyn budjettiriihessä hallitus päätti ensivaiheessa muokata virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseksi ja valmistella sitten terveysveron laajentamista limpparisokerista muihin tuoteryhmiin. Tällä hetkellä virvoitusjuomaverossa on vain kaksi veroluokkaa sokeripitoisuuden mukaan. Sokeripitoisten vero on korkeampi kuin sokerittomien, mutta toisaalta sokeria sisältävien juomien välillä ei ole eroa sen suhteen, miten valtavasti tai vähän sokeria ne sisältävät. Ensimmäinen askel terveysverojen käyttöönotossa olisi muuttaa tätä niin, että mitä enemmän sokeria virvoitusjuoma sisältää, sitä korkeampi vero siitä pitäisi maksaa.

Kokemuksia ulkomailta vastaavista terveysveroista

Unkarissa verotetaan laajasti epäterveellisiä elintarvikkeita. WHO selvitti laajassa tutkimuksessa Unkarissa toteutetun epäterveellisten elintarvikkeiden verotuksen vaikutuksia. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %, ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että terveysveron on syytä nostaa epäterveellisen ruoan hintaa merkittävästi, mieluusti yli 25%, jotta toivottu vaikutus eli siirtyminen terveellisempään ruokaan syntyisi.

Isossa-Britannissa korkean sokeripitoisuuden virvoitusjuomista peritään terveysveroa. Siellä kokonaisuudessaan virvoitusjuomien kulutus ei vähentynyt, mutta ihmiset siirtyivät juomaan vähemmän sokeria sisältäviä juomia. Ostettujen virvoitusjuomien sisältämän sokerin määrä laski 10%. Eli terveysvero ohjasi ihmisiä ostamaan vähemmän haitallisia virvoitusjuomia ilman, että virvoitusjuomateollisuus olisi kokonaisuutena kärsinyt verosta.

Kalifornian Berkeley-nimisessä kaupungissa otettiin vuonna 2015 käyttöön sokeripitoisten juomien vero. Vuoden aikana verotettujen sokeripitoisten juomien kulutus laski Berkeleyssä 21%. Samaan aikaan vastaavien juomien kulutus kasvoi 4% niissä verrokki-kaupungeissa, joissa ei ollut vastaavanlaista veroa.

Yhteenvetoa ja pohdintaa

Hallitus on siis vielä varsin kaukana SOSTEn ajamasta laajasta kaikkia elintarvikkeita koskevasta terveysverosta. Tähän suuntaan olisi kuitenkin järkevää siirtyä, sillä epäterveelliset ruokailu- ja juomistavat tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Esimerkiksi Suomessa diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista vuonna 2011. Ja diabetes on vain yksi niistä sairauksista, joille epäterveellinen ruokavalio altistaa. 

Syyt olla ottamatta koronarokotusta

Yli 12-vuotiaista suomalaisista jo noin 80% on ottanut koronarokotteen kaksi annosta. Silti edelleen joukko ihmisiä ei halua ottaa rokotusta. Tässä pureudutaan tyypillisimpiin syihin, miksi joku kieltäytyy ottamasta koronarokotetta. Rokotteesta kieltäytyvä henkilö on yleensä tehnyt omasta mielestään järkevän analyysin, jossa hän on punninnut rokotteen hyötyjä ja haittoja. Ja tämän analyysin lopputulos on, että rokotetta ei kannata ottaa.

Tässä on yleisimpiä syitä sille, miksi joku päätyy siihen johtopäätökseen, ettei koronarokotetta kannata ottaa:

• Henkilö uskoo olevansa niin terve ja hyväkuntoinen, että vaikka hän saisikin koronan, niin sen vaikutukset jäisivät lieviksi. Tähän yhdistyvät ajatukset siitä, että itse ollaan keskimäärin paremmassa kunnossa kuin suomalaiset yleensä sekä käsitys siitä, että koronan vaarallisuutta yleisesti liioitellaan. 
• Yleinen epäluuloisuus poliittisia päättäjiä, viranomaisia, terveydenhoitoalan ammattilaisia ja lääketeollisuutta kohtaan
• Uskotaan, että nämä tahot vääristelevät sekä koronatautiin että koronarokotteisiin liittyviä tietoja
• Takin kääntäminen esimerkiksi kasvomaskien hyödyllisyydestä on vaikuttanut tähän. Kun ensin auktoriteetit sanoivat, ettei kasvomaskeista ole mitään hyötyä ja sitten taas myöhemmin niiden käyttöä vaadittiin, on se yksi esimerkki epäjohdonmukaisuudesta, joka nakertaa luotettavuutta. Jos kasvomaski-asiassa minulle syötettiin puppua, niin miksi luottaisin muihinkaan viesteihin.
• Huoli koronarokotteiden haittavaikutuksista. Tähän liittyy erityisesti epävarmuus rokotteiden vielä tuntemattomia haittavaikutuksia kohtaan, jotka tulevat esiin esimerkiksi vasta pidemmän ajan jälkeen. Tätä huolta vahvistaa käsitys siitä, ettei rokotteita ole testattu kunnolla, koska oli niin kova kiire saada rokotteet laajaan käyttöön. 
• Edelliseen vahvasti nivoutuu epäluulo mRNA-teknologian käytöstä koronarokotteissa. Sitä pidetään niin uudenlaisena ja erilaisena tapana kehittää rokotteita, että se herättää erityistä huolta. 
• Halu selvittää itse asioita ja tehdä itsenäiset päätökset saattaa myös ruokkia epäluuloa koronarokotteita kohtaan. Jo valmiiksi epäilevästi koronarokotteisiin suhtautuva etsii todennäköisemmin sellaista tietoa, joka vahvistaa tätä olettamusta. Esimerkiksi hakukoneilla haetaan tietoja hakusanoilla "koronarokotteiden vaarallisuus" tai "ovatko koronarokotteet haitallisia", jolloin saadaan tuloksiksi nimenomaan koronarokotteiden huonoja puolia korostavia tuloksia.
• Tapa miten joistakin koronarokotteiden haittavaikutuksista on myös uutisoitu, on varmasti lisännyt epäluuloa rokotteita kohtaan. Esimerkiksi Astra-Zenecan rokotteen veritulppariskistä oli yhdessä vaiheessa isoja otsikoita. Ihmiset eivät lue koko juttua tai hahmota riskien pienuutta, mutta heille jäävät otsikot mieleen.
• Nyt kun jo laajasti puhutaan kolmansista rokotuksista sekä siitä, että vaikka saavutetaan 80%:n rokotuskattavuus, niin mikään ei muutu, se aiheuttaa apatiaa. Miksi ottaa nyt rokote, jos silti sama pandemia vain jatkuu vain? Vaikka ottaisin nyt rokotteen, niin joudun silti jatkossa ottamaan yhä uusia rokotteita kun tulee uusia koronavariaatioita.

Nämä syyt kannattaisi pitää mielessä, kun esimerkiksi THL:ssä mietitään, miten koronasta ja koronarokotteista jatkossa viestitään.